Olen joskus mietiskellyt, että jos valot ajastetaan niin tiukkaan, että heti kun vaihtuu punainen, niin vastakkaiselle vaihtuu vihreä. Siis että ei sekuntiakaan niin, että molemmille on punainen. Keltaisellakaan ei saa risteystä ylittää, eli senhän pitäisi riittää. Silloin tietää, että jos vähänkään menee punaisen puolelle niin rytisee. Alussa olisi toki rumaa katseltavaa, mutta kaippa siihenkin tottuisi ajan myötä. Toki fiksumpaa olisi, jos kuskeja ei olisi missään vaiheessa totutettu siihen, että punaisillakin vielä ehtii. Nyt jälkeenpäin tätä on paha muuttaa ilman että tulee piikkiä tilastoihin.
Tuo on kaikista paras systeemi ja käytössä monissa maissa.
Tarvitaan riittävän pitkä keltainen, että ihmiset ehtii hyvin pysähtyä ja sitten punaisella vaihtuu valot joka suuntaan.
Eipä juuri ajeta punaisia päin kun tietää että todennäköisesti rysähtää.
Toinen etu on että se aika milloin risteyksessä kukaan ei aja mihinkään vähenee.
Selvä peli siis kaikille.
Suomessa sen sijaan on käytössä kaikki nurjat puolet. Ensin tehdään keltainen niin lyhyeksi että jos katsot vaikka jalankulkijaa että käveleekö se punaisia päin vai ei, niin menee jo punaisia päin (1,5s keltainen).
Sitten sen jälkeen on kyllä aikaa odotella 8s että tapahtuisi jotain.