• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Ensimmäisen moottoripyörän hankinta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Kopsaa1
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Minusta moottoripyöräily pilattiin sinä päivänä, kun siihen ensimmäisen kerran laitettiin paikka matkustajalle.
 
Saatat myös tulla huomaamaan, että ekan parin kauden jälkeen sinne kyytiläisen paikalle ei välttämättä olekaan enää halukkaita. Itsellä kävi näin, joskin B-kingin kyytiläisen penkki on aika hanurista.

Ajeltiin viime kesänä faijan kanssa 2-päällä hakemaan tota sxc 625 kotaria. En osaa sanoa oliko se sata kilsaa asvalttia enemmän hanurista mennessä vai tullessa :D Melkoisen kova tärisijä tuo ktm asvaltilla enskanappuloiden kanssa.
 
Itse hommasin pitkän tauon jälkeen pyörän kymmenisen vuotta sitten. Silloin tuli muutettua uuteen paikkaan ja talon vierestä menee suosittu moporeitti ja hetken kuuntelin sulosointuja ja tuijottelin mopedeja ja pakkohan se oli pyörä hommata. Ensi kiimassa olin sokkona tilaamassa Marauderia Belcarista, mutta hyvä etten ostanut sillä custom ei olisi ollut oma jutta eikä kyykkykään. Nuorena tuli ajettua ympäri vuoden mopolla ja TS Suzukilla joissa oli tuttu ajoasento eli tanko korkeammalla ja polvikulmakin taisi olla passeli. Eka mopo olikin korotetulla tangolla varustettu zeta ja nykyinen supermoto tyyppinen. Molemmissa oli tuttu ajoasento joten homma oli luontevaa. Hommaat menopelin vasta kesällä joten mieti rauhassa ja tosiaan testaile muutama vaihtoehto niin löytyy oikean tyylinen. Ps. mainitsemasi kaksi pyttyä on ainoa oikea vaihtoehto. :;): https://www.belcar.fi/product-category/moottoripyorat/ EDIT Täysi-ikäiseltä veljeltä oli myös tapana varastella Suzuki T 250 J mopedia, mikä olikin helppoa sillä veli oli intissä. Siinäkin oli tanko korkealla.
 
Viimeksi muokattu:
Kaksi pyttyä sopivaan kulmaan asetettuna tai kytkettynä 270-asteiseen kampuraan, tai V4, soi musikaalisemmin ja sointuu paremmin ainakin omaan korvaan.

En hirveemmin ole innostunut kuuntelemaan ompelukoneen siritystä (paitsi kyllä sekin ääntää mieltä lämmittävästi kun varvikellossa on 5 numeroa, mut ei sitä kauan jaksa, eikä varsinkaan kyytiläinen).

Peukku Larion kommentille. Fiiliksellä mennään.
 
Moi.

Oma harrastus heräsi uudelleen melkein 30 vuoden tauon jälkeen.

Mopo -> kevari ---------------- Street Triple 675 - > Tuono v4 -> CBR 600rr ja ZX-10R

Tehokas pyörä katukäytössä on hauskaa muutaman kuukauden, mutta ainakin itseltä meni täysin into vetää tuollaisella 150+ heppaisella liikenteen seassa. Nyt on 600rr kilvissä ja ZX-10R kilvetön ratakäyttöön.

Katselen tällä hetkellä jotain sopivan pienitehoista supermoto-tyyppistä kulkinetta ehkä ensi kesäksi kruisailuun.
 
yleensä sellainen monipuolinen pyörä on paras. ja siinä yhdistyy hyvä persoonallinen ääni. hyvä tehoalue, eli vääntää ja tehoa on sen verran ettei tule heti tehonpuute. Yleensä ongelma ei ole tehonpuute vaan väännön puute. ääni on tärkeä kiihdyttäessä mutta myös maantienopeudessa, eli miltä se silloin kuulostaa. Ajaako ompelukone/sirkkeli mielenrauhan risaksi vai onko se koko ajan hyvä.

Pidin aiemmin bemarin boxereita huonoina, mutta nyt niillä enemmän ajaneena tajunnut niiden viehätyksen. Se on hieno tyhjäkäynniltä koko matkan ylös. Se on hyvä maantiellä. Se vääntää ja menee liikenteeseen riittävästi. Oli sitten 1 tai 2 päällä. Lisäksi se visuaalisuus, että moottori ei ole piilotettu jonnekkin deltaboxiin ja katteisiin ja se sirisee siellä. Vaan näkee sylinterit. Kääntää kahvasta ja pyörä heilahtaa sivulle paikallaankin moottorin sisämassojen lähtiessä liikkeelle. Se fiilispohjaisuus lähtee kokonaisuudesta. Ääni, visuaaliset jutut ja miltä se tuntuu.

