• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Kokemuksia ja kuvituksia kesäkaudelta 2020

Takapainoinen Taapertaja

Takapainoinen Taapertaja

Tähän ketjuun voisi kerätä tämän kauden ratailukokemuksia.

Itsellä kausi lähti liikkeelle uudella tonnarilla ZX-10R edellisen kesän ensimmäisten rata-ajokokemusten pohjalta (CBR 600RR). Katuvakiolla 2008 600RR:llä loppukesästä 2019 Alastaro meni 1.33 -vauhdeilla.

Tonnari oli aikas haastava varsinkin keväällä käsitellä, kuten alla olevasta sisäänajovideostakin on helppo päätellä. :)

https://youtu.be/k81fAR50yvM

No, maileja vaan alle ja kyyti alkoi pikkuhiljaa pyörän tullessa tutuksi paranemaan. Ratakatteiden saapuminen Englannista viivästyi muutamalla kuukaudella, ja päätin vetää kesän katukatteilla. Vaihteiston kääntäminen aiheutti myös alkukesästä vähän ohjelmaa, mutta vähitellen alkoi pyörä tulemaan tutummaksi. Sain paljon palstalta vinkkejä ajamiseen ja myös kehoituksen hakeutua KVR-koulutukseen. Näin teinkin ja oli kyllä hyvä ratkaisu.

Loppukesästä tonnarilla tyhjällä radalla Alastarorundit oli siinä 1.25 - 1.26 välissä, vaikka aikas roiskimista tuo ajolinjojen suhteen edelleen oli (on). Henkilökohtaiseksi parhaaksi ajaksi jäi 1.24,7.

https://youtu.be/HI4UFhsxr0g

Kemorassa tuli myös pari päivää ajettua ja samoin Botnialla. Kymiring ja Motopark jäi ensi kesän listalle.

Tuon jälkeen tonnari nostettiin telineille odottamaan talven virityksiä (jokkiskuosiin ensi kesäksi) ja "kakkospyörä" Yamaha R6 alle tavoitteena parantaa ajotekniikkaa loppukesän jäljellä olevilla seikkailuilla. Tähän päädyttiin:

https://youtu.be/VHbqFbmaobs

https://youtu.be/KLJJBP2yQns


Paras kierros R6:lla kesti 1.27,3.

ZX-10R:ään tuli ratakilometrejä kesän aikana 3.200 km, joten toistoja kertyi ihan kivasti oppimisen kannalta.

Vaikeaa silti ajaminen tuolla ZX-10:llä tuntuu oleva. Voimaa on, mutta tarkuuden ja toisteisuuden kustannuksella. Ensi kesäksi tarkoitus riisua kaikki katuvarustus pois ja parantaa kuljettajan ergonomiaa. Kabiini on tällä hetkellä liian ahdas ja vaikeuttaa liikkumista. R6:ssa tapeista klipareihin 5 cm enemmän tilaa, ja liikkuminen pyörän päällä selvästi helpompaa ja tätä kautta myös pyörän käsittely.

30 ratailupäivää sain huhti-syyskuun aikana kasaan. Ensi kesänä haaveena muutama jokkislähtö, jos terveyttä ja taloutta piisaa.

Olisi kiva lukea ja tuijotella videoita myös muiden kesän kokemuksista.
 
Mun on helppo kiteyttää kirjalliseen muotoon kausi 2020.

Eka päivä Alastaroa. 6 kierrosta. Ajanotto ei toimi ja Palmasin ulostulossa räjähti änkkärin vaippa.

P2. Lyhennetty titaanivaippa porsi taas heti eikä se qstar toiminut vieläkään.

P3. Garmin glo2 kiinni ja pönttöön rosterivaippa. Kierros seiska ja nyt levis ne änkkärin päädyt vuorostaan. Nyt sentään jopa yksi kierros jäi muistiin. Rc8 änkkärihän on katteiden sisällä, niin nyt sit katteet otti vähän lämpöä ja sytty palaan. Varikolle vauhdilla ja pikku vauhdista pakun viereen mopo kyljelleen ja 20l vesikannu tyhjättiin päälle. Totaalituho ihan hetkistä kiinni.

P4 uusilla katteilla ja 35min uuden änkkärin valmistamiseen käyttäneenä taas kokeileen. Takapamppu piti käyttää huollossa kun otti vähän lämpöä, ja takajarruhan on vaan koristeena kun pääsylkästä suli tiivisteet ja letku.
Puhelin ja mokkula viritys oli lentänyt jo kuuseen, ja pistetty pzracing lap timer tilalle.
No vittu se tunnisti varikkosuoran mutta ei sit maaliviivaa.
Laitteet muuten toimi, ja selvis syyt miksi änkkärit ollut kovilla.

Juhannukseksi kemoraan. 2 päivää ajoa pelit toimi, mutta ei mennyt oikein mihinkään. Ajanotto sentään jo toimi.

Motorg kisaan hyvällä fiiliksellä, ja lappurengasta alle.
No merkin vaihto kostautui, ja etunen ei toiminut sitten yhtään. Entisten 22-24 aikojen sijalle saatiin kuolemanpelolla herkät 31.9 parhaaksi.
Pari settiä alustasäätöjä ja meni jo semi hyväksi ja ajat 25 alkusia.
Näistä sisuuntuneena sit vähän yritystä ja vituiksihan se meni. Lemminkäisessä naamalleen ja illaksi remonttia.
Kisapäivään sit pikku testit ja todeta että sama kun ajelis saippuanpala renkaan tilalla ja kisaan sit ilmoittauduttiin 25 jotain ajalla. Siinä sit otin sen pelkkänä lähtöharjoituksena ja ajelin muutaman kiekan ihan varovasti etten kolaa ainakaan ketään muuta.

Kisan jälkeen vanha 2017 keväästä asti alla ollut Pirelli takas alle ja 22.4 taas tauluun. No tietty sit toinen klipari antautui, ja jäi taas ajot kesken.

Pari muuta yritystä samalla muutaman kierroksen kaavalla vielä ja lopulta pata jumiin orkin vikalla Alastaron viikonloppuna. Tietty toisella kierroksella niin pääsi ennen puoltapäivää jo kotio..
 
