G
Guest
Guest
Aika mellakat sun synttäries johdosta...
Onnea ja toipumisia.
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Kehä III:llako onnettomuus?
- Keskustelun aloittaja kava10
- Aloituspäivä
Onnea onnea......
-Sergei-
-Sergei-
Toivottavasti on kaikki hyvin ja paraneminen jatkuu. Luin ketjun läpi ensimmäistä kertaa tänään ja yhdyn kyllä edellisiin kirjoituksiin, että sinulla on hieno asenne. Toivottavasti olet pystynyt säilyttämään sen yli vaikeiden ja hitaiden kuntoutusten. Pidähän meidät muut motoristin kyydissä siitä miten sinulla meene, koska me välitämme sinusta.
Niin ja tottahan toki myös paljon onnea synttäreiden johdosta.
PS: lueskelin tuossa tänään taas "Ajo hanskassa!"-opusta ja meinaan taas aloittaa kesän harjoittelemalla ajotekniikkaa. Uskon että monissa tilanteissa oikea tekniikka olisi auttanut. Valitettavasti tässätapauksessa se ei olisi ilmeisti ollut mahdollista
. Mutta ajattelin vaan vinkata kanssa motoristeille hyvän vihjeen. Joku osaava voi kaivaa linkin.
Niin ja tottahan toki myös paljon onnea synttäreiden johdosta.
PS: lueskelin tuossa tänään taas "Ajo hanskassa!"-opusta ja meinaan taas aloittaa kesän harjoittelemalla ajotekniikkaa. Uskon että monissa tilanteissa oikea tekniikka olisi auttanut. Valitettavasti tässätapauksessa se ei olisi ilmeisti ollut mahdollista
Hyvä kuulla että kuntosi on koko ajan parempaan suuntaan menossa !! Näin kevään alussa tuli taas vierailtua täällä sivuilla ja satuin lukemaan tämän viestiketjun.Asia kiinnosti koska itse olen seurannut elämänkumppanini toipumista syyskuusta lähtien,3kk molemmat jalat kipsissä ja 6 kk pyörätuolissa,nyt opetellaan kävelemään taas.Omakohtainen kokemuskin on vielä muistissa kun pyllähdin toissa syksynä Intruni kanssa kehä-III:n varrella solisluun pään palasiksi ja muistan että 2 kuukauteen ei saanut nostaa kädellä edes maitopurkkia,nyt muistona on vain metallilaatta ja koukku olkapäässä.
Onnea synttäreidesi johdosta ja VOIMIA !!!!!!
Onnea synttäreidesi johdosta ja VOIMIA !!!!!!
Lukaisin ketjun läpi ja kyllä täytyy ihmetellä tuota positiivisuutta, miten onki yhteen mieheen saatu noin paljon mahtumaan!?!
Kaverin kanssa viikonloppuna reissattiin ja hän meinas saada kuorma-auton kylkeensä, kun lähti ohittamaan.
Siinä meinaan allekirjoittaneella hyppäs sydän kurkkuun ja tuli tehtyä aika tehokas jarrutus, kun ajattelin, että jos törmäävät ni en ite mee samaan sumppuun.
Työkseni kun ajelen raskaalla kalustolla, tulee pidettyä tota turvaväliä yleensä aika reilusti. Siitä vaan harvoin on mitään hyötyä, kun aina siihen väliin joku kiilaa.
Saman olen nyt huomannut päristellessä, oikeastaan vielä vähemmän kunnioitetaan, kun huomataan normaalia nopeutta tai joskus vähän hiljempaakin liikkuva motoristi.
Kun on ollut tuo pärrä nyt vasta pari viikkoa, tulee ajeltua monesti satasen rajotusalueella vaan yheksääkymppiä tai hiljempaakin. Annan kyllä nopeammille tietä, menen jopa sivuun, mutten voi ymmärtää ihmisiä, jotka roikkuvat kotiloineen ihan takarenkaassa kiinni!
