Ensimmäinen moottoripyörä

[Koheltaja]

Väitetään, että jo pelkästään talven ajamattomuus vaatii uudestaan totuttelua motskarilla ajeluun.

Toisilla pitää paikkansa ja toisilla ei, riippuu miten homma on selkäytimessä ja onko sinut pyörän kanssa. 2015 syksyllä myin pyörän pois ja 2017 kesällä taas palasin mopoiluun, lentämällä Rovaniemelle ja ajamalla takaisin yksillä silmillä. Eipä siinä mitään ihmeellistä huomannut ajamisessa, hetken kun opetteli pyörän kujeet niin samalla tavlla mentiin kun ennen. Nyt keväällä sama juttu, ensin 30km "shakedown" että näki pyörän toimivan talven ropausten jäljiltä ja se oli siinä.

Vertaisin tätä enslumien tuloon auton kanssa, toiset menee paniikkiin kun talvi yllätti ja toisilla kelin muutos ei aiheuta toimenpiteitä.

 

[Mäkine]

Kyllä itsellä on näin lähivuosina A2-kortin ajaneena semmoinen suositus, että hommaa supermoto tai enska.

Ne tuntuu olevan monesti kalliimpia kuin pikkubandiitit, tai hornetit, mutta hauskempia ja monesti 18-20v jantterin käyttöön paljon sopivampia, kun nuo pikkunakut.
Toki 1-pyttyset koneet kaipaa paljon enempi huoltoa ja huomiota, mitä nuo rivinelkut.
Jos pystyt itse pyörää laittelemaan ja rahaa on mopoon laittaa se +4-5 tonnia, niin semmonen on mun suositus.

Toki jos mennään - 3 tonnin budjetilla ja et pysty huoltamaan itse, niin sitten tommonen rivinelkku on Bueno. Parhaillaan kahden tonnin nakuun ei tarvitse omistusaikana tehdä juuri muuta, kuin pari öljynvaihtoa ja kulutusosia.

Minkälainen supermoto? Ktm smc 690 taitaa olla sekä tehokkaimmasta, että vähähuoltoisimmasta päästä.
2T ei ehkä ole paras valinta katuajoon, jos meinaa ajella muuallekin, kuin pommitussuoralle keulimaan.
450 nelareissa saattaa piillä tikittävä pommi. Ei ole halpa ja helppo laittaa, jos leviää.

 

[Pet_M]

En suosittele ensimmäiseksi pyöräksi 600:sta kyykkyä näin omakohtaisella kokemuksella. Eri asia tietenkin jos on jotain ajokokemusta alla. n. 120 hv, seosrenkaat, lyhyet välit...saa sen melko helposti lähtemään käsistä hitaassakin vauhdissa kun vääntää kahvaa liikaa väärässä paikassa.. Itse sain lähinnä henkisiä kolhuja - kiitos nahkapuvun ja selkäpanssarin. Pyörä sen sijaan 2500 € tuli takkiin purkaamon korvauksen jälkeen, mutta olipa hyvä opetus silloin alkuun itselle. Niin koukussa olin jo kuitenkin, että kahden viikon päästä tästä hankin täysin vastaavan pyörän.

 

[JussiVa]

...Eli "Not so fast son"..... Ei mennä heti ja "Fire all the guns at once"..... vaan haetaan asioihin sitä kuuluisaa
tuntumaa pienemmin askelin.

Ihan noilla hengissä säilymisen perusasioilla mennään jo hienosti vaikka alla olisi tymäkämpikin peli.
Sekin kun..... moneen kertaan ja monen toteamana..... menee just sen verran kun pistää menemään.

Tässähan se on hienosti kiteytettynä. Järki päässä totutellen kulkuvälineen käyttäytymiseen, oli se mikä tahansa. Omalla kohdalla pitkän tauon jälkeen ensimmäiset tuhat kilsaa meni ihan tuntuman hakemiseen ja pyörän käytökseen tutustumiseen, ei kaasua tarvinnut paljoa availla. Oli vasta loppukesän puolta kun alkoi olla sen verran tuntumaa että ekan kerran uskalsi kokeilla miltä tuntuu kiihtyvyys kun vetää punarajalle kierrokset.