MotoHörhö sanoi:
Mun on helppo kiteyttää kirjalliseen muotoon kausi 2020.

Eka päivä Alastaroa. 6 kierrosta. Ajanotto ei toimi ja Palmasin ulostulossa räjähti... ...ennen puoltapäivää jo kotio..
Napsauta laajentaaksesi...

Sulla on ollut vähän värikkäämpi kesä. :)

Ihailtavaa sinnikkyyttä.
 
Tuupertaja, sun videot on ihan kivoja kattoa, mutta synkat niissä on kyllä usein päin seiniä datan kanssa :right: Oispa kiva päästä peesaamaan sua Alastarolla joku kerta.
 
Taffu sanoi:
Tuupertaja, sun videot on ihan kivoja kattoa, mutta synkat niissä on kyllä usein päin seiniä datan kanssa :right: Oispa kiva päästä peesaamaan sua Alastarolla joku kerta.
Napsauta laajentaaksesi...

Joo, data tulee aina sen 1-2 sek myöhässä verrattuna kuvaan. Joku tuossa GoPro + Glo2 + Race Chrono -combossa mättää. Olisiko ehdotuksia asian korjaamiseksi?

Eiköhän ensi kesänä tilaisuuksia ilmene.
 
Itselläni vähän vaihtelevat fiilikset kesästä.

Eka kesä tonnarilla, joka on rakennettu ihan kilpuriksi (lukuunottamatta täysin vakio pannua mutta siinäkin oli iha tarpeeksi löylyä).

Kausi lähti oikeastaan käytiin tasan siitä mihin 2019 jäi, jo tokalla setillä radalla mentiin samoja vauhteja kuin R6:lla (1:27.xx alkusia). Ja toukokuun alussa Alastarossa otettiin jo sekuntti pois enkoista (1:25.50).

Kikseri tuntu istuvan lapaseen heti, ja ajo kulki kuskillakin ilman edes että tuli pieniä "oho" tilanteita. Melkeinpä joka viikonloppu tuntu enkat menevän uudelle sekuntti luvulle.

Heinäkuun ekalla viikolla kulki jo sen verran kivasti että eka viikolla olleilla päivillä Alastarossa mentiin 1:22.74, ja paria päivää myöhemmin Kemorassa aivan kuolemaa halveksuen "ulos tai tulos mentaliteetilla" 1:12.02 loppuun ajetuilla renkailla.

Tässä vaiheessa alkoi jo tulla vastaan se että kulut alkaa expotenttiaalisesti kasvamaan. MS2 takanen kesti Kemorassa 55 kierrosta, ja nyt se ehkä kääntämällä menee siellä vielä 30 kierrosta.

Yhden kaverin rohkaistamana ilmoittauduttiinkin sitten Alastaron SM-viikonlopun (1.-2.8) yhteydessä ajettavaan jokkikseen.

Mutta viikkoa ennen kisoja lähti sitten yllättäen etunen alta Alastaron 3-mutkassa ensimmäisellä kierroksella, mutta harmittomasti. Ei tullu kuin pari naarmua mopoon, eikä nahkoihin edes sitä. Kuvittelin että lämppäri oli rikki, mutta sekin toimi niin ajattelin että ajovirhe ja se siitä. Nopea mopon putsaus hiekoista, lämppärit kiinni ja seuraavalle setille syöttämään.

Ei olisi pitänyt, jokaisessa vasemmalle kääntyvässä mutkassa ei ollut yhtään luottoa keulaan ja luisteli pahasti jarruissa. Ajettelin että kaatopeikko se vaan vaivaa ja kunhan kuvittelen luistamiset. Noh viidenellä kierroksella lähti sitten etunen taas alta heti kun hipasin jarrua, tällä kertaa tosin vauhti vasurissa. Siitä sitten 40(?)m persliun jälkeen hiekoille ja siinä 4,5,6 kuperkeikkaa. Mopo taisi heittää tosin vain pari. :D

Mopo selvisi ihmeen vähällä: katteet, häkit, takavanne ja putkisto onkin ne isoimmat. Ukolla kulu nahkapuku puhki vasemmasta kankusta ja sinne komeat palovamat johon sisempi kangas palo kiinni, mutta kun ottaa huomioon pannut niin olisi siinä luitakin voinut mennä.

Noh siihen jäikin oma kausi ja kisat jäi ajamatta. Nyt on piiiiiitkä talvi aikaa parsia mopo takasin kasaan ja katsellaan mitä sitten ens kaudella.
 
Takapainoinen Taapertaja sanoi:
Joo, data tulee aina sen 1-2 sek myöhässä verrattuna kuvaan. Joku tuossa GoPro + Glo2 + Race Chrono -combossa mättää. Olisiko ehdotuksia asian korjaamiseksi?
Napsauta laajentaaksesi...
Joo. Unohda se videon liittäminen Chronolla, asenna PC:lle RaceRender ja tee PC:llä se video ni saat paitsi hitosti kauniimmat mittarit ja datat, saat ne myös helposti synkkiin.
 
Oma lorem ipsum kaudesta 2020:

Toukokuu - Motopark
Kauden avaus, 4 astetta lämmintä ja kaatosade... elämäni ekat 20 kierrosta vesisateella, oli yllättävän hauskaa, mut mieluummi ois ajanu kuivalla.
https://www.youtube.com/watch?v=aZs7v8sllU4

Kesäkuu - Botniaring
Eka päivä kaatosade (yllätys), tokana päivänä kuivaa, mutta helvetinmoinen myrskytuuli (puuskat 25m/s), oli todella vaikea ajaa tasaisesti ku puuskat heitti keskellä mutkaa yhtäkkiä pyörän ulos linjalta. Ekat RaceDAC datat tuli koettua.
https://www.youtube.com/watch?v=2Yl34-dcpBI

Kesäkuu - Ahvenisto
Eka kosketus tähän rataan superbikella. Omasta mielestä fyysisesti ylivoimaisesti raskain rata Suomessa, ja kaiken lisäksi tekninen. Ihan mukavan enkan sai ens kesälle rikottavaks ekalla kerralla, 1:28.1.
https://www.youtube.com/watch?v=EYZXEd2Wu1E
Ja sit kävi vielä pikku läheltä-piti tilanne, sain kuitenki polvella työnnettyä pyörän takas "jaloilleen" ni ei tullu kaatoa.
https://www.youtube.com/watch?v=F5wM8gUz0vU

