• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Berle- Kirke GS- Winter Ruten 2018

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja mchuurre
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
sä olet onnistunut löytää sellasen hyvän palvelun liikkeen.... ettei vaan huutanu pomo ovelta ..
.. menes ny mopopoika h.vettiin suttaamasta meidän pihaa.......... taitaa pohjosen ihmiset olla erilaisia...
 
A59 sanoi:
sä olet onnistunut löytää sellasen hyvän palvelun liikkeen.... ettei vaan huutanu pomo ovelta ..
.. menes ny mopopoika h.vettiin suttaamasta meidän pihaa.......... taitaa pohjosen ihmiset olla erilaisia...

Jovvain! :thumbup: Pohjoisen väki on ihan oma rotunsa! :respect:

Sain todella hyvää palvelua - vieläpä veloituksetta! :rakastunut:
 
Purkki kainaloon, ja kassalle! Tämmöstä mömmöähän täytyy kokeilla, vielä kun on näin helppokäyttöiseksi muotoiltu purkki. Tuossa "aligessussa" kun on jäähdyttimen korkki tosi hankalassa paikassa, sivukatteen takana piilossa, niin tälläisella pitkäkaulaisella purkilla, saisin mömmöt helposti kaadettua kennoon.... !

Ja sitten vain takaisin huoltohalliin. Kassa alensi mömmöpurkin hinnan, (5,55e), ihan omatoimisesti tasahintaan, (5,00e), joten JOS mömmö tehoaa, niin silloin "korjauksen" hinnaksi tulisi n sadasosa, uuden jäähdytinkennon hinnasta...... ?

Joten pakokaasuletku pakoputkeen kiinni, jäähdyttäjän korkki auki, sitten korjaamohemmojen imulaitteella entistä nestettä hieman pois, ja mömmöa loraus tilalle. "Aligessu" käyntiin, ja kas-mitä......vuotohan lakkasi sekunneissa!??!!
:blink:

Oooooolipas ihme aine tämä kerrassaan!

Pörisevää ja röpöttävää "aligessua" tuli sittemmin yksi ja toinenkin asentaja jälleen ihmettelemään, kun annoin "aligessulle" toistuvia ja yhä kovempia kierroksia...... ei vuotoa, ei kovillakaan kierroksilla! Kyllähän tästä taitaa vielä reissu jos jonkinlainen vielä tullakkin, ajattelin, kun vielä kertaalleen marssin toimiston puolelle, jättääkseni hyvästit ja kiitokset hienosta ja asiakasystävällisestä palvelusta!

Samalla kun puin ajovermeitä ja pottaa jälleen päähän, päätin samalla jo mielessäni, että JOS Herramme tahtoo, ja selviän perille sinne vuonoille, tuon No-Pan Auton henkilökunnan porukoille jotain norweegian tuliaisia tullessani! :;):

Koska, sain kaiken tarvittavan palvelun, tai oikeastaan paljon enemmänkin, välittömästi ja täysin veloituksetta:
- "aligessun" sisälle, huoltohalliin
- "vikadiagnoosin"
- tarvittavat työkalut vapaasti käyttööni
- kahvia, teetä- kaakaota vapaasti & rajoituksetta
- tarvittavat puhelinnumerot, (jäähdytinkorjaamo & EMC)
- linja-autoaikataulut tulevalle rahdille, (Oulu- Kajaani)
- tarvittaessa olisin saanut "vaihtoauton" jäähdytinkorjaamolle lainaan, tai jopa paluumatkalleni tukikohtaan asti, (kunnes jäähdytin olisi saapunut & pientä korvausta vastaan)

Että lupasinkin suositella heidän, eli No-Pan Auton palveluja kaikille saitin lukijoille, olivatpa he sitten missä päin suomea tahansa! Oli aikomusta vaihtaa autoa, tai ei, muuta kuin ohiajaessanne, poiketkaapa vaikkapa vain kaffeelle! (huurus suositus n:o 218!)