Toisinaan tuntuu että noilla suurilla tehoilla pelotellaan liikaakin. Ei se voima sieltä kuitenkaan itsestään ja yllättäen tule käyttöön, kuskilla on siinä määräysvalta. Tietysti jos kuski on helposti provosoituva luonne eikä välitä itsesuojeluvaiston tuomista rajoista, on syytä miettiä sitä tehojen määrää. Jotta pysyisi edes hiukan aiheessa, pyörää hankkiessa on syytä tutkiskella hetken aikaa itseään, malttaako hakea tuntumaa rauhallisesti, provosoitumatta ja menemällä omien taitojen mukaan porukassakin. Mikäli nuo on hanskassa, ei tehoilla ole merkitystä, lähtee se tehotonkin lapasesta jos ei ole maltti matkassa.

 

[yöLiitäjä]

Ei se voima sieltä kuitenkaan itsestään ja yllättäen tule käyttöön, kuskilla on siinä määräysvalta.

Paitsi yllättävässä tilanteessa (se yllättävä pomppu tien pinnassa) , huonolla ajotekniikalla (= huono ajoasento, kädet jäykästi kahvoilla) eli silloin, kun kuski on kokematon.

 

[B12]

Toisilla pitää paikkansa ja toisilla ei, riippuu miten homma on selkäytimessä ja onko sinut pyörän kanssa. 2015 syksyllä myin pyörän pois ja 2017 kesällä taas palasin mopoiluun, lentämällä Rovaniemelle ja ajamalla takaisin yksillä silmillä. Eipä siinä mitään ihmeellistä huomannut ajamisessa, hetken kun opetteli pyörän kujeet niin samalla tavlla mentiin kun ennen. Nyt keväällä sama juttu, ensin 30km "shakedown" että näki pyörän toimivan talven ropausten jäljiltä ja se oli siinä.

Vertaisin tätä enslumien tuloon auton kanssa, toiset menee paniikkiin kun talvi yllätti ja toisilla kelin muutos ei aiheuta toimenpiteitä.

Vaikuttaa varmaan paljon kuinka kauan on harrastanut. Lumilautaillessakin huomasi hyvin ekan talven jälkeen, että toisena talvena ekat laskut vähän haparointia. Sitten kun vuosia takana enemmän, niin senkun hyppäsi rinteeseen ja jatkoi siitä mihin jäätiin keväällä.

 

[Bone]

Paitsi yllättävässä tilanteessa (se yllättävä pomppu tien pinnassa) , huonolla ajotekniikalla (= huono ajoasento, kädet jäykästi kahvoilla) eli silloin, kun kuski on kokematon.

Ei ole nyt ollenkaan tarkoitus virnistellä, sen paremmin kuin viisastellakaan.....
mutta liian usein löytää itsensä ihmettelemästä kuinka helvetin "diletantisti" ja yhtään minkään kohtaamiseen
edes ajatustasolla valmistautumatta tuolla ajellaan.... ollaan kuinka vihreitä tahansa.

Ei kai jotain "pomppua" kukaan tykillä silmille ammu..... tai se putoa takaviistosta niskaan taivaalta...???

Miten ylipäänsä voidaan ollenkaan ajaa epätasaisilla pinnoilla, jos jo "karkea asvalttikin" saa
aikaan kaasukäden hallinnan katoamaan täysin ns. herran haltuun...????

Normaalistihan ihmisen kädessä on kuitenkin viisi sormea, joita voi ihan tilanteiden ja mielen mukaan
pitää "stongassa" muutoinkin kuin ainoastaan legendaarisella "Death Grip" tekniikalla .



Välillä tulee ihan vilpittömästi sellainen tunne, että aika monen olisi jo ajatustensa ja asennoitumisensa
pohjalta parempi olla sotkeutumatta kaksipyöräisiin, moottoroituihin ajoneuvoihin.

 

[Koheltaja]

Minkälainen supermoto? Ktm smc 690 taitaa olla sekä tehokkaimmasta, että vähähuoltoisimmasta päästä.

BMW G650 X-Moto tai X-Challenge on hyvä vaihtoehto 690:lle jos on allerginen oransseille tuotteille, mutta kyllä 690 SMC/Enduro painii kokonaisuutta katsottaesa ihan omassa sarjassaan. Bujettipyörissä Yamaha XT660X on myös helppo pyörä mutta alusta ja tehot ei ole samalla viivalla ylläolevien kanssa, ei myöskään hinta.

