Buena sera
Shamaanille, kiva taas tavata, kantsis varmaan syärä Vaasan
näkkäriä, ei tulis viiruksia läppäriin kuten ryvitasta. Riippuvai-
suus voi olla myönteinenkin asia, pysyt pois pahanteosta.
Kaasunallelle, en ollut tuollaista kuullutkaan, pitää tuota vält-
tää.
No nyt on päivä ajeltu Megane tila-autolla, minä tietysti kul-
jettajana- valitettavasti. Syöty hyvin ja jotkut jopa juoneet.
Minäkin kivennäisvettä pari litraa. Päivä on ollut pilvipoutainen
ja siis hyvä matkapäivä. Lääkärissäkin on käyty. Kaisun jalka
alkoi paisua, ilmeisesti itikan pisto, no se korjaantui antihista-
miinilla ja säihkysääret ovat jo linjassaan. Tihanyyn soitimme
ja sovimme tapaavamme huomenillalla. Pysähdyimme pienissä
kylissä, irtauduimme autosta ja kävelimme katselemassa elä-
mänmenoa. Paljon huolettomammin sitä jättää vuokra-auton
parkkiin kuin busan. ei ole omavastuuta isompaa kulunkia, jos
joku vohkii auton. Yhden kylän torilla oli sipuleita myynnissä ja
laskimme ainakin kahdeksan erilaista lajiketta. Paprika oli mo-
nessa muodossa esillä, jopa jauhettuna. Kotiviiniä euron pullo.
Kanat myytiin elävänä, en halunnut nähdä niskojen vääntöä,
joten kiristin vauhtia. Minua metsästyskin inhottaa. Jos minus-
ta olisi kiinni antaisin hirvillekkin kiväärit, tulis voimasuhteet ta-
soitettua. Kaveri joka kirjoitti tähän osioon Kiinasta, herätti
mielenkiintoni. Mahtais hänellä olla mielenkiintoista kerrottavaa
meille, jotka eivät siellä ole käyneet. Kirjoita tarinaa elämästä-
si ,olis mukava lukea.
Meidän seuraava matkakohde on Meksikko, koska se toteutuu,
ei tietoa. Olemme lapsien kanssa matkustaneet tosi paljon, mielestämme jokainen matka, jokainen tapaamamme ihminen
lomillamme on kasvattanut lapsistamme suvaitsevaisia.
Opettanut, ettei kaikki pyöri oman navan ympärillä. Rasismia
en rehellisten ihmisten kohdalla ymmärrä, rikolliset ovat eri asia. Molemmat tytöt ovat olleet vaihto-oppilaina, toinen
Hollannissa ja toinen jenkeissä. Poika oli yk-joukoissa Koso-
vossa. Shamaani kysyi, ovatko lapset innostuneita mopoi-
lusta. Tytöt ei, mutta poika ajoi jo 8:n vanhasta grossia ja
harrastus on jatkunut, mutta nyt ei ole pyörää, rakenta-
minen vie kaikki rahat. Busaa hän on lainaillut.
Tuo grossin ajaminen oli yhteinen harrastus, toimin pyörän
kuljettajana ja söin kynsiäni radan varrella. Pari solisluun mur-
tumaa, jalan kanssa kävi samoin ja arvatkaas kuka pöllytet-
tiin aina kotona vaikka ei olis ollut kuin salve kvik leuassa.
Vaarallista touhua, niin isälle kuin pojallekin.
Vieläkin minulla on se letukan avolava, jolla pyörää kuskasin.
rämistelen sillä varmaan loppuikäni. Kunnon poika hänestäkin
kasvoi. Olen hänelle ja avovaimolleen piirrellyt käyttöohjeita,
miten niitä lapsia tehdään, mutta kuulemma koti pitää saada
ensin, itsekäs minä olen ja pelkään ajan loppuvan.
Nyt lopetetaan, kuulemma tulee kalliiksi.
Buena notte: elämysmatkaaja