Kavereita oon varottanu, jotka on ajoseuraks lähteneet, että mun kanssa on turha odottaa mitään vauhdin hurmaa, mua kun ei yleisestikään kiinnosta minkään sortin kaahailu vaan ennemmin oon sellanen maisemien kattelija.
Muutama on vinosti hymyilly ja ihmetelly miks ylipäätään oon mopottimen hommannu... Ihan niinkuin niillä ei vois muuta harrastaa kun ylettömiä vauhteja!
Mutta mm. tällaiset Viperin tapauksen kaltaiset jutut pitää mun kaasuranteen rauhallisena ja kun on tottunut jyrryttämään aina sitä max. 80km/h, jaksan aika harvoin hermostua mistään liikenteessä, ainakaan niin paljon, että rupeis silmissä sumenemaan ja järki kaikkoamaan...
Ja ehkä suurimpana rauhoittajana on se, että oon niitä mopoilijoitten jäänteitä ollu onnettomuuspaikoilla keräilemässä (palomiehenä), joten tiedän varsin hyvin mihin liian kovat vauhdit, pienet turvavälit ja omien taitojen yliarviointi johtavat!
(ja nuo ei ominaisuudet ei sitten koskenu Viperia tai ketään yksittäistä, vaan noin niinkun yleisellä tasolla)
Joten kaikille motoristeille turvallista ajokautta ja Viperille lujaa tahtoa ja uskoa omaan toipumiseen, vielä sä sinne pyörän selkäänkin kipuat ja karautat auringonlaskuun, kera kaikkien orggilaisten, joitten ajatukset kannustaa sun paranemistas!
Ja mä toivon hiljaa mielessäni, ettei sinne puhelimeen tuu niitä keikkoja, jotka alkaa että "LIIKENNEONNETTOMUUS, henkilöauto ja mp... "
Nimimerkillä se turvallisuusfriikki, joka ajaa keltanen huomioliivi päällä, kaikki ajovarusteet niskassa aina, isoilla turvaväleillä ja on sitä mieltä, että jokainen vastaantulija on potentiaalinen tappaja
Kaverin kanssa viikonloppuna reissattiin ja hän meinas saada kuorma-auton kylkeensä, kun lähti ohittamaan.
Työkseni kun ajelen raskaalla kalustolla, tulee pidettyä tota turvaväliä yleensä aika reilusti. Siitä vaan harvoin on mitään hyötyä, kun aina siihen väliin joku kiilaa.
Kun on ollut tuo pärrä nyt vasta pari viikkoa, tulee ajeltua monesti satasen rajotusalueella vaan yheksääkymppiä tai hiljempaakin. Annan kyllä nopeammille tietä, menen jopa sivuun, mutten voi ymmärtää ihmisiä, jotka roikkuvat kotiloineen ihan takarenkaassa kiinni!
Kavereita oon varottanu, jotka on ajoseuraks lähteneet, että mun kanssa on turha odottaa mitään vauhdin hurmaa, mua kun ei yleisestikään kiinnosta minkään sortin kaahailu vaan ennemmin oon sellanen maisemien kattelija.
Muutama on vinosti hymyilly ja ihmetelly miks ylipäätään oon mopottimen hommannu... Ihan niinkuin niillä ei vois muuta harrastaa kun ylettömiä vauhteja!
Mutta mm. tällaiset Viperin tapauksen kaltaiset jutut pitää mun kaasuranteen rauhallisena ja kun on tottunut jyrryttämään aina sitä max. 80km/h, jaksan aika harvoin hermostua mistään liikenteessä, ainakaan niin paljon, että rupeis silmissä sumenemaan ja järki kaikkoamaan...
Ja ehkä suurimpana rauhoittajana on se, että oon niitä mopoilijoitten jäänteitä ollu onnettomuuspaikoilla keräilemässä (palomiehenä), joten tiedän varsin hyvin mihin liian kovat vauhdit, pienet turvavälit ja omien taitojen yliarviointi johtavat!
