• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

esimerkki päällystepaikkaan kippaamisesta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja hondapena
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Re: esimerkki päällystepaikkaan kippaamisesta

vma sanoi:
^ Täydellinen esimerkki Nitrouksen jo aiemmin mainitsemasta sekavasta jargonista.



Muumit, derivoinnit, karhun metsään paskomiset, letukan öljypohjat ja monta muuta juttua löysin, mutta ei mitään käryä mitä tuo deliriumissa kirjoitettu jargonsoppa tarkoitti? Ehkä tuo pitäisi dekoodata ja lukea esim joka 7. sanasta vain kolmas kirjain...

Itse aiheesta voisi todeta, että kevyttä nakupyörää (street triple) oli mukava viedä sorateillä. Kivaa vetää kahva edellä mökkiteitä.
 
Triplex sanoi:
Muumit, derivoinnit, karhun metsään paskomiset, letukan öljypohjat ja monta muuta juttua löysin, mutta ei mitään käryä mitä tuo deliriumissa kirjoitettu jargonsoppa tarkoitti? Ehkä tuo pitäisi dekoodata ja lukea esim joka 7. sanasta vain kolmas kirjain...
Nyt tarvittaisiin Alan Turingia koodin purkuun, mutta hän on jo kuollut.
Bone on kyllä vielä hieman närkästynyt siitä, kun joskus kirjoitin täällä, että hänellä ei ole ihan kaikki muumit laaksossa.
 
Kumpi vakauttaa pyörää enemmän sutiva takapyörä vai hiekan päällä noussut eturengas.

Ei pehmeällä koko ajan ajeta tolla tyylillä koska sutiva takarengas kasvattaa vauhtia ja kohta pusikko kutsuu. Pehmeällä ajamisessa on muitakin tilanteita ja pelkkä kiihdyttäminen ei ole vaihtoehto kuin tilapäiseen tilanteen korjaamiseen. Hyrrävoimat on yksi oleellinen tekijä kun ajetaan pehmeällä pinnalla ja hyrrävoimia et saa aikaiseksi muuten kuin pyörintänopeutta noistamalla, niin renkaissa kuin moottorissa.

Kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäinen tekijä ja ne joilla on pehmeän ajon tekniikka hallussa, selviää pisimpään pystyssä.
 
Koheltaja sanoi:
Hyrrävoimat on yksi oleellinen tekijä kun ajetaan pehmeällä pinnalla ja hyrrävoimia et saa aikaiseksi muuten kuin pyörintänopeutta noistamalla, niin renkaissa kuin moottorissa.
Oikeasti noilla moottorin hyrrävoimilla ei ole mitään tekemistä pyörän pystyssä pysymisen kannalta.
Minullahan menisi BoxeriBemari heti kumoon, jos niillä olisi vaikutusta kaasua annettaessa. Siinä kun noi moottorin hyrrävoimat pyrkii kallistamaan pyörää, kun ne ovat toiseen suuntaan kuin yleensä pyörissä. Kaasuahan mä lisään aina reilusti upottavissa hiekkaesteissä.
 
Nyt on moottorin pyörivien massojen hitausmomentit ja hyrrävoimat sekaisin.
Hitausmomentti on sitä nykäystä kun painat rälläkän liipasimesta, hyrrävoimat sitä vastustusta kun kääntelet käyvää rälläkkää.
 
Kokeiles, Pekka, ajaa pehmeää tietä tasakaasulla samaa vauhtia. Ensin isolla vaihteella ja pienillä kierroksilla, sen jälkeen pienellä vaihteella ja isoilla kierroksilla.

Tämän jälkeen voi tehdä johtopäätöksiä moottorin hyrrävoimien käytännön vaikutuksesta, ero ei ole massiivisen suuri mutta aikansa kun ajelee niin eron huomaa.
 
Eihän nämä otsikon alle sovi, mutta mielenkiintoista soralla-ajojuttua kuitenkin.

Negatiivinen etujättö upottavan soran vaikutuksesta ja siitä johtuva vikurointi oli taas yksi uusi mielenkiintoinen teorian tiedonjyvänen, jonka tältä palstalta sai oppia. Tapahtumaketju on kyllä kokemuksen kautta tullut tutuksi, mutta eipä ole tullut mietittyä ilmiötä tarkemmin. Hitaassa vauhdissa upottavassa kohdassa etupyörä ikäänkuin karkaa kääntymään omia aikojaan, kääntymisen seurauksena uppoaa vielä vähän lisää ja kääntyy vielä voimallisemmin. Ja sitten seuraa jos minkälaista ohjemaa. Esimerkiksi minulla ainoa luunmurtumaan johtanut kaato. (broken bones, you know....)

Ihan varmasti kyllä muutkin ilmiöt kuin tuo etujätön vaihtelu soratiellä aiheuttavat vikurointia. Mitähän niitä voisi olla: huonompi pito yhdistettynä erilaisiin kalteviin pintoihin ja uriin, renkaan alla pyörähtelevät yksittäiset irtokivet jne.

