Nitrous sanoi:
Eipä oo kovin kummosia ammattilaisia kun tuollaisiin aikoihin kykenee jopa meikäkäisen kaltainen monilahjattomuus. Tosin kyllähän tolla mun edellisen kilpurin ostaneella harrastelijalla tais mennä melkein 10 kierrosta Alastarossa, että pääs alle 1:25 kun ei ollu siellä koskaan ajanu. Ammattilaisista voitaneen puhua kun Alastaro taittuu alle 1:20. Näillä uusilla nakuilla päässee aktiivinen harrastajakin tuonne 1:25 alkuisiin ilman isompia muutoksia pyörään. Aika perus org-settiä, että määritellään keskustelun osapuoli osaamattomaksi tumpeloksi samalla kun nostetaan guruksi joku jonka teoista ei ole mitään käsitystä.
Tuo painopisteen paikka kuskin muuttuneen istuma asennon kanssa on tiettyyn rajaan asti jonkinlainen "ongelma". Tosin täysin sama etusen keveys ja tunnottomuus vaivaa kaikkia mopoja, joissa kuski istuu pystyssä. Paras lääke tuohon ongelmaan on kuskin istuma-asennon muokkaaminen, mutta käytännössä ongelma poistuu vaihtamalla suora tanko clipareihin, että kuski pääsee tarpeeksi alas. Aprilia lienee siirtänyt moottoria karvan eteenpäin kompensoidakseen osan ongelmasta. Se mitä bemari on tehnyt akselivälin, ohjauskulman ja etujätön kanssa on sitten juuri sitä superbiken ominaisuuksien kuohitsemista. Bemun nakusta on tehty geometrialtaan vähemmän agressiivinen, ettei se löisi tavismotoristia käsille niin helposti, mutta samalla on hukattu 1000RR:n parhaasta ominaisuudesta, eli ketteryydestä melkoinen osa.
Eihän siinä sanottu, että kuinka paljon alle 1.25. Ei kannata olettaa

. Paitsi heti perään röyhkeästi oletan, että ne bimmerin testikuskit ovat ammattitaitoisempia testaajina kuin sinä. En kuitenkaan sillä meinaa sinun olevan tumpelo. Se on huono oletus. Neuvoja tullaan vielä kysymään, sitäpaitsi yhteydet bimmerin testiosastoon ovat tiukassa. Pointti on, että jos ammatikseen ajava ottaa alleen sen stongaversion (semmoinen tehtiin) yrittäen ajaa rajoilla, ja sitten toteaa, että ajettavuus on kamala. Keulii, lyö käsille ja on levoton, niin meinaatko, että ukit ovat väärässä? Tuo S1000 RR on hyvä esimerkki sinänsä. Siitä sanotaan, että menee kovaa ja hallitusti. Ei siitä tehty mitään mopojen Corvettea, vaan rataharrastajille vakavasti otettava superbikeaihio. Täten S1000R:stä ei myöskään haluttu mitään leskentekijää.
Mitä tulee superbikeominaisuuksien kuohitsemiseen, niin mitäs tässä nyt meinaisi... Aikaisemmin totesin jo, että tuo S1000RR on kaikesta päätellen helvetin kova menopeli, ja näihin superbiken ominaisuuksiin kuuluu hallittavuus. Kun tuota nakua tehdään alkaa kompromissit jo suunnittelupöydällä stongan ja katteiden jäädessä pois. Sen jälkeen on pohdittava, mitä pitää tehdä, että tuosta S1000RR:stä suodattuu mahdollisimman paljon tuohon nakuversioon. Tärkeysjärjestyksessä korkealla näyttää olleen ajettavuus ja ajo-ominaisuudet. Saada täsmälleen sama huipputeho on ollut alempana. Tästä seuraa sitten loput mukaanlukien vähemmän aggressiivinen geometria, koska lähtökohta antaa superbikeen verrattuna jo niin paljon etumatkaa. Lopputulos: tasapainoinen nakuraketti, joka on hyvin lähellä superbikea olematta sitä.
Yllä olevan voi myös kiteyttää siten, ettei sitä samaa ketteryyttä voitu saada menettämättä pyörän tasapainoista käytöstä, joka myös kuuluu superbiken ominaisuuksiin. Tietty, jos olisi tehty ihan uusi pyörä kaikki olisi ollut taas mahdollista, mutta nyt aihio tuli valmiina.
Mitä tulee tuohon S1000R:n kuohittuun mottiin, niin hyvinpä tuo näytti pärjäilevän vertailussa.
Jos haluaa superbiken, ostaa superbiken. Jos ostaa jotain muuta, ei pidä yllättyä.
Loppuun kevennys. Kahdeksankymmentäluvun alussa superbikeissa ei ollut katteita, ja niissä saattoi olla jopa stonga. Tommonen pitää hankkia. Sitten ei ole kuohittu ja ominaisuudet ovat kohdallaan.
Edit: Sen 1.25 heiton ei ollut tarkoitus henkilöityä sinuun ja sinun ominaisuuksiin, vaan herätellä sellaista ajatusta, että tuota pyörää on hierottu ammattilaisten toimesta vuosia, joten lähtökohtaisesti itse annan sille porukalle krediittiä.