Noin 3 tuntia, oli tuohon "vuotohommaan" tööväytynyt, vaan eipä haittaa mitään! Eihän tässä aikataulua ollut, keli oli mitä parhain, (-17´c), aamuruuhkaliikenne mennyt jo ohitse, ja tavoitteeni Vuotson Majatalo, oli ollut vain pläänissä, mutta mitään varauksia en ollut sen paremmin tehnyt. Joten edessä oli nyt ns. "vapaata jutausta", eli mennään sen mukaan, kun hyvältä tuntuu.....

Polanne oli kapeaa ja paikka paikoin kokonaan jo Kajjjaanista ulos ja pohjoiseen ajettaessa....No- ei ollut sekään yllätys, mutta tiesin kelikameroista teitä ja kelejä ennakkoon katsoessani, että kyllä ne polanteet taas sitten Kontiomäen jälkeen palaisivat uudelleen!

Mutta sitten, ennen Kontiomäkeä tuli muutakin vastaan. Farmarimallin harmaa MB, oli parkissa linja-autopysäkillä, ja auton alle kurkotti selvästi vanhempi mies..... ropleemia selvästi - päättelin, ja ohiajettuani, tuli ajatuksena mieleen, että jos en minä nyt pysähdy, niin ei siihen kukaan muukaan pysähdy kyllä. Joten, U-käännös, ja takaisin MB:n rinnalle, toinen U-käännös, ja "aligessu" MB:n perään ja parkkiin myös.

Mies kohottautuu auton alta, ja katsoo hämmästyneenä, että mikäs siihen tupsahti! Seuraa ne tutut ja "vakioidut" kysymykset: -eikö se ole kylmä- miten voi talvella ajaa, -miten sitä näkee ajaa pakkasella, -yms. -jne. mutta saan keskeytettyä hänen kyselynsä, kun lähdemme yhdessä katsomaan MB:n ropleemaa... Eli äänenvaimennin on pudonnut lähes irti, eli pakoputki on poikki, mutta äänenvaimenninta ei irtoa takaa pois?

Mies kysyy, olisikos minulla puukkoa, jolla hän saisi katkaistua kumikannikkeet, (2kpl), ja siten pönttö putoaisi pois. "Tottakai, miulla puukko on"- vastaan, ja ei muutakuin sivulaukusta kaivan hänelle puukkoni, samalla kun hänen vaimonsa tulee apukuskin paikalta kyselemään jälleen ne samat "vakioidut" kysymykset...... .

Mies ei saa kumilenkkejä poikki, joten pyydän, että josko minä saisin yrittää vuorostani. Ja jovvain, muutakun selälleen siihen lumelle maaten ja heti kohta saan molemmat kannikkeet nopeasti irti, ja näin se pönttö kolahtaa maahan. Mies viskaa sen penkalle, ja lupaa tulla noutamaan se paluumatkallaan mukaansa. Olivat Kittilään matkalla, ja turinoiden jälkeen, pääsimme molemmat sitten jatkamaan matkaamme.....

Tulipa näin sitten kerättyä "motoristipisteet" ainakin kahdelta matkaajalta samalla! :WAZAAP:


jatkuu....
 
sulla se seikkailukerroin nousee mukavasti reissussa....... ja sit kuitenki vaikeuksien kautta maaliin....
säilyy mielenkiinto ja tulee muistettavaa tapahtumaa... ei vaan tylsää ajamista...
 
A59 sanoi:
sulla se seikkailukerroin nousee mukavasti reissussa....... ja sit kuitenki vaikeuksien kautta maaliin....
säilyy mielenkiinto ja tulee muistevaa tapahtumaa... ei vaan tylsää ajamista...

Kyl se hyväkiertää!::jippikaijee:
 
Kaikilla tuntuu olevan kiirus...... Etenkin, näin hiihtolomien aikaan, ei silloin jouvva pysähtelemään kenenkään takia, olkoonkin että kyseessä on vanhus, tai etenkin, jos joutuis konttailemaan auton alle..... .
Mut miepä en ollutkaan lomalla, vaan matkalla pohjoiseen, tai ainakin sinne oli tälläkin kertaa aikomus.

Hyrynsalmi ja Ämmänsaari tulivat iloisella vauhdilla vastaan, sitten jo kohta Kuusamo, jossa olisi jo tankattava sekä ohjastaja että pärrä. Näin teinkin sitten, eli vilkku oikialla, ja suoraan Shellin pihamaalle.
Kasvispihvit ja mitä lie olikaan tarjolla, ja juuri sopivasti olikin - niiiiii ja lohtakin oli völjyssä! Kelpasi kyllä!

