• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Kawasaki Ninja H2

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Smistik
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
shyhander sanoi:
MIten se nopeus sitten käyttäytyy kun toisella puolella on vastapainetta, luulisi hidastavan ilmakokkareiden vauhtia.

Kun paine-ero kasvaa riittävän suureksi, virtaus hidastuu liikaa, jolloin ahdin sakkaa. Tuo löytyy ahdinkartalta surge limittinä.
 
Nitrous sanoi:
Tämä kawan mekaaninen ahdin on rakenteeltaan käytännössä identtinen turboahtimen ahdinpuolen kanssa. Ainut isompi ero turboahtimeen verratessa on ahtimen vetotapa, joka tässä tapauksessa sattuu olemaan mekaaninen. Eli H2:n ahdinta kannattaa ja pitääkin verrata ominaisuuksiltaan ja mekaniikaltaan turboahtimen ahdinpuoleen.


Hidashan mä oon tienny olevani, varsinkin mopoin puikoissa, mutta silti (tai siitä johtuen) noi sun tekstit ei oikein auennu, joten yritetään valaista asiaa muillekin.


Toivottavasti eivät loppuneet vielä. :D

Arvon Nitrous

Sinähän sen juuri sanoit mikä on mekaanisen ahtimen ja turbon ero. kaksi eri toimintatapaa, eikä voi missään nimessä sotkea keskenään. Aight?

Kerrataan

Mekaaninen ahdin ottaa voimansa moottorin apulaitevaihteistolta ja toimii yleensä keskipakoisperiaatteella. Mekaanisessa ahdinjärjestelmässä tarvitaan yleensä ahdinpyörän ylikuormituskytkintä. Mekaaninen ahdin antaa kaikilla normaalipyörintänopeuden alueilla aina täyden ahtopaineen, joten moottori vastaa erittäin nopeasti tehon pyyntöihin.

Periaatteesa tuo uuden Kawan ahtimen rakenne perustuu 1960-luvun tekniikkaan, mutta voitteko tarkentaa miksi tieliikennekäytössä ei ole 130 000rpm kiertävää mekaanista ahdinta?

Oletan että kyllä tuossa H2R Ninjan mekaanisessa ahtimessa on jokin uusi innovaatio, joka mahdollistaa älyttömän 130k pyörintänopeuden ja täydestä pyörintänopeudesta tehtävän äkillisen moottorijarrutuksen.

Ja tämä nimeomaan t i e l i i k e n n e k ä y t ö s s ä ei ilmaliikenteessä, esim helikoptereissa on ahdinpyörän
ylikuormituskytkintä, jossa ahtimen ahdinpyörä on kytketty kitkakytkimellä apulaitevaihteistossa olevaan käytinakseliin.

Omat kokemukset autopuolella mekaanisissa ahtimissa rajoituu Eaton ja G ahtimiin. Käytännössä esim G ahdin kestää max 16 500rpm teoriassa ehkä enemmän. Jos haluaisi kiihdytyskäyttöön n 19k rpm kestävän mekaanisen ahtimen, niin ehkä tämäntyyppinen Lysholm Twin Screw olisi harrastelijabudjetin rajoissa paras vaihtoehto.
attachment.php


19k rpm pyörivä ahdin suhteutettuna 130k rpm kiertävä ahdin on aivan järjetön. Hieman kyllä epäilen tuota kawan ahtimen kestävyyttä. Mutta annetaan nyt Ninja H2R mahdollisuus näyttää kestävyys esim jossain yhtäjaksoissa todella piiitkässä endurance kisoissa. Odotellaan, ei tuomita sitä ennen.

----


Jos vielä palataan tuohon aiempaan niin en edes spekuloinut aiemmin millään keskeisvoimilla. Otetaanpa tähän hieman käsitteiden kertaamista.

Voit toki laskea ahdinpropeelin lavan tietyssä kohtaa kokeman kohtauskulman virtauksen kanssa. Ahdinpropellin kulma ei ole vakio, vaan geometrista kiertoa. Kulma on propellin tyvessä suurempi kuin kärjessä, senvuoksi propellin kohtauskulma pyritään saamaan oikeaksi koko pituudelta eli pyritään siihen että propellin jokainen poikkileikkaus etenee teoriassa saman matkan yhden kierroksen aikana.

noin 1082 km/h kehänopeudella keskipakoisvoiman vaikutus rajakerroksen ilmamolekyyleihin saa kiertoliikettä tekevän propellin toimimaan paremmin, kuin suoraa ilmavirtaa alaspäin kääntävä siipi. Yli 1130km kehänopeudella alkaa sitten muodostumaan niin suuria värinöitä, laminaarivirtaus irtoaa propellin pinnasta.