Mä olen myös ison moton tai enskan kannalla yhdeksi vaihtoehdoksi, eikä pelkästään siksi että oma suuntautuminen on isoihin enskoihin. Istuu selkä suorana pystyssä mistä on helppo lukea liikennettä, painoa sen verran että melkein kuka tahansa kynäniska jaksaa sen nostaa pystyyn jos kaatuu liikennevaloissa tms, pienen pleksin kun laittaa niin sillä suristelee reissuja ja ajettavuus/käsiteltävyys on jopa naurettavan helppoa sekä kevyttä.

 

[Koheltaja]

Vaikuttaa varmaan paljon kuinka kauan on harrastanut. Lumilautaillessakin huomasi hyvin ekan talven jälkeen, että toisena talvena ekat laskut vähän haparointia. Sitten kun vuosia takana enemmän, niin senkun hyppäsi rinteeseen ja jatkoi siitä mihin jäätiin keväällä.

Tämä pitää paikkansa, vuosien aikana kokemusta kertyy ja mitä enemmän parta harmaantuu, sitä vähemmän tulee näitä "totutteluja" vuosien rutiineihin.

 

[Juffe]

Ei ole nyt ollenkaan tarkoitus virnistellä, sen paremmin kuin viisastellakaan.....
mutta liian usein löytää itsensä ihmettelemästä kuinka helvetin "diletantisti" ja yhtään minkään kohtaamiseen
edes ajatustasolla valmistautumatta tuolla ajellaan.... ollaan kuinka vihreitä tahansa.

Ei kai jotain "pomppua" kukaan tykillä silmille ammu..... tai se putoa takaviistosta niskaan taivaalta...???

Miten ylipäänsä voidaan ollenkaan ajaa epätasaisilla pinnoilla, jos jo "karkea asvalttikin" saa
aikaan kaasukäden hallinnan katoamaan täysin ns. herran haltuun...????

Normaalistihan ihmisen kädessä on kuitenkin viisi sormea, joita voi ihan tilanteiden ja mielen mukaan
pitää "stongassa" muutoinkin kuin ainoastaan legendaarisella "Death Grip" tekniikalla .



Välillä tulee ihan vilpittömästi sellainen tunne, että aika monen olisi jo ajatustensa ja asennoitumisensa
pohjalta parempi olla sotkeutumatta kaksipyöräisiin, moottoroituihin ajoneuvoihin.

Itse just jossain möhkö-keskustelussa varoittelit näistä yllättävistä pompuista. Onko niitä nyt sitten vai ei...?

”Siinä sitten kesken parhaimman taiton vaan linjalla vaanivaa routapattia odotellessa....”

 

[yöLiitäjä]

Miten ylipäänsä voidaan ollenkaan ajaa epätasaisilla pinnoilla, jos jo "karkea asvalttikin" saa
aikaan kaasukäden hallinnan katoamaan täysin ns. herran haltuun...????

Karkea asfaltti == pomppu

No, ehkä tosiaan liikaa hiustenhalkomista, kun ensimmäisessä viestissä puhutaan A2-kortista eli teho on rajoitettu 35 kw. Tuossa luokassa kait sitten on ihan sama millainen pyörä on, kunhan itsestä tuntuu hyvälle. Se vaihtuu kuitenkin jossain vaiheessa joksikin muuksi ja silloin kuskilla on jo rutkasti kokemusta ja tietää, mitä haluaa. Mun ehdotus on Honda CB500.

Itseasiassa jo kakkosviestissä eli ihan ekassa vastauksessa kyselijälle kerrottiinkin kaikki tarpeellinen. Tää muu on vaan ajan kulua, hiusten halkomista ja pienten yksityiskohtien hiomista, sillä kaikki pienetkin asiat vaikuttavat kaikkeen. Ja hauskahan näitä on lukea ajokelejä odotellessa.

 

[Mäkine]

En suosittele ensimmäiseksi pyöräksi 600:sta kyykkyä näin omakohtaisella kokemuksella...

En minäkään suosittelisi! Menee laittomaksi touhuksi semmonen, kun ei tässä alottajan tapauksesta sellasta saa A2-kortilla ajaa. Ekalla sivulla oli keskustelua aiheesta.