Kesäkuu - Kymiring
Hirvee määrä pölyä radalla, ajelin supervarmasti ettei vaan tuu kaatoa siinä ohessa ku niska oli aivan totaalisen jumissa ollu viikon päivät. Paras superhyper kierrosaika 2:08.1.
https://www.youtube.com/watch?v=uyhGOP-i8PE

Kesäkuu - Kemoran juhannus
Tutut naamat joka juhannus paikalla, mikäs sen mukavampaa. Tuli oma ennätys 1:12.2 mutta vieläki hitosti ilmaa kierroksessa.
https://www.youtube.com/watch?v=RxiBBDi7thY

Heinäkuussa pari Alastaron harkkasettiä jotka käytännössä oli tasoa "2 settiä ja sitte kaatosade".

Elokuu - Alastaron SM-kisat
Tavoite oli päästä ekaa kertaa jopa kisa maaliin asti ku tähä asti pohjalla on 1 x koneen räjähdys aika-ajossa, 1 x moottorin pätkiminen kierrosta ennen maalia, ja 1 x kaato ku eturengas tyhjeni.

Meni iha hyvin, sijoitukset 10. ja 9. Jäi vain harmittamaan että enkka jäi kympän päähän ja vielä kisassa se paras kierros, aika-ajossa oli tulossa yli puolella sekunnilla enkka mutta Kyllikki (vai olikoha Johannes) pilas mun kierroksen.

Tässä SM-kisojen 2. startti persekameralla + takaa-ajokameralla + nopeusdatalla + kilpailun kierrosaikadata.
https://www.youtube.com/watch?v=QkkMm1gfIZs


Ens kaudella tavoitteena ajaa.
 
PrivateeR sanoi:
Joo. Unohda se videon liittäminen Chronolla, asenna PC:lle RaceRender ja tee PC:llä se video ni saat paitsi hitosti kauniimmat mittarit ja datat, saat ne myös helposti synkkiin.
Napsauta laajentaaksesi...

Kyllä sen saa synkattua ihan hyvin chronollakin, ite oon montaa eri softaa käyttänyt, mutta helpointa se on kyllä kännykässä suoraan ympätä toi data:

https://youtu.be/C43A6cYx47w
 
Voisi kai laittaa oman yhteenvedon kesän touhuista. Talven aikana huollatin ja shimmautin R1 alustan. Vappuna Alastarolle ja toisella setillä oma pb 1.33.7. Mielialka oli huipussaan, ajattelin että 1.30 alitus on hyvinkin helppo. No toisin kävi. Seuraavaksi taisi olla Botnia jossa ekana päivänä ehdin ajaa 2 settiä ennen monsuunia, tässä vaiheessa laitettiin dunloppia alle ja jäätiin odottelemaan Sunnuntaita. Illalla aloin miettiä että oliko tilaamani teltta tosiaan ilman seiniä ja harmaa, viestien kaivelua ja selvisi että olisi pitänyt olla musta ja seinillä. Kuva teltasta ja viestiä toimittajalle joissa kyselin seinien perään. Seuraavana aamun sitten teltasta olikin pelkät riekaleet myrskyn jäljiltä. Asiakaspalvelu ilmoitti maanantaina ettei väärää tuotetta tarvitse palauttaa vaan he lähettävät oikean tilalle, no ei siinä paljoa olisi kyllä ollutkaan palautettavaa.

Hirmuisessa tuulessa kokeilemaan sliksejä, keula puski ja nopeassa vasurissa täryytti kuin olisi ajanut mukulakivillä, kääntyvyys oli mitä oli. Ajattelin vaativan totuttelua, ja korkeampi takarenkaan profiili hämäsi, sitähän se ei välttämättä ole kallellaan. Seuraavaksi Kemora jota tulikin hinkattua ennätyksellinen määrä aiempiin vuosiin nähden ja oma enkkakin parani 1.22, nelisen sekuntia aiempaan. Tässä vaiheessa heräsi epäilys ettei kyse ole pelkästään totuttelusta vaan alustalle pitää tehdä jotain.

Alastarolla ekan setin jälkeen epäilys vahvistui ja keulaa pudotettiin, shimmitykset oli jo muutettu tässä välissä, sekä takapäätä pehmeämmäksi. Tästä huolimatta Alastaro ei parantunut ja muutenkin hakkasi vastaan sateiden vuoksi.

KVR koulutuksia tuli käytyä joista sai apua ajoasennon parantamiseen, ja muutakin hyödyllistä tietoa. Jossain vaiheessa alkoi olla yliyrittämistä ja turhaantumista kun ei vauhtia saanut lisää kuten oli ajatus, alusta tosin toimi jo melko hyvin. Laitoin R1 myyntiin tarkoituksena vaihtaa 600 joka olisi kevyempi viedä ja jossa potentiaali ei menisi niin hukkaan kuin R1 jolla en vaan uskaltanut käyttää tehoja sekä mahdollisten kaatojen aihettamien kulujen alentaminen. Koska tarkoitus oli saada pyörä alle vielä tänä syksynä ja kokeiltua niin ei voinut hirveästi odotella. Vaihdossa tulikin kusiaisen sijaan K8 kixeri, mikä oli ajettavuuden suhteen positiivinen yllätys, traktiven keula ja öhlinssiä takana, ja voimantuotto meikäläisen käsille sopivampaa. Tosin koeoajon jälkeen soitin ja kysyin onko ajomoodi jäänyt vahingossa sateiselle kun minäkin uskallan avata täysiä. Lopulta Kemoralla ei huiput jääneet yhtään R1 tosin tällä avasin täysillä. Varmaan sen 240 osaava tälläkin saa kelattua gps nopeutta mulla jäi 220.