Joten kaikille motoristeille turvallista ajokautta ja Viperille lujaa tahtoa ja uskoa omaan toipumiseen, vielä sä sinne pyörän selkäänkin kipuat ja karautat auringonlaskuun, kera kaikkien orggilaisten, joitten ajatukset kannustaa sun paranemistas!
Ja mä toivon hiljaa mielessäni, ettei sinne puhelimeen tuu niitä keikkoja, jotka alkaa että "LIIKENNEONNETTOMUUS, henkilöauto ja mp... "
Nimimerkillä se turvallisuusfriikki, joka ajaa keltanen huomioliivi päällä, kaikki ajovarusteet niskassa aina, isoilla turvaväleillä ja on sitä mieltä, että jokainen vastaantulija on potentiaalinen tappaja
sam77
Vantaa
Sitä samaa kysyy hänmitenkäs viperin kuntoutus on edennyt?
Huh huh! Tämä ketju on jäänyt tähän saakka huomaamatta. Olipas vaikuttavaa tekstiä, täytyy kyllä sanoa ihan sydämeni pohjasta, että Viperillä on todellakin asenne kohdallaan ja tahto elää ja parantaa itsensä. Voimia, todellakin! Pahin on jo takana, mutta vielä niitä voimavaroja tarvitaan. On ollut kyllä todella rankka ruletti! Varmasti sitä itsekin vastaisuudessa miettii turvallisuusasioita enemmän, kuin ennen...
Tsemppiä sinulle jatkoon, kirjoittele kuulumisia! Toivottavasti paranemisesi edistyy hyvin!
Tsemppiä sinulle jatkoon, kirjoittele kuulumisia! Toivottavasti paranemisesi edistyy hyvin!
Tämä viestiketju on jäänyt kokonaan huomaamatta.
Huima tapaus ja pari pykälää huimempi jätkä tuo Viper.
Aika sanattomaksi vetää. Tsemppii vaan aivan törkeästi!
Kyllä jokaisen motoristin pitäis tää ketju lukee ihan opetusmielessä.
Huima tapaus ja pari pykälää huimempi jätkä tuo Viper.
Aika sanattomaksi vetää. Tsemppii vaan aivan törkeästi!
Kyllä jokaisen motoristin pitäis tää ketju lukee ihan opetusmielessä.
En minä nyt mullan alle kuiteskaan ole mennyt.. älkää pelätkö, ette te näin helpolla minusta eroon pääse!
Olen ollut lomailemassa perheeni kanssa avopuolison vanhempien luona Saksan Bayernissa.. ja tuli tossa oltua viikko Italiassakin. Oli kyllä rentouttava loma tästä koko rumpasta mitä yhteen vuoteen onnettomuuden jälkeen on sisältynyt!!
Kuntoutuminen on edennyt hyvin ja lääkkeistä ollaan pikkuhiljaa alettu päästä eroon kun kivutkin on vähenneet.
Käteen on alkanut kasvaa jopa lihaksiakin luun päälle ja olkapäästä alaspäin on jopa jo jonkinlaista liikettäkin nähtävissä
Hyvää kesää kaikille!
Olen ollut lomailemassa perheeni kanssa avopuolison vanhempien luona Saksan Bayernissa.. ja tuli tossa oltua viikko Italiassakin. Oli kyllä rentouttava loma tästä koko rumpasta mitä yhteen vuoteen onnettomuuden jälkeen on sisältynyt!!
Kuntoutuminen on edennyt hyvin ja lääkkeistä ollaan pikkuhiljaa alettu päästä eroon kun kivutkin on vähenneet.
Käteen on alkanut kasvaa jopa lihaksiakin luun päälle ja olkapäästä alaspäin on jopa jo jonkinlaista liikettäkin nähtävissä
Hyvää kesää kaikille!