Bmw G650, siinä on ainakin...noh..erilainen mopo Ei ehkä ihan tyyli iske nuoremman ihmisen silmään. Sama homma taitaa vaivata xt-yamahaa.

 

[Koheltaja]

XT ei iske kun on pappamopo ja X-Moto ei nappaa kun ei ole KTM, itseasiassa millään muulla ei nuorisolle ole väliä kunhan se on KTM, sopi se sitten omaan käyttöön tai ei

 

[Bone]

Karkea asfaltti == pomppu

No, ehkä tosiaan liikaa hiustenhalkomista, kun ensimmäisessä viestissä puhutaan A2-kortista eli teho on rajoitettu 35 kw. Tuossa luokassa kait sitten on ihan sama millainen pyörä on, kunhan itsestä tuntuu hyvälle. Se vaihtuu kuitenkin jossain vaiheessa joksikin muuksi ja silloin kuskilla on jo rutkasti kokemusta ja tietää, mitä haluaa. Mun ehdotus on Honda CB500.

Itseasiassa jo kakkosviestissä eli ihan ekassa vastauksessa kyselijälle kerrottiinkin kaikki tarpeellinen. Tää muu on vaan ajan kulua, hiusten halkomista ja pienten yksityiskohtien hiomista, sillä kaikki pienetkin asiat vaikuttavat kaikkeen. Ja hauskahan näitä on lukea ajokelejä odotellessa.

No joo....

Tuossa pääsi ehkä aihepiirin aiheuttama "yleinen ahdistus" hieman hivuttautumaan niskan päälle.

Kaikkihan aloittavat joskus. Kaikki hölmöilevät. Tyhmiä kysymyksiä ei oikeastaan ole jne. jne. MUTTA.

Ajat ja asiat muuttuu. Ennen ei todellakaan aina ollut kaikki paremmin, mutta ei valitettavasti
ole toisinkaan päin.

Legendaarisista lausahduksista tämä "sekundäärisillä aspekteilla spekulointi" on noussut ihan
omaan luokkaansa ja ylhäiseen yksinäisyyteensä.

"Lapsi menee pesuveden mukana" sinnittelee tukevasti hopealla.

Nykyisinhän (pääsääntöisesti) kukaan ei vastaa yhtään mistään.... ja jos, niin ehkä taloudellisesti.
Kaikki vaan "tekevät" ja toimivat.... edes ajattelematta mitä oikeastaan ovat tekemässä.
Katsokaas.... kun on nyt nämä prosessit, toimintamallit, tehtäväkuvaukset ja organisaatiot.

Voi äkkiseltään vaikuttaa oudolta.... että näillä olisi mitään tekemistä mopolla kurvailun kanssa,
mutta vaikutelma on (valitettavasti) väärä.

Jos koko homman ydinkysymys..... "mitä jäbä duunaa" on hukassa ja hahmottamatta,
kaikki muu on sitä sekundäärisillä aspekteilla spekulointia.... eikä homma skulaa.

Jos ei tahto vieläkään saada "otetta". kannattaa mennä tuonne Tuubin puolelle ja hiljentyä
kuuntelemaan "pastori Kinnusen" saarna "PÄÄLLIKKÖ" .

Jos ei vieläkään ala avautumaan "perstuntuman" merkitys mopoilussa..... ehkä ristikot ja sudokut ei olis huonot lajit.

......jaa miksikö en laittanut linkkiä? Miettikää sitä. "Ei osaa" on väärä vastaus.

 

[jaulis]

Eka pyöräksi käy mikä vaan. Tärkeintä on opetella sillä ajamaan. Ajaminen on taito, joka taas vaatii tiettyjä asioita kehittyäkseen. Wikipedia kertoo kyllä mitä...

Jos kyseistä taitoa ei kehitä niin pyörällä ei ole juuri väliä koska kuski on paska. Siinä ei turvaliivit ja kolmenkymmenen vuoden säntillinen liikennesääntöjen noudattaminen corollan ratin takana paljon auta.

Toisaalta uudet pyörät ovat nykyään paljon helpompia ajaa, joten huonommillakin taidoilla selviää pidemmälle.