MP-tuen päivillä sitten mentiin eniten täysiä vaikka en saanut välityksiä oikein mukavaksi Alastarolle, tai ehkä ongelma oli 2 vaihteen moottorijarru jota on liikaa ja suitsan vähän erilaiset vaihteiden välitykset aiempiin verrattuna (16/45 sinällään pitäisi olla aika ok). Vika setti sitten päättyikin ekalla kierroksella kikkamutkaan josta nurtsille ja siitä kävelyvahdista nurin. Katevauriota joista selviää halutessaan vaikka teipillä, asiantunteva raatikaan ei keksinyt syytä ulosajolle, tuntui kuin etunen olisi lukkiintunut hetkeksi,(kevyttä sadetta ennen settiä, ei näyttänyt märälle) jonka jälkeen mentiin suoraan ulospäin tai sitten vaan hartialukko vaikka fiilis ei kyllä ollut sellainen.

Uusi jammun omistaja oli hyvin tyytyväinen ja oli ilmeisesti niillä mun setupeilla 1.33 pintaan ajanut motoparkissa, pari sekuntia parannusta vanhaan tällä ajettuun.

Gixerissä bazazz ja katselin että vaikka katti pois siellä näyttää olevan vielä jokin läppäsysteemi kummankaan hyödyistä en ole aivan varma. Harkinnassa woolish päivitys bazazzin poisto ehkä, pitää miettiä ja katteiden parsimista.
 
Itelläni ensimmäinen kokonainen ratakausi on kyllä ollut myös tapahtumia täynnä, ja tosi mukavasti on kehitystakin tullut. Tässä vähän listausta kauden tapahtumista.


Katukuntoinen ZX-6R -04 lähti siis talveksi Track Punkin porukan mukana Espanjaan ja siellä päästiinkin "kesäkausi" aloittamaan tammikuussa Cartagenassa. https://youtu.be/Gws4G3VQbO8 ja sateellakin tuli tokaa kertaa kokeiltua https://youtu.be/L7TDLiGZpQE

Toisella kertaa vuorossa olikin Valencian MotoGP-rata, jonne suuntasimme helmikuun lopussa. Rata ja puitteet siellä oli kyllä todella hienot ja reissu oli mahtava kokemus. https://youtu.be/LLnO5Ozs8M4 ja sateella päästin sielläkin ajelemaan ja tuli myös ensimmäinen ja kauden ainoa kaato kokeiltua ekana päivänä ekalla setillä. Liian aikasin kaasulle, perä alta ja hiekoille liuku. https://youtu.be/LRhxQFNPLLw

Maaliskuussa oli vielä tarkoitus mennä Cartagenaan ajamaan, mutta pandemian takia jäi se reissu väliin ja samalla pyörät jumiin Espanjaan :dunno: Sen seurauksena tulikin hommattua huhtikuun lopussa ratapeliksi saman ikäinen radalle valmiiksi varusteltu ZX-6RR, jolla on tullut sen jälkee kaikki ratailut ajeltua.

Suomessa "kesäkausi" alkoi Alastarolla vappuna kylmässä kelissä uuteen pyörään totutellen ja joillain umpisurkeilla vanhoilla vääränkokoisilla renkailla sipsutellen 1:32-alkusia. Pari ratapäivää myöhemmin menikin jo uudella pyörällä viime kesän vauhteja ja 26-alkusia.

Kesäkuussa korkattiin Suomen erittäin hieno MotoGP-rata Kymiring. Ring Race Clubin ratapäivillä ruuhkassa paras oli. 2:05,6. https://youtu.be/ScztzduEgAA

Pari viikkoa myöhemmin ajettiinkin sitten ekaa kertaa tällä kaudella kilpaa Jokkista Kemoralla. Ensimmäistä kertaa olin myös Kemoralla, mutta perjantai oli aikaa treenata ja sainkin aika nopeasti kiinni vähän miten tuolla täytyy ajaa. Sunnuntain kisassa paras kierros oli 1:14,1. https://youtu.be/fN6MdKSPA10

Seuraavana vuorossa oli MP-Tuen kerhokisa Alastarolla, joka ajettiin sateessa. Ruutulipulla tokana Peetu Paavilaisen jälkeen. :orgmp: https://youtu.be/oHxyMuND6XI Pari päivää myöhemmin ajettiin Motorg Race ja siellä kerkesin kolmanneksi uudella enkalla 1:23,7.

Viikkoa myöhemmin kisattiin taas Jokkista Alastarolla, jossa mukana oli tämän kauden parhaiten osallistujia mukakana lähtöruudukon täyttyessä kokonaan. Oli muuten hieno fiilis kierrättää Kawaa 35:n muun jokkiskuskin ympäröimänä ja keulia ykkösmutkaan :jpstyle: https://youtu.be/3J_2hiovuIM

Siitä kahden viikon päästä oltiinkin Motoparkissa opettelemassa rataa taas Jokkis kisojen merkeissä. Viime kesän eka ratapäivä oli ainut kokemus tuosta pomppulinnasta tätä ennen, ja siihen nähden voi olla tosi tyytyväinen vauhtiin kyllä tuollakin. Lauantain kisassa paras kiekka oli 1:33,8 https://youtu.be/SndOvczYhe8 ja sunnuntaina jouduttiinkin väistelee absoleja, eikä tullut enää parannusta.

Siitä pari viikkoa eteenpäin ja vuorossa Kymiring, jossa olin Jokkiksen lisäksi mukana myös superstockeissa. Lauantaina kuivaa ja paras aika 2:00,6. Sunnuntaina koko päivä ja kaikki kisalähdöt ajettin taas sateessa, joka tuntuu sopivan itelle aika hyvin. Stockin lähtöjen sijat 8 ja 7 oli kyl ylivoimasesti paras suoritus tällä kaudella, josta oon tosi tyytyväinen. Ehkä sitä uskaltaa ens kaudella ajamaan koko kauden stockkien mukana, jos vaan jostain saa keksittyä millä ihmellä tän huvin kustantaa. :grin:https://www.youtube.com/watch?v=DEcF1e3mmJE

Viime viikonloppuna ajettin taas kilpaa Alastarolla Jokkiksen päätösviikonloppu MP-Tuen ratapäivien yhteydessä. Lauantain kisassa parani enkka taas muutaman kympän aikaan 1:23,0 ja sunnuntain 22-kierroksen kisassa keskityttiinkin enemmän selviytymiseen kuin kierrosaikaan, josta tuloksena oli kauden paras sijotus Jokkiksessa eli kuudes. https://youtu.be/GhYw8IUULpw

Tähän onkin erittäin hyvä päättää tämä kausi ja ruveta suunnittelemaan ensi kesän metkuja. Erityiskiitos Track Punk Racingin porukalle kaikesta jeesistä kauden aikana, tosi kiva kun kokeneemmat jeesaa, eikä tartte kaikkea opetella ite vaikeimman kautta. :thumbup:
 
Jonezi sanoi:
Itselläni vähän vaihtelevat fiilikset kesästä.

