Joo ymmärrän hyvin vaihtelun tarpeen. Omalla kohdallani ehkä suurimmaksi kynnykseksi nousee se että uskonpuute italialaiseen tekniikkaan on melkein fobiaa. On se verran ihmeellistä, siinä jopa ranskalaiset kalpenee välillä. Itseäni kiinnostaisi noi Ducatit, mutta uskallus ei anna periksi kokeilla ja toisaalta niillä ei ole kaiketi missään mallissa sitä keppivetoa jota vaadin käyttöpyörältä.Vaihtelu virkistää. Olen ollut kinnostunut Guzzeista jo 90-luvun alusta saakka. Alkuun kiinnosti California, jota koeajoin muutamat kerrat ja ´96 syksyllä oli uuden Calin ostaminen jo lähellä. Emäntä torppasi valittamalla Calin tärinästä. Oli ollut myös koeajolla. Kiinnostus Caliin meni EV-mallin myötä. Olemus muuttui turhan prameaksi, 1100i oli tyylikkäämpi.Mietin vaan että mikä on saanut miehen niin epätoivoiseen tilaan että vaihtaa MotoGuzziin, onko siinä jotain samaa kuin vaimon vaihto 20 vuoden jälkeen. Sitä ihmettelee hän.
Seuraava sopiva malli tuli sitten Brevan myötä. Iso Breva on olemukseltaan hyvin samanoloinen kuin R 1150 R. Norge on sitten hieman matkailullisempi olematta kuitenkaan liian muovinen, massiivinen ja ruma kuten esim. mainittu R 1200 RT.
Nyky BMW:t on varmasti hyviä pyöriä mutta niiden muotoilu K 1200 R:ää lukuunottamatta ei oikein viehätä.
Niin ja Ekku, en todellakaan pidä bemaria minään ihmeenä, päinvastoin on siinä ollut totuttelua tämä kesän 5:n Yamahan jälkeen. Ainakin R1100RT:n järkevä kierrosalue on todella suppea, mutta se mikä on parasta on se leppoisa ajoasentoa huoleton meno. Toisaalta niinkuin joku jossain toetsi parasta olisi jos RT saisi joko Panin tai FJR:n tekniikalla.
Kerro tosiaan kokemukset sitten kun Norge on ollut ajossa.