 

[Joe]

Viikko sitten haettiin pyörät tallista. Minulla on tonninen,vaimolla kusiainen, ajon molemmat kotiin. On siinä aika suuri ero mitä kaasukahvasta tapahtuu. Juuri pienillä kierroksilla tuo isompi vastaa kaasuun ihan eri tavalla, tuo pienempi ei välitä kolmen tonnin kohdalla vaikka kaasu kävisi pompussa täysin auki.

Mutta tuohon tehorajoitukseen. Jostain löysin aikoinaan materiaalia miten piikkien tehon rajoitus on vaikuttanut onnettomuuksiin. Vaikutus on raju, onnettomuudet ovat vähentyneet radikaalisti. Tuossa iässä ihminen on kuolematon ja osaa kaiken. Kun tehoa rajoitettiin niin yllättäen onnettomuudet vähenivät myös radikaalisti.

Aina voi vedota yksilön vapauteen mutta niin kauan kun yhteiskunta kustantaa verovaroin typeryydestä aiheutuneen neliraajahalvaantumisen, tämä yhtälö ei toimi. Niin julmaa kuin on todeta että kuolema on hyvä juttu koska se maksaa veronmaksajille paljon vähemmän, se on totta.

Jeesustelun mukaan ihminen ottaa itse vastuun hölmöilystään, mutta yleensä tätä asiaa puolustavat unohtavat ettei tämä pahasti vammaantunut, mutta hengissä selvinnyt kaveri maksa itse kulujaan. Ne kulut maksaa yhteiskunta eli muut veron- ja vakuutusten maksajat. Tämä pienen hetken mielihyvä ja mahtavan kiihtyvyyden kustannukset ovat yllättävän kalliita.

Nyt on tosin pakko tunnustaa että onhan se mahtava fiilis kun kahvasta kääntämällä alkaa tapahtua. Kyllä se pikkupoika kaivautuu esiin väkisin. Näin lahjakorttilaisena se on kuin punainen vaate nuoremmille, mutta silti on menty kohta 10 vuotta ilman vahinkoa. Toissa kesänän noin 17000 kilsaa, viime kesänä jäi remontin takia vähiin.

 

[Bone]

Viikko sitten haettiin pyörät tallista. Minulla on tonninen,vaimolla kusiainen, ajon molemmat kotiin. On siinä aika suuri ero mitä kaasukahvasta tapahtuu. Juuri pienillä kierroksilla tuo isompi vastaa kaasuun ihan eri tavalla, tuo pienempi ei välitä kolmen tonnin kohdalla vaikka kaasu kävisi pompussa täysin auki.

Mutta tuohon tehorajoitukseen. Jostain löysin aikoinaan materiaalia miten piikkien tehon rajoitus on vaikuttanut onnettomuuksiin. Vaikutus on raju, onnettomuudet ovat vähentyneet radikaalisti. Tuossa iässä ihminen on kuolematon ja osaa kaiken. Kun tehoa rajoitettiin niin yllättäen onnettomuudet vähenivät myös radikaalisti.

Aina voi vedota yksilön vapauteen mutta niin kauan kun yhteiskunta kustantaa verovaroin typeryydestä aiheutuneen neliraajahalvaantumisen, tämä yhtälö ei toimi. Niin julmaa kuin on todeta että kuolema on hyvä juttu koska se maksaa veronmaksajille paljon vähemmän, se on totta.

Jeesustelun mukaan ihminen ottaa itse vastuun hölmöilystään, mutta yleensä tätä asiaa puolustavat unohtavat ettei tämä pahasti vammaantunut, mutta hengissä selvinnyt kaveri maksa itse kulujaan. Ne kulut maksaa yhteiskunta eli muut veron- ja vakuutusten maksajat. Tämä pienen hetken mielihyvä ja mahtavan kiihtyvyyden kustannukset ovat yllättävän kalliita.

Nyt on tosin pakko tunnustaa että onhan se mahtava fiilis kun kahvasta kääntämällä alkaa tapahtua. Kyllä se pikkupoika kaivautuu esiin väkisin. Näin lahjakorttilaisena se on kuin punainen vaate nuoremmille, mutta silti on menty kohta 10 vuotta ilman vahinkoa. Toissa kesänän noin 17000 kilsaa, viime kesänä jäi remontin takia vähiin.