Eka kesä tonnarilla, joka on rakennettu ihan kilpuriksi (lukuunottamatta täysin vakio pannua mutta siinäkin oli iha tarpeeksi löylyä).

Kausi lähti oikeastaan käytiin tasan siitä mihin 2019 jäi, jo tokalla setillä radalla mentiin samoja vauhteja kuin R6:lla (1:27.xx alkusia). Ja toukokuun alussa Alastarossa otettiin jo sekuntti pois enkoista (1:25.50).

Kikseri tuntu istuvan lapaseen heti, ja ajo kulki kuskillakin ilman edes että tuli pieniä "oho" tilanteita. Melkeinpä joka viikonloppu tuntu enkat menevän uudelle sekuntti luvulle.

Heinäkuun ekalla viikolla kulki jo sen verran kivasti että eka viikolla olleilla päivillä Alastarossa mentiin 1:22.74, ja paria päivää myöhemmin Kemorassa aivan kuolemaa halveksuen "ulos tai tulos mentaliteetilla" 1:12.02 loppuun ajetuilla renkailla.

Tässä vaiheessa alkoi jo tulla vastaan se että kulut alkaa expotenttiaalisesti kasvamaan. MS2 takanen kesti Kemorassa 55 kierrosta, ja nyt se ehkä kääntämällä menee siellä vielä 30 kierrosta.

Yhden kaverin rohkaistamana ilmoittauduttiinkin sitten Alastaron SM-viikonlopun (1.-2.8) yhteydessä ajettavaan jokkikseen.

Mutta viikkoa ennen kisoja lähti sitten yllättäen etunen alta Alastaron 3-mutkassa ensimmäisellä kierroksella, mutta harmittomasti. Ei tullu kuin pari naarmua mopoon, eikä nahkoihin edes sitä. Kuvittelin että lämppäri oli rikki, mutta sekin toimi niin ajattelin että ajovirhe ja se siitä. Nopea mopon putsaus hiekoista, lämppärit kiinni ja seuraavalle setille syöttämään.

Ei olisi pitänyt, jokaisessa vasemmalle kääntyvässä mutkassa ei ollut yhtään luottoa keulaan ja luisteli pahasti jarruissa. Ajettelin että kaatopeikko se vaan vaivaa ja kunhan kuvittelen luistamiset. Noh viidenellä kierroksella lähti sitten etunen taas alta heti kun hipasin jarrua, tällä kertaa tosin vauhti vasurissa. Siitä sitten 40(?)m persliun jälkeen hiekoille ja siinä 4,5,6 kuperkeikkaa. Mopo taisi heittää tosin vain pari. :D

Mopo selvisi ihmeen vähällä: katteet, häkit, takavanne ja putkisto onkin ne isoimmat. Ukolla kulu nahkapuku puhki vasemmasta kankusta ja sinne komeat palovamat johon sisempi kangas palo kiinni, mutta kun ottaa huomioon pannut niin olisi siinä luitakin voinut mennä.

Noh siihen jäikin oma kausi ja kisat jäi ajamatta. Nyt on piiiiiitkä talvi aikaa parsia mopo takasin kasaan ja katsellaan mitä sitten ens kaudella.
Napsauta laajentaaksesi...


Löytyikö tuohon keulan luisteluun mitään syytä? Jos aiemmin toimi ja mitään ei muutettu niin oliko vain niin kulunut rengas vai jarruissa jotakin vialla?
 
Vuosihan lähti mainiosti käyntiin. Hyllyllä odotti Kentin nokat, ja postiluukusta kolahti mitä hienoin jäsenkortti.

Virittäminen meni sikäli mukavasti, että sain melkein koneen tuhottua huolimattomalla vauhtipyörän kiinnityksellä ja nokatkin veivät vain 5-10% tehoista. Siitä sitten kampuraa viilaten uutta kiilaa paikalleen ja vanhat nokat. Uudella ajoituksella huipuista 3 pois, joka siirtyi keskialueelle. Kone tuli alas keväällä pari ylimääräistä kertaa.

Toukokuussa korona-autioon Alastaroon vapaille, ja heti kahdeksannella kierroksella kovempaa kuin 2019 (1:35.6 vs. 1:35.8). 40 kieppiä ja parhaaksi jäi 1:33.4.

Orgin tuplilla parani 1:32.4 ja siitä siirtyminen Kemoraan, jossa Paronin selkä kolmosmutkaan auttoi parantamaan aikaa 1:20.8. Kytkin alkoi oireilla ensimmäistä kertaa tässä vaiheessa. Välissä oli vedetty yksi Alastaron sadeleikki luodin päivillä parhaan ollessa 1:46.5.

Kemoran jälkeen taidettiin karhennella kytkinlevyjä ja Alastarossa tuima parannusvauhti jatkui heinäkuun alussa. 1:32.1. Sen jälkeen otettiin tauko, ja odotettiin Orgin kisaa. Tilailin vähän paksumpaa peltilevyä kytkimeen, mutta enpä tietenkään asentanut.

Orgin kisaan aattelin heittää pari lämppäsettiä alle, mutta ekalla kytkin antautui kunnolla. Vitunmoisella kiireellä Hörhöltä ruuvinväännin ja hiekkapaperia lainaan, ja pellit taas karheiksi. Paksumman teräksen olin jättänyt kotiin.

Sain nippuun ja yhden lämppäsetin ehdin heittää. Heti aamusta olin keksinyt ajamisessa ihan uutta asennon suhteen, ja ajaminen oli luottavaisempaa mopo korvallaan. Tönäsin vaan käsillä yläkroppaa vitusti sivuun.