Hyrrävoimistakin on taas keskusteltu. Tässäkin tapauksessa niiden vaikutus lienee aika merkityksetön. Olisikohan pehmeällä pinnalla pienemmällä vaihteella ajamisesta tuleva hyöty kuitenkin enemmän sitä, että pyörä reagoi paremmin kaasuun.

Ja erikseen vielä bokserin hyrrävoimat. Joku tuota jo kommentoikin, mutta aika yleisesti sekoitetaan hyrrävoimiin tuo bokserin (tai muun pitkittäin rungossa olevan moottorin) sivuttainen heilahdus kaasua käännettäessä. Siinähän ei ole kysymys hyrrävoimasta. Hyrrävoimissa on kuitenkin se ero, että bokserin moottorin hyrrävoimat eivät anna sitä vähäistäkään sivulle kallistumista vastustavaa voimaa, joka tulee runkoon nähden poikittaisen koneen hyrrävoimista.
 
Kiertotiehuvitus sanoi:
Hyrrävoimistakin on taas keskusteltu. Tässäkin tapauksessa niiden vaikutus lienee aika merkityksetön. Olisikohan pehmeällä pinnalla pienemmällä vaihteella ajamisesta tuleva hyöty kuitenkin enemmän sitä, että pyörä reagoi paremmin kaasuun.

Lienee aika merkityksetön?

Ehkä me lukuisat kurapyörä harrastajat ja ammattilaiset ollaan väärässä kun eletään edelleen fysiikan lakien uskossa ja hyödynnetään niitä pehmeällä ajamisessa. Renkaiden osalta hyrrävoimien vaikutukset tuntee kurapyörissä (21/18) eri painoisten renkaiden, jopa eri paksuisten sisärenkaiden vaihtamisen jälkeen. En voi missään nimessä vähätellä näissä vehkeissä hyrrävoimien vaikutusta ajamisen vakauteen, varsinkin pehmeällä pinnalla.
 
Koheltaja sanoi:
Kiertotiehuvitus sanoi:
Hyrrävoimistakin on taas keskusteltu. Tässäkin tapauksessa niiden vaikutus lienee aika merkityksetön. Olisikohan pehmeällä pinnalla pienemmällä vaihteella ajamisesta tuleva hyöty kuitenkin enemmän sitä, että pyörä reagoi paremmin kaasuun.
Lienee aika merkityksetön?

Ehkä me lukuisat kurapyörä harrastajat ja ammattilaiset ollaan väärässä kun eletään edelleen fysiikan lakien uskossa ja hyödynnetään niitä pehmeällä ajamisessa. Renkaiden osalta hyrrävoimien vaikutukset tuntee kurapyörissä (21/18) eri painoisten renkaiden, jopa eri paksuisten sisärenkaiden vaihtamisen jälkeen. En voi missään nimessä vähätellä näissä vehkeissä hyrrävoimien vaikutusta ajamisen vakauteen, varsinkin pehmeällä pinnalla.

Luepa Koheltaja tuo aikaisempi kirjoitus uudelleen; ei kai tässä kukaan muukaan väittänyt, etteikö renkaiden hyrrävoimilla olisi merkitystä, vaan siitä, että onko motin kierroksilla vaikutusta mopoilijan pystyssäpysymiseen - taisit itse avata pelin tällä. Edellisen kirjoittajan pointti taisi olla se, että kun kierrokset ovat korkealla, niin tuolloin (väitetysti) helpompi pystyssäpysyminen johtuisi ennemmin siitä, että pyörä reagoi helpommin kaasuun, eikä siitä, että koneen kierrosten aiheuttamat hyrrävoimat pitäisivät pyörän pystyssä.
 
Jahas.

Kimposihan tänne ihan asiapohjaistakin
uutta näkökulmaa liittyen siihen kun
vehkeellä vedetään pehmeeseen ja pehmeessä.

......Jos ymmärrätte mitä tarkoitan :grin:

Toden totta, "kielikysymykset" ovat oikeasti
hankalia.

Ei tarvita kun "viralliset" kotimaiset murteet ja
siihen sekaan eri koulutus/ammattisuuntien
termistö...... ja eri toimialoilla, eri puitteissa
käytettävä ns. company language.

Jokainen voi olla kaikesta tästä ihan omaa mieltään
ja vieläpä perustellusti.

Lähtökohta kuitenkin on se, että "laidoilla liikkuvat"
eivät juuri toisiaan ymmärrä vaikka kuinka samalla
reiällä pilkkisivät.

Varsin mielenkiintoista on kuitenkin se näkemys,
että joku porukka katsoo oman "jorinansa".....
siis ihan oikeasti.... objektiivisesti katsoen "jorinan"
olevan ainoa oikea ja ymmärrettävä kieli.