Kannattaa katsoa ympärilleen jossain huoltoaseman kokoontumisessa, että millä kokeneet ajaa ja millä amatöörit ajaa. kokeneiden valinta perustuu suurempaan tietoon ja kokemukseen kuin amatöörien. ja pyörävalinnat heijastavat tätä. ilman kokemusta se perustuu lehtien ja mainosten luomiin mielikuviin. Toisaalta aloittelijan valinnoissa on oma riemunsa, juuri siksi kun ne on niin älyttömiä.
 
Ensimmäisen pyörän ostaminen on hyvin helppoa: ostaa vain sellaisen mihin helposti rahat riittää. Pyörä vaihtuu joka tapauksessa hetken päästä, joten mitä enemmän rahaa on siinä vaiheessa käytössä, sen parempi.
Onko maailmanhistorian aikana joku ostanut ja maksanut ensipyörän ja ajanut sillä pitkään? Niitä ei lasketa jotka ovat jumittuneet osamaksusopimuksiin tms.
 
vetomies sanoi:
Ensimmäisen pyörän ostaminen on hyvin helppoa: ostaa vain sellaisen mihin helposti rahat riittää. Pyörä vaihtuu joka tapauksessa hetken päästä, joten mitä enemmän rahaa on siinä vaiheessa käytössä, sen parempi.
Onko maailmanhistorian aikana joku ostanut ja maksanut ensipyörän ja ajanut sillä pitkään? Niitä ei lasketa jotka ovat jumittuneet osamaksusopimuksiin tms.

Ensipyöränä Thundercat 07/09: 49 tkm
Möin pois 07/12: 78 tkm

Oli kylläkin halpa ostettaessa, ja vielä halvempi kun laitoin pois :D

Ja kova peli.
 
Yleensä aloiteltaessa harrastusta pyörän vaihtamisen todennäköisyys lähestyy 100% 1-2 vuoden kuluessa. Tuo kolme vuotta on jo maailmanennätystasoa.
 
vetomies sanoi:
Yleensä aloiteltaessa harrastusta pyörän vaihtamisen todennäköisyys lähestyy 100% 1-2 vuoden kuluessa. Tuo kolme vuotta on jo maailmanennätystasoa.

Kaks kertaa sen keilasin kumoon, joten kaipa siinä kasaan parsimisessa jotenkin kiintyy.
 
Ei kai vielä vanhat viisaudet ole tulleet kumotuksi?
Eli, ensin ostat hyvät ajovarusteet ja loppurahoilla sinua miellyttävän pyörän. Mitä enemmät teet kompromisseja, sitä kompromissimpi se on. Usko pois. Jos yhtään älysin mitä olet hakemassa, voisi paras vaihtoehto olla keskikokoinen uudehko naku. Hauskoja ja ennenkaikkea helppoja ajaa. Merkkiin tai malliin en viitsi ottaa kantaa, ne kun ovat pitkälti makuasioita. Jos vielä saa jotain vinkkiä antaa; älä hanki ensipyöräksi museotekniikkaista laitetta, vaan nykyaikaisilla varusteilla oleva. Ruiskukone, ABS ja jos kovalöylyinen laite on tulossa, sutimisen ja keulimisen rajoitin. Kahvalämppärit on myös hyvät. Alkuun kun tuppia puristaa ihan turhaan ja näpit on jäässä jo 15 asteen lämpötilassa.

Sitten kun sopiva löytyy ei muuta kuin :cruising: Mitä todennäköisimmin huomaat nopeasti mitä pyörältäsi haluat ja se vaihtuu sopivampaan jos moottoripyöräilykärpänen puree oikeasti. Jollei käynyt tuuri ja osui laakista oikeaan.

Lycka till :peukutpystyyn:
 
vetomies sanoi:
Yleensä aloiteltaessa harrastusta pyörän vaihtamisen todennäköisyys lähestyy 100% 1-2 vuoden kuluessa. Tuo kolme vuotta on jo maailmanennätystasoa.