Kisan tärkein tavoite, Paimion herruus, tuli leikiten, joskin yllättäen Paronille, ja enkkakin parani 1:29.5.

Skaban jälkeen ei tullut kuin kolmeykkösiä omin voimin, mutta ei haitannut samppanjan virratessa.

Orgin vikana viikonloppuna oli tarkoitus ajaa molemmat päivät, mutta paksummalla levyllä päivitetty kytkin alkoi luistamaan lauantaina, ja lisäksi vasen syyläri mehi pleksiin nesteitä. Aattelin, että eiköhän tää tässä. Ruvetaan remppaamaan mopoa kuulaa varten. Parhaaksi jäi 1:30.9

Kytkimeen toinen paksumpi levy + teräksien karhennus, ja syylärit kuntoon. Maksoi 50€. Oli valot ja katunakit jo kiinni, kun alkoi taas virustilanne aiheuttamaan kotona siihen malliin kuumotusta, että kuula oli siirrettävä ensi vuoteen.

Kuin taivaan lahjana joku kauppas tuen päiville viidellä kybällä lippua lauantaiksi, joten mopo ratakuosiin takas ja lappurengas taakse.

53 kieppiä jokkiksen aika-ajojen ja kisan lomassa, parhaaksi jäin 1:31.1. Näytti tuo kolmeykkönen olevan semmoinen rutiintaso, ja tiedossa on, missä menee suhteessa eniten aikaa... Lemminkäisen sisääntulo. Sen lisäks ykkönen ja vauhtimutkat kaipaavat lievää vauhdinnostoa. Vasurissa kaasukusetuksella ajaa itteensä turhaan leveäksi, ja se taas aiheuttaa sen, ettei uskalla mennä sisään kovempaa. Fiksua.

Kytkin piti, syylärit piti, mutta toista vuotta jatkunut lievä öljyn hikoilu vaivasi edelleen. Tässä pesin, käytin ja purin, ja huomasin, että ainakin suodattimen kannen O-rengas mehii hiukka.

Yks talven projekteista on paikallistaa kaikki O-renkaat öljykierrosta/ koko laitteesta ja vaihtaa uusiin. Samallapa vaihtuu öljyletkut ja klemmarit. Muutakin huollettavaa on.

Virittäminen on vielä auki.
 
Itellä jatku hommat siitä mihin ne viime vuoden lopussa jäi. Vaihdon kotarin 950sm -> duke 790n. Vielä oli vähän totuttelua uuteen pyörään. Kauden tavotteena päästä kierros-ajoissa keskiryhmän tasalle, niin että niitä on helppoa ja turvallista ajaa monta putkeen.
Kausi starttas alastarosta ja alla oli viime vuoden reissulta jääneet continentalin road attack 2:set ja pyrin keskittymään yläkropan käyttöön. Näillä eväillä pääsi alastarossa 1:41-1:43 aikoihin ja kovalla yrityksellä yhen kerran alle 1:40. Parhaaksi 1:39,95 :D.

Seurvaaksi oli botniaa ekaa kertaa. Koitin puristaa enemmän ja enemmän kun tarkotus oli alittaa keskiryhmän aika jonka muistin olevan 2:00 pitkälle versiolla. Parhaaksi sain edelleen conteilla 2:07,6 ja kotiin päästyä tuntu ihan onnistuneelta kun raja olikin 2:15. Botnialla tuli kruisattua sateellakin jokunen kierros. Road attack toimi hyvin noin 7tkm ajettunakin.

Tästä sitten Kemoralle johon olin ostanut ajotaito 4:n. Alle sain tuoreet metzelerin M9RR:t. Kurssilta tuli todella hyvää oppia ja renkaat tuntu myös varsin pitäviltä. Viime vuoden 1:29 ajasta lähti sen verran pois että parhaaksi sain ajettua 1:24,64. Muutenkin useilla seteillä sai ajettu 1:25sia useita kierroksia putkeen niin ettei tuntunut pahalta. Kiitokset vielä Tumpille hyvästä koulutuksesta ja muillekin jolta on linjoja tullu kyseltyä pitkin kautta.
Nyt alkaa olla sitten miettimisen paikka, ruvetakko katsomaan toisia vanteita ja sliksejä vai tyytyä nykyiseen. Varmasti noillakin sporttirenkailla on kyllä otettavissa vielä sekuntteja pois. Sutimisenesto on toistaseksi ollut täysillä, mutta eipä tuo liiemmin ole välkkynyt kun on pääsyt ajamaan omaa ajoa. Ehkäpä siihen pientä säätöä voisi kokeilla ensi kaudelle.
 
JMH sanoi:
Orgin kisaan aattelin heittää pari lämppäsettiä alle, mutta ekalla kytkin antautui kunnolla. Vitunmoisella kiireellä Hörhöltä ruuvinväännin ja hiekkapaperia lainaan, ja pellit taas karheiksi. Paksumman teräksen olin jättänyt kotiin.
Napsauta laajentaaksesi...

Täytyy näköjään varustaa työkaluvaunu santapaperilla ja kaikenlaisilla tiivisteliimoilla, jos sattuu Fiiatti johonkin lähistölle jatkossakin.

Mä voin kattoo niiden nokkien ajoitukset. Itellä kun ne oli sit crossplane asetuksissa.
Kaikki 4 erilailla 🤣
 
MotoHörhö sanoi:
Täytyy näköjään varustaa työkaluvaunu santapaperilla ja kaikenlaisilla tiivisteliimoilla, jos sattuu Fiiatti johonkin lähistölle jatkossakin.

Mä voin kattoo niiden nokkien ajoitukset. Itellä kun ne oli sit crossplane asetuksissa.
Kaikki 4 erilailla 藍
Napsauta laajentaaksesi...

