Kiva topicci!
Reissuun piti lähteä jo alkukesästä mutta ne suunnitelmat kariutui, kuten muillakin, joten tuli ratailtua vähän aiemmin suunniteltua enemmän. Ehkä jotenkin alitajuisesti ennakoin tilannetta sillä vuoden vaihtuessa lupasin ajaa Alastaron alle 1:30 aikaan. Ennen tätä kevättä mulla taisi olla 3-4 ratapäivää alla. Viime syksynä bussi vaihtui gikseriin ja ehdin sillä kertaalleen käydä Alastarossa AT3 kurssilla ennen talvisäilöä, parhaan kierroksen ollessa 1:37,jotain.
Korona-keväällä huhtikuussa käytiin avaamassa kausi loistokelissä Alastarossa ihan vapailla päivillä ja ei oikein lähtenyt. Parhaat ajat jotain 1:39 ja tuntui vaikealta. Jarrut oli ihan paskat ja samoin renkaat oli vaihtokunnossa.
Ropasin molemmat kuntoon ja noin kuukautta myöhemmin oltiin taas viettelemässä meidän Motorsport-leiriä Alastaron huudeilla. Päivän aikana rupesi hiljalleen luottoa löytymään ja viimeisen setin vikoilla kierroksilla uusi enkka johonkin 1:36,6 tienoille. Ennen kaikkea alkoi tuntua tosi paljon paremmalta ajaminen ja taisinpa saada ekaa kertaa polvenkin maahan lemminkäisessä.
Tässä vaiheessa tuntui, että Alastaro saa riittää vähäksi aikaa ja kesäkuun alussa oltiinkin Ahvenistossa Orgin päivillä. Oli kivaa vaihtelua ja ajo kulki leppoisalla rytmillä koko päivän. Polvi taisi nyt mennä molemmin puolin jo maahan. Parhaaksi ajaksi jäi 1:43,52. Luotto keväällä hankittuihin Misukan Power 5 renkaisiin oli myös syntynyt ja ne tuntui pitävän hienosti.
Samalla viikolla oli vuorossa myös ekat ajot KymiRingillä viikonlopun tuplien muodossa. Rata oli vieras, kuten silloin vielä kaikille muillekin. Ilmoittauduin katukuski-ryhmään ja niin oli tehnyt tosi moni muukin. Ekat setit meni aika rauhallisesti mutta hiljalleen vauhtia lisätessä alkoi näyttää siltä, että olin katukuski-porukan nopeimmasta päästä. Ajo oli vähän haastavaa isohkoista nopeuseroista ja suuresta osallistujajoukosta johtuen. Hiekallakin käytiin.
Hiljalleen RaceChrono näytti nopeampia aikoja parhaan ollessa 2:15,06. Tuo on kuitenkin noin 5 sekuntia nopeampi, kuin mun muut nopeimmat kierrokset, joten en uskalla sitä ihan kirkossa kuuluttaa todelliseksi ajaksi. Videokaan ei ollut päällä, joten mahdoton tarkistaa. Sunnuntain ajot jäi vähän kesken johtuen hajonneesta änkkäristä ja siitä seuranneesta savutuksesta.
Löin uuden änkkärin tilaukseen juhannuksena ja seuraava etappi oli heinäkuun alun Orgin tuplapäivät Kemorassa. Vieras rata itselleni tuokin. Nenän varteen oli noussut helevetinmoinen paise, joka blokkasi näkyvyyttä jo ihan komeasti ja oli vähän arkakin. Sade keskeytti ekan päivän ajot suht' ajoissa, joten päädyin köröttelemään Kokkolan päivystykseen paisetta puhkomaan. Ekan päivän paras aika oli 1:24,01.
Tohtori antoi lääkettä sekä kylmää käärettä ja illalla vielä nesteytettiin hieman ja sehän tekikin hyvää, sillä tokana päivänä ajo parani kovasti ja sen polven sai nyt maahan joka mutkassa, jos niikseen halusi. Ajastakin lähti pari sekuntia lopulta kellon pysähtyessä 1:22,01 kohtaan sunnuntaina. Olin kovasti tyytyväinen. Pyöräkin toimi upeasti patenttivanteella ja pellillä paikatulla mökäpöntöllä, kun se uusi tilattu ei tietenkään saapunut ajoissa.
Sitten olikin ratailut ja oikeastaan koko katumopoilut tauolla reilu kuukauden päivät. Koronakevät rokotti budjettia aika rajusti ja olihan sitä kaikenlaista muutakin puuhaa. Toki varttimaililla käytiin ja kyykytin Batmanninjan hevosvoimahirviötä wanhalla vaparilla parhaan ajan ollessa 10,2. Voda toimi hyvänä kirittäjänä ison Suzukin (GSX1400?) kanssa ajaen suunnilleen samoja aikoja kuin minä. Ajattelin, että jos tuo ajelee tommoisella katuvehkeellä noin kovaa, niin pakkohan mun on kyykyllä päästä kovempaa - ja pääsinkin. Tosin hokasin jossain kohdassa, että se katupelihän on perhana ahdettu ja takikselta oli mitattu vähän enemmän kuin mulla!
Ostin myös liput 15.8. Orgin Alastaro-päiville ja onnistuin saamaan kaupasta myös tiketin Tumpin AT4-kurssille. Renkaat oli jo sen verran loppu, että en raaskinut Malmillakaan burniksia tehdä, että onnistuisi tämä kurssi vielä. Ajo oli kevään Alastaro-päivistä mennyt mielestäni aika paljon eteenpäin ja pidin tuota Alastaroa itselleni sellaisena vauhdin mittarina. Muilla radoilla olin mopon kanssa kesällä kuitenkin käytännössä ekaa kertaa, jos ei Ahvenistolla aiemmin käytyä AT2-kurssia oteta huomioon. Muut kurssilaiset ajeli kusiaisilla ja ratarenkailla, mulla oli tonnari ja katufillarit ja vähän jännittikin, miten pysyn vauhdissa mukana. Niin se vain kuitenkin Tumppi sai taottua linjoja ja jarrunkäyttöä mullekin kaaliin, että päivän viimeisillä kierroksilla syntyi uudeksi enkaksi 1:32,47. Olin tuohon erittäin tyytyväinen, sillä parannettavaa jäi edelleen tosi paljon ja harmittaakin, ettei ollut mahdollista osallistua enää sunnuntaina ajoihin.
Alastaron onnistumisesta rohkaistuneena harkitsin nopealla aikataululla sliksien hankintaa ja MP-tuen kerhokisaan osallistumista mutta se nyt jäi kuitenkin tältä erää toteuttamatta. Sen verran kuitenkin onnistumiset ja kehityskäyrä ruokki itseluottamusta, että ensi kaudelle on suunnitelmissa hankkia radalle enemmän soveltuvaa kalustoa ja saada vanha uudenvuodenlupaus lunastettua. Onko se toiset vanteet ja lämppärit vai kokonaan ratailuun pyhitetty vehje, on vielä kokonaan auki. Reissuhommat nyt ei ensi vuodellekaan näytä tällä hetkellä erityisen lupaavilta.
Enskaa on tietysti ajettu ratailujen lisäksi jonkin verran (liian vähän) ja tullaan ajamaan syksyn ja talven aikana myös!
Töihommina saatiin myös lanseerattua aivan upea Micra-kisa, joka saikin medianäkyvyyttä ennakoitua paremmin, me kun tehtiin vaan itsellemme hauskaa juttua. Mm. Moottori-lehti teki 6-sivuisen jutun aiheesta ja nyt alkaa olla painetta tehdä tuosta julkinen luokka.