Loppupelissä pyörimisnopeutta rajoittava tekijä on ettei ahdinpropelli ei kestä aeromystisiä värähtelyilmiötä

Tässä olisi Kotiläksyt näin kanasantajuisesti esitettynä ennenkuin taas jonkun ego kasvaa omia kykyjä suuremmaksi.

http://fi.wikibooks.org/wiki/Helikopterilent%C3%A4j%C3%A4n_teknillinen_koulutusaineisto
 
Viimeksi muokattu:
Kauriinmetsästäjä sanoi:

En ole Nitrous, mutta vastaan silti.

1. Mitään keskipakoisvoimia ei ole olemassa. Piste. Kyseessä on keskihakuiskiihtyvyys (keskeiskiihtyvyys) ja kuten jokainen peruskoulusta edes vitosen papereilla selvinnyt tietää, niin voimavektori on aina kiihtyvyyden suuntainen. Aina.

2. Ruuvityyppinen ahdin on eri laite, kuin tässä kawan tapauksessa impelleriin perustuva ahdin.

3. Mm. rotrexin C8T ahdin kiertää 220 000 rpm. Maltillisempi ja monissa moottoripyörissä jälkiasennettu C30 kiertää maltillisemmat 100 000 - 120 000 rpm.
 
Kauriinmetsästäjä sanoi:
Nyt tarkkana. En lähtisi sotkemaan turboa ja mekaanista ahdinta keskenään.
No itsehän mainitsit sen sen perus-TDI:n turbon, tuo mun kommentti oli lähinnä siihen liittyen. En nyt jaksanut kaivaa yhdenkään VAG:n TDI-koneissa käytetyn turbon speksejä esille, mutta kokoluokan perusteella sanoisin niiden maksimikierrosten olevan tuolla 150-200 krpm luokassa.

Ja mekaanisista ahtimista dmachine jo mainitsikin esimerkiksi nuo Rotrexin ahtimet, joista löytyy myös yli 200 krpm kierroksia. Ja näitä on siis saatavilla ihan vaan ostamalla vaikka omaan mopoon. Ei tartte hankkia laumoittain japanialaisia helikopterimekaanikkoja tyhjästä kehittämään. Muutkin ihan kaupalliset mekaaniset keskipakoahtimet pyörii 100 krpm nurkilla, jonkun verran alle tai päälle. Rootsit ja ruuviahtimet tosiaan pyörii yleensä selvästi maltillisemmilla kierroksilla.

Että joo, kannattaa olla tarkkana näissä teknisissä jutuissa, ettei mene puurot ja vellit sekaisin.
 
vetomies sanoi:
Lentäjätkö niitä koneita suunnittelevat? Vähän niin kuin taksiautoilijat tekevät autoja?

Kauriinmetsästäjä sanoi:
Arvon Nitrous
Loppupelissä pyörimisnopeutta rajoittava tekijä on ettei ahdinpropelli ei kestä aeromystisiä värähtelyilmiötä

Termistöstä päätellen ainakin jonkinlaiset propellipäät. :p
 
Tiedä sitten tuleeko tästä valmista mutta poppareita kuluu. Olen kyllä sitä mieltä että kannattaa väittää vastaan vaikka olisi samaakin mieltä, syntyy paremmin keskustelua.
 
"Mutta annetaan nyt Ninja H2R mahdollisuus näyttää kestävyys esim jossain yhtäjaksoissa todella piiitkässä endurance kisoissa. Odotellaan, ei tuomita sitä ennen."


Eikös ahtimet ole kielletty kaikissa ratamoottoripyörä-sarjoissa?
Saa oikaista,jos mulla on vanhentunutta tietoa!
 
Töissä ei oikein voi poppareita ja olutta repiä. Mutta hienoa nähdä että tänne on taas löytynyt absoluuttisen osaamisen ammattilaisia. Jotka sitten ehdottominen ja yksisilmäisine kommentteineen suvaitsevat sivistää meitä vähemmällä älyllä varustettuja. Sen verran raivoisasti tämä deerhunter eri threadeissa haastaa, että pakosti mieleen tulee trolli.

Kawa onnistui varmaan melko hyvin tavoitteissaan. Palstabittiä lie käytetty läpi maailman enemmän kuin minkään muun 2015 uutuuden ja suuressa osaa markkinoita pelit on myyty loppuun. Ens viikonloppuna tuon sitten näkee livenä.
 
dmachine sanoi:
1. Mitään keskipakoisvoimia ei ole olemassa. Piste. Kyseessä on keskihakuiskiihtyvyys (keskeiskiihtyvyys) ja kuten jokainen peruskoulusta edes vitosen papereilla selvinnyt tietää, niin voimavektori on aina kiihtyvyyden suuntainen. Aina.

Onneksi luin tätä ketjua ja opin jotain aivan uutta ja ihmeellistä.
Tai siis en, koska en muista tuota enää huomenna:thumbup:
 
Kauriinmetsästäjä sanoi:
Arvon Nitrous
Tässä olisi Kotiläksyt näin kanasantajuisesti esitettynä ennenkuin taas jonkun ego kasvaa omia kykyjä suuremmaksi.

http://fi.wikibooks.org/wiki/Helikopterilent%C3%A4j%C3%A4n_teknillinen_koulutusaineisto
Arvon metsästäjä:

Mä oon sitä mieltä, että helikopterin lentämistä on hyvä opetella helikopterilentäjälle tarkoitetusta materiaalista ja polttomoottoreiden perusteita sitten vaikka tästä: http://www.goodreads.com/book/show/255807.Internal_Combustion_Engine_Fundamentals_
tai tästä:
http://www.amazon.com/Internal-Comb...=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1422272179&sr=1-1

Ahtamiseen ja ylipäänsä virtauskoneisiinkin löytyy sitten hyvää oppimateriaalia vaikkapa entisen TKK:n eli nykyisen Aalto-yliopiston kirjastosta Otaniemestä. Ei kylläkään ihan niin kansantajuisesti, mutta sitäkin seikkaperäisemmin.
 
lario sanoi:
Onneksi luin tätä ketjua ja opin jotain aivan uutta ja ihmeellistä.
Tai siis en, koska en muista tuota enää huomenna:thumbup:

Sepäs mukavaa. Sen sijaan, että tämän tietoannoksen tarjoilit ihan näinkin kivan quoten kanssa, niin olisit ennemmin vaikka kirjottanut nätin kirjeen, taitellut sen kirjekuoreen ja postittanut itsellesi. Silloin olisi löytynyt ainekin yksi henkilö, joka voinut jopa olla kiinnostunut tästä häikäisevästä ulosannistasi. :thumbup:
 
lario sanoi:
Onneksi luin tätä ketjua ja opin jotain aivan uutta ja ihmeellistä.
Tai siis en, koska en muista tuota enää huomenna:thumbup:

Tuo keskipakovoima on yleiskielessä niin vakiintunu termi, että aika moni proffakin sitä käytti TKK:lla ellei kyse ollu jostain kaavan johtamisesta.
 
Mikä on ongelma, onko Kawa onnistunut tekemään moottorin joka toimii käytännössä, mutta ei teoriassa? Yleensä ovat tehneet toisin päin, mutta vaihtelu virkistää.
 
Raaseri sanoi:
Sen verran raivoisasti tämä deerhunter eri threadeissa haastaa, että pakosti mieleen tulee trolli.
Nyt tarkkana, tai metsästäjällä voi mennä palkokasvi sieraimeen. :grin:

Joku sivu takaperin oli keskustelua siitä miten H2 tehot saisi lähemmäksi H2R tehoja.
http://www.asphaltandrubber.com/bikes/kawasaki-ninja-h2r-streetfighter-concept-ad-koncept/
"Kawasaki has assured us that it won’t take much tinkering for the H2 street bike to meet the performance specs of the H2R, a fact many deriders of the machine seem to forget when spec-sheet racing."
 
vetomies sanoi:
Mikä on ongelma, onko Kawa onnistunut tekemään moottorin joka toimii käytännössä, mutta ei teoriassa?

Eikös tuoole se toinen vaihtoehto insinöörin suunnittelemasta laitteesta:

1) Mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.
2) Kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miten se on mahdollista.
 
dmachine sanoi:
Sepäs mukavaa. Sen sijaan, että tämän tietoannoksen tarjoilit ihan näinkin kivan quoten kanssa, niin olisit ennemmin vaikka kirjottanut nätin kirjeen, taitellut sen kirjekuoreen ja postittanut itsellesi. Silloin olisi löytynyt ainekin yksi henkilö, joka voinut jopa olla kiinnostunut tästä häikäisevästä ulosannistasi. :thumbup:

En mie millään pahalla.

Minnuu vuan ilahuttaa tuo kiihkeys ja erittäin perusteellinen faktojen ja spesiaalitermistön käyttö.
Spesiaalifaktat on ihan kivoja, mutta eihän tämmönen autoalan ammattilainen niistä ole ikinä kuullutkaan ja eikä varmana missään muualla kuin täällä niistä kuule (lue).
Jatkakaa ihmeessä valitsemallanne linjalla, niin myö mualaistollot ehkä tajutaan, että kaikki on luultua syvempää.
 
lario sanoi:
En mie millään pahalla.

Minnuu vuan ilahuttaa tuo kiihkeys ja erittäin perusteellinen faktojen ja spesiaalitermistön käyttö.
Spesiaalifaktat on ihan kivoja, mutta eihän tämmönen autoalan ammattilainen niistä ole ikinä kuullutkaan ja eikä varmana missään muualla kuin täällä niistä kuule (lue).
Jatkakaa ihmeessä valitsemallanne linjalla, niin myö mualaistollot ehkä tajutaan, että kaikki on luultua syvempää.

Faktat pitää ehdottomasti kertoa väärin ja käyttäen virheellisiä termejä.
 
Turboista en tiedä, muuta kuin että ne pyörivät ja puhkuvat, mutta keskipakoisvoiman käyttö terminä on kyllä mun mielestä ihan ok. Vakiintunut kieleen ja kaikki tietävät mistä puhutaan.
 
Back
Ylös