Tässä kertauksena:

Kaveri seisoo lauantaina Starkin kassajonossa, sen puhelin
soi..... ja hän vastaa perinteiseen kysymykseen:

Mis oot?

Tämän jälkeen kyselee, tartteeko tuoda ruokakaupasta jotain.

Eli: Vastaus

Realiaikainen positioni kotimaisen rautakauppaketjun vähittäismyymälässä
indikoi piakkoin tapahtuvaa kaupallista transaktiota.

jatkuu.....

Kahvi maistuis kun pääsen täältä kotiin =
Laittoi asian tiedoksi toimenpiteiden aktivointia varten !!!!

Tarviiko kaupasta juustoa tai jotain? =
Avaatko kylmäsäilytettävien meijerituotteiden
täydennystarpeen tutkinnan.

Jätkät hei..... Tää on aika "tiukkaa settiä", mutta aidosti
elävästä elämästä poimittua!!!!!

Kyseessähän on sen kummemmin leimaamatta.......
"Nokian inssi".

Arvatkaa vaan, lähdetäänkö siitä, että tuollakin kaverilla on
luja usko ja kova tahtotila siihen, että tämä on oikea malli
"kommunikoida" :thumbsup:.

Että tuosta vähän näkökulmaa "jargoniin".

Jätetään tämä, mutta
keskitytään vaikka tuohon asiapuoleen.

Hyrrävoimat :)-.

Näyttää ihan perinteiseltä.

Yhden mielestä koko asia täyttä mielikuvituksen tuotetta.
Toinen esittää ihan järkeviä perusteluja asian puolesta.

Mielenkiintoisinta oikeastaan on se, kuinka tiuhalla kammalla
ja miten irti konkreettisista asioista tuota tarkastellaan.

Yhden "karvan" paino ei ole kummoinen......
mutta kukaan ei kiistä sitä, että se yksi karva
sitten kuitenkin sen kamelin selän katkaisee :;):.......

Jos nyt kukaan ymmärtää mitä tarkoitan :D
 
Mopon ajaminen.

Tulee muuten aika helvetin pitkä
siitä listasta johon aletaan kasaamaan
kaikki tekijät joilla on välitöntä ja välillistä
vaikutusta hallittuun etenemiseen haluttuun suuntaan
hieman silmänräpäystä pitemmällä tarkastelulla.

Kaikki ajoneuvon tekniikkaan eri tavoin liittyvät asiat.
Kaikki olosuhdetekijät (huomioiden myös etenemisen myötä jatkuvasti vaihtelevat/muuttuvat)
Kuljettajan toimet

Ei ole ihme, että on niin "vaikeaa" ja juttua riittää :D.

On muuten ihan jokunen "muuttuja" .

"Fysiikan lait" eivät toki kumoudu mopoillessakaan......
mutta leukaan sattuu sitä enemmän ja useammin kun
kaksipyöräisellä liikkumista koittaa hahmottaa
"staattisina palasina" ja "rajattuna, hyvin hallittavissa olevana prosessina".

Se on vähän kuin muijan paneminen.

Liikaa kun jää "derivoimaan", se joko nukahtaa kesken..... tai lähtee menee :grin:
 
Bone sanoi:
Mopon ajaminen.

Tulee muuten aika helvetin pitkä
siitä listasta johon aletaan kasaamaan
kaikki tekijät joilla on välitöntä ja välillistä
vaikutusta hallittuun etenemiseen haluttuun suuntaan
hieman silmänräpäystä pitemmällä tarkastelulla.

Perusasiat saa mahtumaan aika tarkkaan 360 sivuun. Sitten kun mennään yksityiskohtiin tarvitaan jokunen tuhat sivua lisää jos kaikki nyanssit halutaan eritellä. Normaaliin ajamiseen tuo 360 sivuakin on tosin aika paljon liikaa informaatiota. Käytännössä ajamiseen vaikuttavat asiat ja ilmiöt saa tiivistettyä alle kymmeneen sivuun ja todennäköisesti yksi A4 riittää.
 
Fysiikan lait koskee meitä kaikkia mutta kun ajetaan niin mennään perstuntumalla ja kokemuksella. Ajamalla oppii ajamaan :thumbup:
 
woke sanoi:
Fysiikan lait koskee meitä kaikkia mutta kun ajetaan niin mennään perstuntumalla ja kokemuksella. Ajamalla oppii ajamaan :thumbup:

Oma kokemuksen mukaan reilu 90% ihmisistä oppii ajamalla vain "ajamaan väärin".
 
Nitrous sanoi:
Oma kokemuksen mukaan reilu 90% ihmisistä oppii ajamalla vain "ajamaan väärin".

Toki on hyvä joitain asioita tietää teoriassakin ja saada ajo-opetusta jne. Tarkoitin vaan että ei kukaan ajaessa ehdi miettimään että hetkinen... Miten tämä nyt niinku teoriassa pitäis ajaa
 
Back
Ylös