Pikku riski saattaa nyt olla sulla siinä, että vedellään yhtä hätäisiä johtopäätöksiä pelkän tehon vaikutuksesta
samoin kuin peltipoliisienkin vaikutuksista..... kunnes on riittävästi niitä legendaarisia "muuttujia"
mukana yhtälössä

 

[seppo02]

Pikku riski saattaa nyt olla sulla siinä, että vedellään yhtä hätäisiä johtopäätöksiä pelkän tehon vaikutuksesta
samoin kuin peltipoliisienkin vaikutuksista..... kunnes on riittävästi niitä legendaarisia "muuttujia"
mukana yhtälössä

Ei juukelintuukeli...ethän vaan vedä vastaojauskorttia peliin?

 

[Bone]

Ei juukelintuukeli...ethän vaan vedä vastaojauskorttia peliin?

En ihan vielä....

Mutta vakavammin puhuen.

Tilastot ovat äärimmäisen vaarallisia välineitä..... suuntaan jos toiseenkin.
Hauskaa niissä on sekin, että samasta kupongista voi kaivaa "todistettavasti" esiin hyvinkin
toisensa jopa kumoavia asioita.

Tämän päälle on edelleenkin vielä epäselvää se, miten paljon aineisto ylipäänsä pohjautuu
niistä heitettyjen väitteiden "relevanteille muuttujille".

"Absoluuttinen, alkuperäinen totuus" kameratolpista on vain yksi oiva esimerkki .

Jos intoa riittää, voi vaikka paneutua "virallisiin... oikeisiin ohjeisiin ja suosituksiin" siitä, onko fiksumpaa aina poikkeuksetta
laittaa "paremmat renkaat" taakse etuvetoisessa autossa.
Erityisesti "virallisten suositusten" perustelujen logiikka alkaa hymyilyttää jo alkuunsa kaikessa ristiriitaisuudessaan....

että ei se vastaohjaushomma kovin kaukaa taida liipatakkaan .

 

[yöLiitäjä]

Aiemmin oli puhetta jostain töyssyistä ja karkeasta asfaltista, mutta montut unohtuivat!

Tässä juttua Aamulehdestä, tapahtui siis tänään lauantaina 5.5.

Moottoripyörä ja pakettiauto ovat törmänneet Orivedellä lauantaina iltapäivällä. Pakettiauto on suistunut tilanteessa ojaan.

Noin neljänkymmenen motoristin porukka oli ajamassa Eräjärventietä Kuhmalahden suunnasta kohti Eräjärveä. Syrjänmäen mäen päällä yksi kuljettajista menetti pyöränsä hallinnan.

Kuljettajan mukaan syy oli tien keskiosassa olevat montut. Hallinnan menettämisen seurauksena motoristi ajautui vastaantulevien kaistalle ja törmäsi vastaan tulleen pakettiauton vasempaan etukulmaan ja kylkeen.

Vauhdit olivat törmäyshetkellä tavanomaiset. Alkoholilla ei ollut osuutta turmaan.

Itse ajoin iltapäivällä puolen päivän jälkeen Kangasalta kohti Orivettä, kun vastaan tuli letka, muttei sentään 40 motoristin mittainen. Eli toinen porukka tai osa alkuperäisestä? Onneksi/toivottavasti ei käynyt kovin pahasti.

Ihan vaan arpaa heittäen valitsinkin kokeilla Tampere-Jyväskylätietä ja ajelin kotio Jämsän kautta. Pari viikkoa sitten ajelin tuon Eräjärven kautta kulkevan tien, joka on kyllä erittäin mukava, mutta tien pinta on paikoin huonohko.

Tänään ajoin melkoiseen töyssyyn vähän ennen Rautajärveä Tampereelle mennessäni. Onneksi olivat kädet rentona ja huomasin sen viimetingassa eikä vauhtia ollut paljoa. Muutoin kiva tie, mutta aika huonossa kunnossa. Ainakin näin aloittelijan näkökulmasta.

Tästä tulee mieleen, että aloittelijan kannattaisi näillä meidän teillä hommata joku enduropyörä... Itsekin olen vähän sellaisesta kiinnostunut, sillä kun pääsisi helposti hiekkateitä pöllyttelemään.