Plääni kun tälle päivälle oli tämmönen, niin eihän se enää tässä vaiheessa yhtään mahdottomalta tuntunutkaan, kun niin hyvin oli nasta purrut ja sopivasti polannettakin oli löytynyt!

Tosin Kuusamosta Rukalle päin jatkaessani, arvaatte varmaan, että tuolla välillä, liikennevirta on ollut kaikista runsainta, joten melkeimpä koko tuo väli, pitkin ajella sitten sitä keskiviivan polannetta pitkin. Onneksi ajonopeutta pystyi pitämään rajoituksen määrittämän, ja takanakin ajaneet kotilot ymmärsivät "yskän", eivätkä siten lähteneet ajamaan meikäläistä kiinni. Mutta edessäpäin tuli joitakin kotiloita perä edellä vastaan, joita piti sitten sopivasti ohitella, mutta hyvinhän sekin meni, etenkin kun vastaantulijat pysyivät omalla kaistallaa, eivätkä edes valojaan vilkutelleet, kun pärrämiäs tulee keskikaistalla vastaan......
:orgmp:

Mutta sitten kun pääsin viimein Sallaan erkaantuvan tienhaaran risteykseen, jonne valtaosa kotiloistakin kääntyi, niin sitten se hauskuus vasta muuten alkoikin...! JIIIIIIIIHAAAAAAAAAAAAAA! Nyt ei vastaantulijoita, saati perässä tulijoita enää näkynyt missään, ja koko tie oli aivvvvvvvan valkoisena niin, että oli aivan sama, missä kohden tietä ajeli! Kerrassaan UPEATA väylää ja eipä tainneet tiekohtaiset nopeusrajoituksetkaan enää hillitä riemusta laukkaavaa "aligessua"!

Mode oli nyt: HWSR, (Highway Winter Slippery Road), elikkäs koska "aligessussani" ei ole erikseen sähkösäätöisiä, eri ajotilanteisiin ja erikseen valittavia ajomoodeja, on ne minun oikean käden ranteessa ihan vakiona...:D

Ja mikä parasta, niiden vaihto käy sanan varsinaisessa merkityksessään, "käden käänteessä", ja sen lisäksi, niissä on muisti. Eikä tarvita mitään nappien paineluita, saati ohjelmapäivityksiä tms. huoltojen yhteydessä...

UPEAA jääpolannetietä jatkui aina tauotta Joutsijärvelle asti, kunnes siitä Kemijärvelle, tuli jo pienempiä katkoksia polanteihin. Mutta nopeasti meni tuo väli, ja nyt ei tarvinnut Kemijärvellä edes pysähtyä, vaan vihreällä aallolla mentiin suoraan läpi Sodankylän tielle. Nopiaa oli tuokin väli ajella aina Pelkosenniemelle asti, vaan sitten jostain syytä lumet hukkaantui, ja sen myätä polanteetkin.

Oikein piti ihmetellä, miten kun vasta joulukuussa ajelin saman välin etelän suuntaan, oli polanteet kaikonneet. Oikein piti etsimällä etsiä, varsinkin nyt jo hämärän hiljalleen hiipuessa, mistä ja kummalta puolen ajokaistaa löytyisi pitemmästi jääraitaa..... Kumma juttu? Ei sitten varmaan ole ollut suojakelejä laisinkaan tällä seutua, kun ei ole lumi tarttunut jääksi, ei edes ajourien keskeltä. Pakkaslumihan vain lentää autojen alta, tai vaikka vähän tallaantuisikin, ei se kylmään ja kuivaan assuun tartu- päättelin samalla, kun Sodankylän Neste jo häilyi muistissani.... ...

Vihdoin pyssykylä, ja oikaisen suoraan sen pääkadulle. Oppinut viimein, ettei tarvitse ajella sinne viitoituksen mukaisiin liikenneympyröihin, kun keskustaan pääsee jo paljon aikaisemmin. Sitten hupsista, ja kohta olenkin jo Nesteellä kahden moottorikelkan kera tankkaamassa penkinalustankkia piripintaan.