On myös eräs eläinlaji joukossa motoristien, joilla on usein ilmoitus "ostetaan" palstalla ja hyvin harvoin tai ollenkaan "myydään" palstalla...:D
 
Sellainen pyörä, jolla voit opettaa tyttöystävänkin ajamaan.

Ajamisen opettelun kannalta ehdottomasti sitten radalle kokeilemaan ekat mutkien pitkäksi ajot. Tämä on tärkeää.

Tuo sellainen pyörä, jonka haluaa versus riittävän vähän tunnesidettä, ettei pelkää viedä rajoille harjoitellessa, on pieni ongelma.
Tässä siis promilliporukan edustaja, jolla 16 vuotta vanha ensipyörä vieläkin, joskin jonkun verran muita toki kokeilut ja tuossa myös kakkospyörän vihdoin hankkinu. Yhtään en epäile etteikö ole vaikuttanu tämä ja rauhalisuus erittäin hitaaseen oppimisvauhtiin.

Oma mielipide on siis yleisesti kevyempiä pyöriä päin, koska helpompi käsitellä. Toisaalta juurikin tuo hiukan isompi koko tuo rentoutta kakspäällä ja esim. mainittujen nakujen kohdalla mukavuutta muutenkin. 1200 Banditti muuten omalta osalta toinen pyörä, jota koskaan ajanut ja jätti edelleen virneen aiheuttavan fiiliksen. :)

Niin ja heti ekan kesän lopuksi Alppiretkelle. Kyllä. :jippikaijee:
 
vetomies sanoi:
Yleensä aloiteltaessa harrastusta pyörän vaihtamisen todennäköisyys lähestyy 100% 1-2 vuoden kuluessa. Tuo kolme vuotta on jo maailmanennätystasoa.

Ostin ekan pyöräni (Ducati Monster 696) vuonna 2016 ja olen siihen edelleen erittäin tyytyväinen, vaikka vuosittain on tullut koeajettua ties mitä vehkeitä. Pyörä on edelleen nopeampi kuin kuski (rataharjoittelu alkoi viime vuonna ja jatkuu tulevalla kaudella).

Taitaa olla päässä jotain vikaa, kun 80 hv riittää.
 
jaket sanoi:
Kannattaa katsoa ympärilleen jossain huoltoaseman kokoontumisessa, että millä kokeneet ajaa ja millä amatöörit ajaa. kokeneiden valinta perustuu suurempaan tietoon ja kokemukseen kuin amatöörien. ja pyörävalinnat heijastavat tätä. ilman kokemusta se perustuu lehtien ja mainosten luomiin mielikuviin. Toisaalta aloittelijan valinnoissa on oma riemunsa, juuri siksi kun ne on niin älyttömiä.

Se on varmasti täyttä totta että kun kokemusta kertyy niin myös mielipide mikä on hyvä pyörä muuttuu. Mutta kuten loppua kohden viittaat, jokaisen pitää käydä tämä prosessi itse läpi. Vaikka ostaisi miten "hyvän" pyörän tahansa, niin jos se ei tunnu "omalta" niin eipä se kivalta tunnu.

Mulla eka isompi pyörä oli 500 cc -luokan Adventure (nykytermein ilmaistuna). Ei se ihan sitä ollut mistä haaveilin, mutta kaverin suositusten ja kaverihinnan takia ostin. Aika nopeesti tilalle tuli sitten muuta, ensin britti jonka tilalle amerikkalainen jonka tilalle italialainen. Jonka tilalle nykyinen isohko ADV. Joka nyt tuntuu että onkohan jo liiankin iso. Eli periaatteessa seuraava pyörä vois hyvin olla sama pyörä joka mulla alunperinkin oli, mutta tietyillä parannuksilla (jousitus ym) varustettuna. Mutta siltikään ei voi sanoa että se eka pyörä oli oikea valinta silloin tannoin kun ei sillä päässyt fiiliksiin joita halusi. Mutta ei täysin vääräkään kun perusajamisen opetteluun se oli passeli.

Eikä se kokeneiden pyörävalinta sekään perustu tiukkaan analyysiin siitä mikä pyörä täyttää omat kriteerit parhaiten. Yhtälailla siinä merkkaavat mainokset, kavereiden esimerkki ym. Kiiltävä lehtikuva on kiiltävä lehtikuva vaikka kohde ei olis rataa kiertävä 600 cc kyykky vaan Saharaa kyntävä Africa Twin.
 
