Lähinnä sitä ajattelin ett tolleen yhteen suuntaan pompauttamalla se virhe voi olla mitä vaan, maksimissaan ehkä ton mainitun tavan luokkaa.Juu oon kokeillu. Ja nää mittausasiat on jo ennestään tuttuja, sen takia mittaan ilman reboundia ja sillai, että liike pysähtyy alhaalta ylöspäin tullessa. Eli minimivaimennuksella.Kokeileppa tehä esim sellanen mittaus, ett pistät vaimennukset kiinni, nostat perää ja päästät sen pehmeästi laskemaan; mittaa.
Sit painat perää, ja päästät sen nousemaan pehmeästi; mittaa.
Paljoko tulee eroa?
Ajovarusteilla ja ilman; siinäkin tulee helposti pieni ero painossa ja ajoasennossa->painojakauma.
Jos jousi on 105 ja linkku 1:2, niin 2,6kg on yks milli, jos linkku 1:3 niin 1,2kg on yks milli.
Ajokamppeet painaa sen 10kg? Ja jos sulla on vähä pysty/takapainonen asento, niin siit saa jo muutaman millin eron, varsinkin jos linkku tosiaan jouston alussa ~1:3.
Ooksä ottanu top-out jousen huomioon siinä vapaan pituuden mittauksessa?
Ja karrikoituna: Vakiokeulassa/perässä vaimennuksen säätöhän ei sinänsä juurikaan vaikuta siihen vaimennuksen voimakkuuteen. Eli mäntä ja shimmit hoitaa sen pääasiallisen vaimennuksen, joten sinänsä on aivan se ja sama onko vaimennuksen säätö auki vai kiinni.
Öhlarilla sitten taas eri juttu; säätöalue huomattavasti laajempi/ voimakkaampi vaikutus vaimennukseen.
Ja lisäks viel öljyn(viskositeetti)/laakereiden lämpö; jolloin eri olosuhteissa suoritetut mittaukset voi poiketa toisistaan huomattavasti.
sanoi:Eikös 105 jousi ole 105N/mm, jolloin mun mielestä vipusuhteella 1:3 saadaan 3,5kg/mm? Ja tässäkin painon pitäis tulla pelkästään takapään päälle kun se tosiasiassa jakautuu etu- ja takapään välillä. Vai onko nyt joku asia, mitä en ottanu huomioon. Suuruusluokka vaikuttais oikeelta, koska kattelin lukemia samalla kun siirtelin painoa eteen ja taakse mopon päällä, eikä siinä millitolkulla eroa tullu.
Mulla on kyllä kova luotto sun laskelmiin, joten luulen jättäneeni jotain nyt huomiotta...
Jees, miina on siinä ett toi linkuston vaikutus pitää laskee toiseen potenssiin, eli esim 105/9,81/3^2=1,19kg/mm.
Itsehän opin tuon myös kantapään kautta.
Ja jos ajatellaan ett perän pitäis toimia parina keulan kans, ts jousivakio samalla tontilla (hieman jäykempi), niin sen takia tarjoaisin linkuston suhteeksi jotai 1:2 seutuvilla olevaa, koska kyseessä on kumminkin ärräpärrä.
Esim 105/9,81/2^2 = 2,68kg/mm.
Ja esim alkuperäsellä 23.5 keulakulmalla 9Nm jouset
2*9/9,81/0,840 = 2,18kg/mm.
Jos laskee keulaa ja nostaa perää, eli jyrkentää keulakulmaa, niin se samalla pienentää (tosin vain vähän) keulan jousivakioo, koska "keulan linkustosuhde" muuttuu.
Esim 23.0 keulakulmalla 9Nm jouset
2*9/9,81/0,848 = 2,16kg/mm.
No tost tulee vapaaseen pituuteen ilosesti muutaman millin heitto, jopa sen +10mm, sekä keulassa että perässä.sanoi:Mutta joka tapauksessa olen melko vakuuttunut siitä, että osaan mitata painumat tarpeellisella toistotarkkuudella, kuuluuhan se jollain tavalla jopa ammattitaitoni piiriin. Kiitos kuitenkin neuvoista!
Vapaata pituutta tai top out -jousia en oo miettiny ollenkaan. Kun keulassa ei ole painoa ollenkaan, se on mun ajatusmaailmassa silloin ylimmässä asennossa![]()
Joten painaumatkin voi sit heittää vähintään sen verran.
Jujuhan on siinä että keulan/perän ollessa ilmassa top-out jousi vaikuttaa lyhentävästi vapaaseen pituuteen.
Ja sitten taas normaalissa kuorma/ajo/jousto-tilanteessa top-out jousi ei vaikuta.
Staattisiin painaumiin voi vaikuttaa, varsinkin perässä.
Eli kun alkaa kaikki asiat ottamaan huomioon, siis jos haluaa painaumat mitata tarkasti tai edes suurin piirtein oikein
vs
niitä millejä kertyy eri paikoista melkonen kasa ja riippuen mittaustavasta -> tulokset on sit mitä on, noinkin "yksinkertaisessa" asiassa.
Itsehän opin tuon myös kantapään kautta...