Oltiin sit vähän jäljillä, ku pohdittiin puhdin puuttumista varikolla. Ottiko kova kovaa vasten?
 
edi sanoi:
Sutimisenesto on toistaseksi ollut täysillä, mutta eipä tuo liiemmin ole välkkynyt.
Napsauta laajentaaksesi...
Jos noilla kierrosajoilla välkkyisi sutimisenesto niin tekeminen olisi todella pahasti metsässä. Eli olet kaasun käytön suhteen aivan oikeilla raiteilla. Sutiminen alkaa tulee mukaan vasta nopean ryhmän nopeassa päässä, sitä aiemmin ei kyllä pitäisi sattua ellei nakit ole 150 kierrosta vanhat.

Edit : Okei kyllä keskiryhmän vauhdillakin matkasohva alkoi sutimaan kun katunakeilla alkoi avaamaan vähän reilummin.
 
Vaikka kausi olikin pitkä, tuntuu se silti että loppui kesken.

190120_4153_cartagena.jpg
Tammikuussa se alkoi kun aloiteltiin kaamosmasennuksen nujerrus Espanjassa Cartagenan radalla, jonne mopot oli kuskattu kuorkilla alkutalvesta. Ekana päivänä pääsi poutasäällä sahaamaan autosimulaattorissa satoja kierroksia tahkottua rataa, mutta todellinen hauskuus alkoi vasta seuraavana päivänä kun vettä tuli niin vitusti. Rata oli tyhjä ja ryhmäjakojen poistuttua sitä sai ajaa niin paljon kuin sielu sieti. Ja sitä myös ajettiin, varmaan sata kierrosta tuli sadekelin treeniä siihen päivään. Cartagenan sessio tuli hyväksikäytettyä lähinnä vartalon oikeampioppiseen käyttöön ja siellä moni asia taisi naksahtaa suht kohilleen siinä mielessä.

DSC_2879-medium.jpg
Seuraava reissu etelään oli Valenciaan, missä niin ikään pääsi jatkamaan sadekelin treenejä. Taas sama kaava, ettei ryhmäjakoja ollut ja tuli sitäkin tahkottua niin hitosti. Rata ja puitteet oli kyllä komeat, mutta rataprofiili ei niinkään sykähdyttänyt itseäni. Semmoista loivaa ja pitkää mutkaa toisensa perään eikä kovin isoja korkeuseroja. Varmaan tuo rata muuttuis ihan toisenlaiseksi jos osais ajaa riittävän lujaa :D

Piti tulla myös vielä yksi reissu Cartagenaan, mutta sitten iski korona ja jäi se reissu tekemättä. Huomionarvoista on, että rahat peruuntuneista lennoista tuli vasta pari viikkoa sitten ja ratapäivämaksut tuli tilille eilen. En suosittele IKINÄ osallistumaan No Limitsin ratapäiville, rahojen takas saanti ongelmatilanteissa on erittäin hankalaa...

Mutta joo. Lopputalvi ooteltiin että miten käy koronan kanssa ja kisakausikin uhkaavasti läheni mopojen ollessa edelleen jumissa Espanjassa. Tallipäällikkö lopulta ratkaisi asian ajamalla henkilöautolla Espanjaan ja sieltä kuorkilla takas. Onpahan nyt sitten siellä yksi henkilöauto odottelemassa.

DSC_6498.jpg
Kymiring oli sitten eka rata minne Suomessa antoi aikataulut myöten lähteä kesäkuussa jatkamaan harjoituksia. Vauhti ei ollut päätä huimaava, mutta rata sitäkin siistimpi ajaa! Siinä on kaikki elementit mitä ite tykkään radassa. Pitkää suoraa jossa kerkee levähtää, keskinopeaa mutkaa ja paljon korkeuseroja. Aivan älyttömän hieno rata!

Kymin jälkeen kerkesin puolikkaan päivän kesäkuussa käydä kokeilemassa Alastarolla onko talven treeneistä ollut kierrosajallisesti mitään iloa. Syksyllä 2019 Alastaron parhaaksi ajaksi jäi muistaakseni matala 1.30. ja eipä se siitä ollut kummemmaksi muuttunut. Vauhtivasuri pelotti älyttömästi, siihen tuli 2019 kaadettua Kawasaakeli ekassa kisaviikonlopussa mihin olin osallistunut muutaman ratapäivän treenillä.

DSC_7096.jpg
Pari viikkoa Alastaron jälkeen oli Kemoran jokkiskisat. Ekaa kertaa kyseisellä radalla, mutta mitäpä siitä. Rata oli minusta helppo omaksua ja oppia. En ollu kummassakaan kisassa viimeinen ja omaksi enkaksi Aurinko-Kawalla jäi 1.18.xx. Pientä draamaa oli perjantain treeneissä kun Kawasta putosi jarrupalat katsomosuoralla ja piti mennä kakkosmutkaan ilman jarruja. Pitkäksi meni ja "turva"-alue tarjosi mukavaa rodeota. Ei onneks hajonnut kuin muovia ja Kokkolan motonetista löytyi jarruosat seuraavaksi päiväksi. Jokkisuran virallinen pistetilikin tuli avattua täällä!

Seuraavaa kisaa odotellessa sattui Nettimotossa tulemaan vastaan erittäin hyvään hintaan 2007-vuosimallin Yamaha R6 ja se tuli extempore-fiiliksellä haettua päivää ennen MP-Tuen Heinäkuun ratapäiviä Alastarolla. Täytyy sanoa, että alkuun Yamaha oli kyllä helvetin outo ajaa. Ohjaamosta ylsi roikkua paljon paremmin kuin Kawasta, mutta moottorin luonne täysin erilainen. Kawa veti kierrosmittarin puolivälistä saakka tasaisen varmasti, mutta Yamahassa ei tapahdu mitään alta 11krpm. Kierrosajat Yammulla osui kuitenkin heti vähintään samoihin kuin Kawalla ja ekana treenipäivänä irtosi jo 1.28.xx -lukema. Olin erittäin iloinen! Vikana treenipäivänä ajettiin vesisateessa vielä MP-Tuen kerhokisa ja hyvin toimi Yamaha sateellakin. Muistelen että jotain 1.34.xx -aikaa syntyi monsuunissa. Ainut asia mikä Yamahassa vähän vaivasi, oli etten meinannut millään saada pienempiä pykäliä sisään palmasiin enkä ykkösmutkaan, mutta en antanut sen häiritä enempää...