Viimeksi muokattu:
Honda Magna 750.. helppo ajaa ja kulkee. Varusteita löytyy hyvin ja huokeasti käytettynä. Tietty uusi kypärä.
 
Nää on mahtavia nää "mikä pyörä" ketjut, kaikki aina suosittelee sitä omaansa :)-

Osta se, mikä a) sopii budjettiin b) miellyttää tyyliltään. Harvalla varmaan laakista osuu oikeaan, koska eihän sitä tiedä yhtään, mistä edes itse sattuu tykkäämään, se tulee vasta kilsojen myötä.

Ekaa viestiä kun luen, niin kyllä veikkaan että oma kestovinkkini, Trumpan Street Triple, erityisesti R-versio, osuu aika lähelle. Mielestäni se on maailman paras moottoripyörä hintaansa nähden, aivan eri tasoa kuin saman hintaluokan zetakawat, hornetit, banditit, monsterit ja mitä näitä nyt onkaan.
 
PoS sanoi:
Ekaa viestiä kun luen, niin kyllä veikkaan että oma kestovinkkini, Trumpan Street Triple, erityisesti R-versio, osuu aika lähelle. Mielestäni se on maailman paras moottoripyörä hintaansa nähden, aivan eri tasoa kuin saman hintaluokan zetakawat, hornetit, banditit, monsterit ja mitä näitä nyt onkaan.

Tästä täysin samaa mieltä. Kaduttaa, että tuli myytyä omani. Ei siitä ratapyöräksi ole, mutta just passeli liikenteen seassa kruisailuun. Staattori tosin kannattaa olla vaihdettu, jos käytettyä ostaa...
 
vetomies sanoi:
Yleensä aloiteltaessa harrastusta pyörän vaihtamisen todennäköisyys lähestyy 100% 1-2 vuoden kuluessa. Tuo kolme vuotta on jo maailmanennätystasoa.

Kolmas vuosi alkaa kohta :O

S^Hansu sanoi:
Tuo sellainen pyörä, jonka haluaa versus riittävän vähän tunnesidettä, ettei pelkää viedä rajoille harjoitellessa, on pieni ongelma.

Tämä. Olisi tuonne kiva mennä koittamaan, mutta emmä kyllä omalla pyörällä uskalla ja toisaalta kun on rauhallinen kuski eikä tähänkään mennessä ole omista linjoista tapahtuneita virheitä/onnettomuuksia käynyt.


SeaMonster sanoi:
Ostin ekan pyöräni (Ducati Monster 696) vuonna 2016 ja olen siihen edelleen erittäin tyytyväinen, vaikka vuosittain on tullut koeajettua ties mitä vehkeitä. Pyörä on edelleen nopeampi kuin kuski (rataharjoittelu alkoi viime vuonna ja jatkuu tulevalla kaudella).

Taitaa olla päässä jotain vikaa, kun 80 hv riittää.

Eiku sä vaan harrastat väärin :D Mitä sitä vaihtamaan jos ei ole mitään moitittavaa ja sopii omiin touhuihin. Tulee tuota nettimotoa viikottain selattua, mutta emmä oikein keksi vaihtoehtoja (mihin varallisuus riittäisi). MG V7 ja V85TT tarvitsee kyllä jossain välissä tsekata.
 
lario sanoi:
Minusta moottoripyöräily pilattiin sinä päivänä, kun siihen ensimmäisen kerran laitettiin paikka matkustajalle.

Kyyllähän se "tavaran kuljetukseksi" väkisin menee....
mitä siinä takapenkillä sitten kuljettaakaan😁.

Mutta vakavammin.... "kuollut massa" kyydissä on
kuitenkin siinä mielessä eri asia, ettei se häiritse kuskin
fyysistä tuntumaa ajamiseen, joka taas on toisille yksi
niistä "jutuista" ajamisessa. Sama millä mennään
ja millaista kyytiä.

"Sivarihommissa" saumaton yhteistyö on helpompi
rasti, koska orja on pitkälti "osa laitetta/sen apupyörä".

"Harakalla" on yleensä pienemmät mahdollisuudet
"avustaa" manöövereitä täysin irti kuskista....
ja rajoittaa myös väistämättä jonkin verran
kuskin omaa hääräämistä pyörän päällä.

Mut joo.... rahtihommat ja ajaminen ovat
kaksi eri lajia joita voi toki tehdä pitkälti
samalla kalustolla😁.
 
Back
Ylös