Ei vittu. Oon pitkään jaksanu olla kommentoimatta, mut enää ei pysty.Yleensä niiden ihmisten kellot on aika tarkkaan ajassa, jotka tota lossia päivittäin käyttää ja jengi myös tietää miten paljon näiltä kuljettajilta kestää ajaa salmen yli toiselle puolelle. Nää Kokkilan lossin aikataulut on laadittu silleen, että lossi lähtee saaren puolelta tasalta, kaksikymmentä yli ja kaksikymmentä vaille. Eli, jos oot kääntymässä siltä 110-tieltä tielle 1835 ja kello vaihtuu just silloin näyttämään 16:00, niin tiedät, että ehdit lossille, jos ajat sen osuuden nopeempaa mitä lossarilta kestää vastaavasti ylittää salmi, purkaa kuorma ja ottaa uudet kyytiin. Eri lossarit ajaa sit taas ton välin jotkut neljään minsaan, jotkut seitsemään (oma enkka kaksmoottorisella pikkulossilla 3:15). Ja silleen uskon tässäkin käyneen, et siinä 110-risteyksessä on huomattu kellon vaihtuvan just johonkin lossiaikataululliseen tasalukemaan, lähetty tulemaan ja sitten rannassa on tsekattu kelloa ja huomattu, et neljä minuuttia ei ole vaihtunut. On sitä varmaan muutama kerta yritetty ja alunperinhän kirjoitin alle neljään minuuttiin. Tuo gif-animaatio on vaan "taiteellinen" muistutus asiasta, että kyllä se kotterokin liikkuu.Yksi pieni detaljee mulle ei aukea. Ehkä se jossain aiemman ketjun vaiheessa on kerrottu, muttei minulle silmään sattunut.
Miksi kaveri (veli?), jolla oli lossille kiirus diiselikotterolla, jossa on 150hp kellotti sekunnin tarkkuudella ajan tuolle tarkkaan määritellylle tieosuudelle?
Empiirisen kokemuksen mukaan tällaisia kaupunkitarinoita syntyy pikemminkin näin....
Eli kaikki perustuu nyt siihen et joku lossikuski kertoo et kaveri jolla on kello aina tarkassa ajassa, on varmaan kattonu kelloa risteyksessä ja ehkä huomannu lopussa tsekata ajan. No mutta pakkohan se on uskoa, koska oot kuitenkin lossillakin kellottanut pohja-aikoja. Siinä se reikäpäisyys ja riskinottokyky todella punnitaankin. Odotan sitä päivää kun pääset Helsingin Bussiliikenteeseen töihin ja alkaa jengi ehtimään töihinsä...