Seuraava etappi oli elokuun alussa taas Jokkiskisat, tällä kertaa Alastarolla. Jostain syystä en saanut ajettua lähellekään samoja aikoja kuin viikko takaperin olleissa treeneissä ja kierrosajat oli tuskaisesti just ja just 1.30 -alkuisia. Ongelma saada pienempää vaihdetta sisään tuntui vaan pahenevan. Ei vaan mennyt kun kiksiin koski. Etenkin palmasin jarrussa oli ihan toivotonta koittaa saada menemään kakkosta pesään, joten laitettiin mopoon stunttivälitykset, niin ettei tarvinnut käyttää kakkosvaihetta. Noh.. tämähän ei ongelmaa kokonaan poistanut, vaan nyt oli sitten vaikeuksia saada samassa jarrussa kolmosta pesään :D Kisat meni miten meni, en tainut olla vika, mutta ei kyllä syntynyt mitään kierrosennätyksiäkään ja se jäi vähän harmittelemaan.

Alastarolta sitten seuraavaksi Motoparkin osakilpailuun. Motoparkissa olin käynyt tasan kerran aiemmin, eli edellisvuoden jokkiskisat ajamassa. Motoparkkiin kisaajakollega oli keksinyt vedonlyönnin, jossa vetoon mukaan lähteneistä jokkiskuskeista kisan hitaimman ajan ajanut joutuisi lähtemään sunnuntain kisaan hapsut nahkapuvussa. Lauantain kisan myötä hapsut lankesivat minulle, vaikka omaa enkkavauhtia ajelinkin ja sunnuntain kisalähdössä nahkakyttyrä hulmusi! Hapsuista oli hyötyä, koska sain startissa kuitattua hapsu-idean isän ja pidettyä koko kisan takanani. Vikalla kierroksella rutistin pari kymppää kovemman kierrosajan ja hapsut siirtyivät seuraavalle :D Oli törkeen hauska kisa, eikä vaihteisto-ongelma vaivannut.

Bonuksena kisakalenteriin pötkähti Kymiring, jonne nyt kelpuutettiin myös Suomen suurin kuninkuusluokka, eli Jokamiesluokka ja sinnehän oli sitten elokuun lopussa lähdettävä. Omat enkat paukkui ja Yamaha tuntui kulkevan koko ajan paremmin. Vaihteisto-ongelma teki täällä kuitenkin paluun ja pääsuoran jarrussa oli taas hitonmoista arpomista että meneekö se pienemmälle vai ei. Itellä oli kuitenkin täällä etuna yhden ajetut treenit, joten sain pidettyä hapsut loitolla. Rata oli edelleen yhtä huikea mitä muistelin.

Kymiringin jälkeen alkoi lajiryhmältä kuulua kummallisuuksia, ettei MP-Tuen järjestämissä perinteisissä Jokamiesluokan isoissa jaettaisi sarjapisteitä. Selitykset oli kummallisia, mutta itseäni ei niin paljon nuo pisteet hetkauttaneet, että oli sanomattakin selvää että tuen Jokkiskisaan lähden ajamaan. Perinteisesti sunnuntain kisassa on ollut 20 kierrosta, tänä vuonna tuo lukema oli nostettu 22:een :D Se hieman jännitti, että mitenhän mahtaa ukkeli jaksaa... Aika-ajoissa sain jälleen ajettua sitä tasaista 1.30.xx -osastoa vaikka mitä koitin tehdä. Ja vaihteisto-ongelma oli nyt entistä pahempi. Pääsuoran jarrulle meno jäätävää arpomista kun ei tiennyt onko moottorijarrua käytettävissä vai ei. Kisassa törmäsin kahvilan jarrussa edellä ajavan takarenkaanseen ja sitä myöten Yammusta etuhäkki solmuun. Kisa kuitenkin jatkui enkä ollut vika!

Sunnuntain päätöskisa ansaitsee oman kappaleensa. Aamun treeneissä vaihdeongelma vaivasi jo siinä määrin, että ajaminen suorastaan vitutti. Kiukuissa purin linkuston ja totesin että vaihdekiksin laakeri oli aivan jumissa. Miljoonalaatikosta toinen kiksi, vaati vähän katteiden dremelöintiä jne, mutta sain sen lopulta sopimaan. Testisetti ja edelleen vähän ongelmia saada vaihteet sisään. Varikolla ihmettelin sitten ajatuksen kanssa, että miten vitussa se ongelma on aina oikealle kääntyvissä jarruissa ja totesin, että jaa.. eipä yllä kengästä kuin ukkovarpaan kärki vaihdekiksille siinä vaiheessa kun roikun oikealle. Pientä säätöä kiksin asentoon ja ongelma poistui lähes kokonaan kisalähtöön mennessä. Edessä oli siis 22 kierrosta. Startti meni kohtalaisesti ja sain siinä muutaman tonnarin kuitattua. Relanderin Jukka oli kuitenkin sen verta paljon kovempi lähtijä, että ehti edelleni ykkösmutkaan ja siitä alkoikin puoli tuntia kestänyt "jahdataan Relanderia" -näytelmä. Välillä sain Rellun kuitattua, välillä Rellu kuittasi takas ja tätä leikkiä jatkui ruutulipulle saakka. Hämmästyksekseni huomasin, ettei tuo 22 kierrosta tuntunut yhtään missään, vaan olis kevyesti mennyt kymmenen lisää. Vauhti oli koko kisan enkkatasoa ja tuli sieltä kisan loppua kohti yksi 1.27.xx -aikakin!

Nyt vähän harmittelee, että kausi on paketissa. Oon melko varma, että jos Alastarolle nyt pääsisi vielä päiväksi sahaamaan, olisi joku 1.25 - 1.26 ihan tehtävissä.

_DSC6267.jpg

Ensi kaudelle pitää keksiä jotain oikeita treenejä millä saada voitettua itsesuojeluvaistoa koviin jarruihin mentäessä. Monen monta sekuntia on piilossa esim. Alastaron kovissa jarruissa. Mutta ehkä tähän saavutettuun 1.27.xx -tasoon kusiaisella voi olla tyytyväinen. Tämä oli kuitenkin vasta toinen kesä kun radalla olen ajellut :orgmp:
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös