Nitrous sanoi:
Tämä kawan mekaaninen ahdin on rakenteeltaan käytännössä identtinen turboahtimen ahdinpuolen kanssa. Ainut isompi ero turboahtimeen verratessa on ahtimen vetotapa, joka tässä tapauksessa sattuu olemaan mekaaninen. Eli H2:n ahdinta kannattaa ja pitääkin verrata ominaisuuksiltaan ja mekaniikaltaan turboahtimen ahdinpuoleen.
Hidashan mä oon tienny olevani, varsinkin mopoin puikoissa, mutta silti (tai siitä johtuen) noi sun tekstit ei oikein auennu, joten yritetään valaista asiaa muillekin.
Toivottavasti eivät loppuneet vielä.
Arvon Nitrous
Sinähän sen juuri sanoit mikä on mekaanisen ahtimen ja turbon ero. kaksi eri toimintatapaa, eikä voi missään nimessä sotkea keskenään. Aight?
Kerrataan
Mekaaninen ahdin ottaa voimansa moottorin apulaitevaihteistolta ja toimii yleensä keskipakoisperiaatteella. Mekaanisessa ahdinjärjestelmässä tarvitaan yleensä ahdinpyörän ylikuormituskytkintä. Mekaaninen ahdin antaa kaikilla normaalipyörintänopeuden alueilla aina täyden ahtopaineen, joten moottori vastaa erittäin nopeasti tehon pyyntöihin.
Periaatteesa tuo uuden Kawan ahtimen rakenne perustuu 1960-luvun tekniikkaan, mutta voitteko tarkentaa miksi tieliikennekäytössä ei ole 130 000rpm kiertävää mekaanista ahdinta?
Oletan että kyllä tuossa H2R Ninjan mekaanisessa ahtimessa on jokin uusi innovaatio, joka mahdollistaa älyttömän 130k pyörintänopeuden ja täydestä pyörintänopeudesta tehtävän äkillisen moottorijarrutuksen.
Ja tämä nimeomaan t i e l i i k e n n e k ä y t ö s s ä ei ilmaliikenteessä, esim helikoptereissa on ahdinpyörän
ylikuormituskytkintä, jossa ahtimen ahdinpyörä on kytketty kitkakytkimellä apulaitevaihteistossa olevaan käytinakseliin.
Omat kokemukset autopuolella mekaanisissa ahtimissa rajoituu Eaton ja G ahtimiin. Käytännössä esim G ahdin kestää max 16 500rpm teoriassa ehkä enemmän. Jos haluaisi kiihdytyskäyttöön n 19k rpm kestävän mekaanisen ahtimen, niin ehkä tämäntyyppinen Lysholm Twin Screw olisi harrastelijabudjetin rajoissa paras vaihtoehto.
19k rpm pyörivä ahdin suhteutettuna 130k rpm kiertävä ahdin on aivan järjetön. Hieman kyllä epäilen tuota kawan ahtimen kestävyyttä. Mutta annetaan nyt Ninja H2R mahdollisuus näyttää kestävyys esim jossain yhtäjaksoissa todella piiitkässä endurance kisoissa. Odotellaan, ei tuomita sitä ennen.
----
Jos vielä palataan tuohon aiempaan niin en edes spekuloinut aiemmin millään keskeisvoimilla. Otetaanpa tähän hieman käsitteiden kertaamista.
Voit toki laskea ahdinpropeelin lavan tietyssä kohtaa kokeman kohtauskulman virtauksen kanssa. Ahdinpropellin kulma ei ole vakio, vaan geometrista kiertoa. Kulma on propellin tyvessä suurempi kuin kärjessä, senvuoksi propellin kohtauskulma pyritään saamaan oikeaksi koko pituudelta eli pyritään siihen että propellin jokainen poikkileikkaus etenee teoriassa saman matkan yhden kierroksen aikana.
noin 1082 km/h kehänopeudella keskipakoisvoiman vaikutus rajakerroksen ilmamolekyyleihin saa kiertoliikettä tekevän propellin toimimaan paremmin, kuin suoraa ilmavirtaa alaspäin kääntävä siipi. Yli 1130km kehänopeudella alkaa sitten muodostumaan niin suuria värinöitä, laminaarivirtaus irtoaa propellin pinnasta.
Loppupelissä pyörimisnopeutta rajoittava tekijä on ettei ahdinpropelli ei kestä aeromystisiä värähtelyilmiötä
Tässä olisi Kotiläksyt näin kanasantajuisesti esitettynä ennenkuin taas jonkun ego kasvaa omia kykyjä suuremmaksi.
http://fi.wikibooks.org/wiki/Helikopterilent%C3%A4j%C3%A4n_teknillinen_koulutusaineisto