Kassalle, päivällisen tilaus, wc ja muutakuin aterian kimppuun. Tästä taisi tulla sittenkin loistava päivä!

Kaakaot ja parit namut päälle, ja taas menoksi. Eli nyt tavoitteena oli se "aina" ohittamani, vaan en koskaan siinä yöpynyt, Vuotson Maja, B & B. Kuvienkin perusteella, aivvvvan loistavan näköinen tukikohta!

jatkuu....
 
Noinha se ajomode valinta kuuluu ollakin kun kerran kortti on vapaaseen tehoon saatu.... aikoinaan

sä olet siel vetässy sit aivan täydet nautinto %.......
 
A59 sanoi:
sä olet siel vetässy sit aivan täydet nautinto %.......


Juu, jokseenkin näin! :thumbup::rakastunut:

Pimeä hiipi niskaan, vaan nou hätää, olinhan muuttanut "aligessun" molemmat onnettomat "sotavalot" xenoneiksi.
Lyhyt xenon kun tuossahan on koko ajan päällä, sen valo pysyy koko ajan "vakiona", ja sitten tuon pitkän xenonin rinnalle asentamani "porolamppu" eliminoi, sen pitkän xenonin sytytysviiveen täysin, joten kyllähän näillä valonheittimillä pärjää hyvin!

Vastaantulijoita ei koko tuon pyssykylä - Vuotso välillä juuri ollutkaan, mitä nyt kymmenkunta rekkaa, jotka vetivät perässään aina sen näkyvyyden 5-10 sekunnin ajaksi peittävän "lakanan". Että jos poro sattuisi singahtamaan jostain levikkeeltä juuri tuolla hetkellä kaistalle, niin eihän tuossa mitään olisi tehtävissä......

Porttipahdan kohdilla, tuuli oli pitänyt huolen siitä, ettei sillan ja koko tekojärven kohdille ollut tullut yhtään lunta, saati polannetta, mutta muutoin koko pätkä oli ns. "unelmapätkää"....pimeässä mentiin, vaan lähes tyhjällä tiellä! Parasta kun pimeäajossa on aina se, ettei vain satele mitään......

Ennen Vuotsoa sijaitsi muuten Wehrmachtilla melkoiset varasto- ja huoltoalueet, joiden jälkiä voi vielä tänäkin päivänä tarkkasilmäinen löytää maastosta helposti. Etenkin tuo sotakenttä, (kts. räjäytyskuopat!), sehän sijaitsee samalla paikalla, kuin nykyinenkin pienkonekenttä, mutta itse radioasema, (suuntimo), varasto- ja parakkialue, löytyy ennen kentän mäkeä, tien vasemmalta puolta, josta näin talvipimeälläkin on nähtävissä viivasuorat ajourat metsän keskellä.

Olettekin mahdollisesti nähneet sen sota-aikaisen Werhmachtin valokuvan: "Rasthaus Vuotso", jossa lankkuaidan ja porttien ympäröimänä näkyy iso puurakennus. Se kyseinen rakennus on sijainnut samalla paikalla, jossa tänä päivänä on se Vuotson ainoa kyläkauppa, eli K-Market H. Sieppi, (huurushyväksyntä jo vuosien takaa... n:o 19) :thumbup:

Että paaaaaljon on ollut "häppinengiä",- jengiä ja ennen kaikkea "säpinää" tälläkin kylällä, vaikka tänä päivänä sitä onkin vaikea uskoa....

parakkikyl%C3%A4.jpg


Vuotson%201%20copy.jpg


jatkuu...
 
Saavun Vuotsoon kutakuinkin sen alkuperäisen "pläänin" mukaisesti, (~19:45), mitä olin suunnitellutkin, (19:00), olkoonkin että No-Pan Autossa tööväytyi se 3h, ja sitten oli vielä se farkku-MB:n "pelastusoperaatio", yms. piäntä ja kaikenlaista matkalla, vaan kun ajokelit olivat näinkin hyvät, ja nasta puri.....!

Kaarran Vuotson Majatalon pihaan, jonka seinät ovat upeasti ja erikoisella iltavalaistuksella koristellut, parkkeeraan "aligessuni" parkkipaikalle suoraan pääoven eteen, kun samassa jo pihan poikki asteleekin isäntä itse! Jouko!
Huutaen jo kauempaa toivottelee tervetulleeksi, kun samalla irroittelen jo sivulaukkujen sisäkassejani ja siirryn Joukon perästä sisälle tupaan.

"Ompas kodikasta!"- lausahdan heti sisälle päästyäni, ja kättelemme, kuin vanhatkin tutut! Hyvin alkaa juttu luistamaan, ja Jouko esittelee majatalonsa "specsit", aamiaisaikoineen ja sauna- aikatauluineen.... Ompa hiano juttu, että päästäänkin suoraan saunaan....siis heti kohta, kunhan vain ensin Jouko esittelee ja luovuttaa minulle heidän yläkerran tilansa, jossa myös isompi 2hh sijaitsee. Ja kun kerron, että naputtelen usein näistä ajohommista myös mm org:in, sekä kurapyöräsivuille turinoita, niin tiätty, Jouko lupaa sitten tuon isomman huoneen, pienemmän huoneen hinnalla, (70e - 50e!). Ai että- ja aamiainen & sauna sis. hintaa tiätty vielä....!

Kyllä kelpaa! On nimittäin niiiiiiin rauhallinen majatalo, etenkin kun liikenne tähän aikaan illasta, (ja vuodesta), on hiljaista, ja etenkin, kun tuo tielinjaus, on nykyään tehty kauemmaksi, kun ennen wanhaan, 4 tie, meni aivan tästä majatalon pihan viereltä.

Käyn peittelemässä vielä "aligessun" yöksi, pienen lumisateen saattelemana, samalla kun Jouko pyytää mukaansa saunaan. Kyllä kelpaa olla "isännän" hoteissa, niin sanotusti, kun kiuas sihisee ja sitten alkaa jälleen tarinat Vuotson kylän kuulumiset, heidän "lapin historiansa", sekä mielenkiintoinen tarina Oriveden Essolta muutto tänne majatalon isännäksi!

Vielä ennen loppulöylyjä, kun kerron omat tietoni Vuotson sota-ajan tapahtumista, yms. lentokentästä, alkaa vastaavasti Joukon täydentävät tiedot kuulostaa todella mielenkiintoiselta! Mahtava päivä, ja ilman muuta, Vuotson Majatalo B & B, ansaitsee täten huurushyväksynnän!
(toki se avanto olisi ollut vielä hyvä, vaan jostain täytynee aina tinkiä...tuumailen puoliääneen, kun marssimme takaisin päärakennukseen...)

Aamulla aamiaisen jälkeen olisi todella hyvä ja ns. "helppo-A"- siirtymä, sitten tavoitteeseen, elikkäs Berlevågin Pensjonat & Campingiin....

Tai ainakin tässä vaiheessa, se vielä siltä tuntui....


Nukuttipa todella makeasti! Ei niin mitääääään ääniä mistään. Aamutoimet ja ikkunasta tsekkaus päivän säähän...hmm...aikaa olisi vielä aamiaiseen n tunti, joten ei muutakuin nyt etsimään sitä avantoa tuosta melkein ikkunaan näkyvään Vuotson kanavasta.
Jouko oli kyllä kertonut, että siellä olisi eräs laituri, mutta kun siinä on kosolti jäätä ympärillä, ettei siitä suoraan pääsisi veteen... No, tsiigataan nyt se kuitenkin. Temperaturet heilui jossain kympin kieppeillä, elikkäs oli tulossa oivallinen ajopäivä!
Pakkaslumi narskui kelkkakenkieni alla, marssiessani suoraan Vuotson kanavan sillalle, ja totta, tuolla olisi ollutkin "se" oivallinen laituri, vaan jäätä ympärillään, ja missä tuo virtaava tumma vesi liikkui, oli jään reuna kaukana rannoilta....Veteen kyllä pääsisi, vaan kun olisi tarkoitus päästä myös sieltä takaisin.....
:dunno:

Eipä auttanut, kuin palata takaisin majatalolle, pitkin omia jalanjälkiä - niin ja olihan siihen vierellä ne pupujussinkin jäljet, mutta ei vielä muita kulkijoita tähän aikaan aamusta. EN muuten ollut vuoden ensimmäinen motoristi tällä kertaa. Tiesin, että jo tammikuussa, Kuhmosta starttasi Bugoynesiin partio, mutta siitä tosin ei Jouko ollut tietoinen. Mutta sen sijaan, Jouko kertoi, että parisen viikkoa sitten, oli Majatalolle ilmestynyt eräs sveisiläinen sivuvaunuohjastaja nainen, joka jäi vielä yöksikin. Oli kuulemma ajanut Bergeniin, jossa oli hypännyt Hurtigruten- laivalle, ja seilannut sitten bååtilla aina päätepysäkille asti, elikkäs Kirkenesiin, josta sitten ajeli Näätämön, Inarin ja Ivalon kautta tänne Vuotsoon. Sanoi vielä, jotta oli sitten joku mies asentanut siihen bmw-merkkiseen pyörään lämmittimen, niin että oli ennen matkansa jatkumista, vain aamulla kytkenyt piuhan majatalon seinään, ja sitten kohta oli jatkanut matkaa.... pakkasta oli ollut ainakin -20´c, tai koska siitä on jo aikaa mennyt jonkin verran, niin saattoihan sitä pakkasta olla kolmekymmentäkin astetta. Se kun ei aina täällä lapissa ole niin nuukaa.....:D

Mutta asia tuli selväksi, eli en ollut vuoden ensimmäinen motoristi Vuotsossa, enkä edes majatalolla, vaan Vuotson kyläkaupalla varmaan olisin? Sen saisin selville, kun aamiaisen jälkeen, teksin vielä pienen mutkan kaupan pihamaalle.....

Vaan sitten kun starttihetki tuli, hyvästelin Joukon, joka jo kuumeisesti ajeli pihallaan lumiauramönkijällään, ja käynnistin "aligessua", niin mitä!?? Eihän siinä ollut tyhjäkäyntiä laisinkaan! Toinen yritys, ja sama juttu.....kolmannella kerralla, sain jo pärrän liikkeelle, mutta hetihän se sammui, taas kohta.... Kyllä Joukokin varmaan jo ihmetteli, miten arvaan lähteä vuonon perukoille vajaakuntoisella pärrällä, kun sitten viimein pääsin ihan päätielle asti, jossa se tosin jälleen jo sammui - vaikka kaasuttelinkin sitä vähän väliä.... No, jovvvvvain kyllä tätä menoa tulee kestämään piiiitkääään, ennen kuin "aligessu" saa huurushyväksynnän- tuumasin, kun pääsin sitten kuitenkin taas liikkeelle, ja sitten kurvasin K-Market Siepin oven eteen. Nyt varovasti, ettei se taas sammu, ja kas- sehän jäikin nyt käymään..... ainakin toistaiseksi.

Tuollaiset ihme oireilut, tyhjäkäynnin katoaminen, mystiset EWS- valot, suojaamaaton jäähdyttäjänkenno, ja mitä ties vielä, eivät kyllä yhtään ole omiaan, lisäämään luottamusta, että onneksi pärrässä oli kuitenkin se If:n kasko, joka sisältää mm hinausvakuutuksen, että jos ei tänään sitten pääse täältä mihinkään pitemmälle.....?

Tuttu myyjä kassalla, Raija, ja "taas täällä!" - huuto kaikui jo kassakoneen takaa! (joulukuussa kun olin saanut vuoden viimeisen motoristin kaffeet joulutortun kera), niin toki - olin kuulemma vuoden ensimmäinen motoristi, (ainakin kaupalla, huom!). Ja nyt kyllä täytyi kieltäytyä kaffeista & baakelssista, koska juuri olin lähtenyt aamiaspöydän äärestä!


jatkuu...
 
Joten "vuoden ensimmäisen"- motoristin kaffeet, paakkellsin kera, jäivät tällä kertaa nauttimatta, mutta toki lupasin lunastaa net sitten vaikkapa paluumatkallani? Kas kummaa, "aligessuhan" kävikin vielä pihamaalla, aivan kuten pitikin, kun palasin takaisin pärrälleni. Pyöräytys ketjuvoitelijaa, ja lämpöiseen satulaan istumaan. Sitten vain suunnaksi ja seuraavaksi stoppipaikaksi Ivalon kirjasto....

Olisihan tuossa matkalla Ivaloon lukuisia mielenkiintoisia "vaihtoehtoisiakin" stoppimestoja, vaan nyt tänään piti saada aikaa "varastoon". Meinaan tuo Berlevågiin Tenolta suuntautuva tie, se ompi AINA ihan luonnon armoilla, eli siten Herramme käsessä, ajetaanko sinne tunnissa, vaiko vasta seuraavana päivänä? On ns. "kolonna-ajotietä", monine puomineen. Toki kolonna-ajoilla, eli "saattueilla" on aikataulunsa, vaan JOS kelit on mitä sattuu, niin kotiloiden mukaan ei välttämättä ole pärrällä asiaa. Tuuli yhdessä tunturilta raastavan irtolumen takia on jo pelkästään sellainen yhdistelmä, ettei paremmasta- eikun siis pahemmasta ole väliä!
:kääk:

Sitten vielä kun siihen lisätää pimeys, niin onhan siinä jo sitten melkoiset "kurssiaiheet" kerrassaan!:D

Olin ennen tukikohdastani alkanutta starttia, ollut Dieteriin, eli sen Berlevågin majapaikan omistajaan yhteydessä, kyselläkseni, onko pensjonat edelleen toiminnassa, ja että olisikos siellä yhdelle ohjastajalle yhdeksi yöksi tilaa? Ja olin saanut vastauksen, että muuta kuin lämpimästi tervetuloa vain. Päivämäärä oli selvillä, milloin, vaan kellonajasta ei vielä ollut puhetta. Säätila, oli tosin vesisateinen siellä, +3´c ja varoitti, että kaikki tiet olisivat kuin "peiliä", johon vastasin, että kokemusta olisi "peiliajosta" parin vuoden takaa Mehamnista, sielläkin kun kävi juuri ennen perille tuloani samankaltainen ilmiö. Luikasta oli niin, ettei "yligessun" satulasta uskaltanut nousta pois!

Niinpä kun saavuin Ivaloon, "aligessun" tankattua, ajelin Ivalon kirjastoon, jossa pääsin tsekkaamaan tarkemmin YR:stä vuonoilla vallitsevat säätilat & mahdolliset tiesulut. Huomasin puhelimestani, että Dieter olikin jo lähettänyt puhelimeeni sms:n, jossa hän kyseli arvioitua saapumisaikaani, sekä ilmoitti kelitiedot: "Fairly good weather today. -4 deg, light cloudy, short snow-showers maybe. See you Dieter"

No, sanomattakinhan olisi selvää, että noilla tienoilla, sen yhden ja saman tunnin aikana, voit kokea kaikki ne 6 eri vuodenaikaa, mutta nyt ei kovin huonolta näyttäisi kuitenkaan- arvelin, kun tsekkasin vielä Forecan Nuorgamin, ja YR:n Berlevåg:in & Båtsfjordin raportit ja ennusteet. Tuuli olisi se pahin, mitä pelkäsin, koska se irroittaa tuntureilta tielle kinoksia, joita ei sitten pimeässä välttämättä ennätä ajoissa havaita, kun ja jos muutenkin "ohjaamossa" on vinoajon takia paljon jo muuta tekemistä, (ja ylimääräisiä käsiä siellä täällä....):D

"Lett bris, 5 m/s fra nordøst"
tai sitten "Laber bris, 6 m/s fra sørvest" No ei huonosti - JOS tuommoiset lukemat säilyvät vielä sinne iltakuuteen, jolloin olin luvannut olla "alustavasti" perillä Berlevågissa...

Sitten oli hyvä vielä tsekata puomit & mahdolliset sulut!

Ivalon kirjastosta on tullut meikäläiselle sellainen "pit-stop" jo useamman vuoden aikana, koska siellä on kunnolliset wc-tilat, (lue tilavat!), ja pääsee nettiin, koska seuraava mahdollisuus Inarin Sajos, tahtoo mennä aina liian aikaisin kiinni. Lisäksi täällä ompi hyvä tankata vesipullot aina täyteen vettä....

Noniin, nyt voisin suunnata kohti Utsjokea, jossa olisi aikomus sitten syödä päivällistä. Tästähän ei sinne ajelisi kuin korkeintaa parisen tuntia, joten valitsin "aligessusta" modeksi: "ICE ROAD", ja on se niiiiin kätevää, kun vaikka kaikista pärristäni puuttuu "sifteri", niin silti ei kytkintä niissä tarvita, kuin ainoastaan liikkeelle lähtiessä!
:;): Saa kaikki sormet olla koko ajan somasti kiinni kahvälämppärin lämmössä.....

Turhia pysähdyksiä en sitten tehnytkään tuolla välin, kun ainoastaan Kaamasen Jokitörmän majoilla. Kävin nimittäin tervehtimässä Reimaa ja Ainoa, kun vasta lokakuussa olin heitä viimeksi nähnyt, olkoonkin, että joulukuussa olisin voinut poiketa myös, koska painelin silloin vain heidän ohitse..... :orgmp:

Todella valitettavaa, kun Reima ei vieläkään ole "iskussa", eli on vain mennyt edelleen huonompaan kuntoon....saas nähdä, kauanko he vielä jaksavat yhdessä pitää Jokitörmää pystyssä? On ollut niiiiiiin hyvää ja edullista majoitusta jo monena vuotena, niin kesällä kuin talvellakin täällä! (on tälläkin huurushyväksyntä jo vuosien takaa!) :thumbup:

Sitten vain jatkettiin matkaa, kun en jäänyt Reiman kanssa sen paremmin, tai pitemmän aikaa kahvittelemaan, mutta lupasin, että katsotaan sitten paluumatkalla, kun ja jos palaan Kirkkoniemestä sitten parin päivän päästä?

Poroja ei ollut näkynyt vielä missään, ja se on kumma juttu? Yleensä se eka on se pahin, koska se yleensä yllättää! Olisikin helpottavaa, jos pääsisin sen näkemään, niin sitten kaasukäden asentokin olisi rennompi....
No eihän siihen sitten kovin kauaa mennytkään, kun vastaantuleva kotilo vilautti valojaan, jolloin arvasin, että kohta se tulla jolkuttelisi vastaan, ja niin kävikin! Oli vain aiiiiikas ison lumivallin takana meikäläistä selvästi odottelemassa, jossa se tosin pysyi koko ajan paikoillaan. Hyvä niin, eipä tarvinnut siten sen enempää himmailla.

Ne kirkkotuvat tulivatkin sitten ensin, ja kohta se Utsjoen keltainen taajamamerkki. Hyvin joutui matka, kun ei turhia stoppaile. Huoltamolle, tai tuo tuttu kauppahan se oli jossa tankkasin, ja kysyin vielä kassalla, josko tuosta tien toisen puolen "Loasso"- baarista saisi vielä tähän aikaan ruokaa? Kehoitti vain kassamies menemään paikanpäälle kysymään, ja niinhän mie sitten käskystä teinkin. "Aligessu" siihen portin pieleen pakoputki naksuen parkkiin, ja itse sisälle suoraan päivällisipöydän ääreen... Olipa tarkka ajoitus, koska emäntä oli jo korjailemassa astioitaan pois, kun astelin paikalle. "Jovvvain tuosta saapi ottaa, mitä vain löyvvät!"- kehoitti hän aterialle, kun "oikea" päivällisen tarjoiluaika oli mennyt jo puolisen tuntia ohitse!

jatkuu.....
 
Syrjäisen kylän ropleemit konkretisoituu....ja pääsiäinen vielä tulossa! :dunno:

Ja sitten vielä Vegvesenin sivuilta:


890 Fv 890 Berlevåg - Kongsfjord bom

Stengt på grunn av fare for ras. Pga. stor rasfare må det her brukes helikopter for å eliminere rasfare.

GJELDER FRA: 28 mar 2018 kl. 13:42
GJELDER TIL: Inntil videre
Oppdatert: 28.03.2018 kl. 13:54
 
Mutta hyvin vielä ennätin syödä, kalaa, perunaa, salaatteja, yms. ja tiätty leivät, leviteet, ja juomat päälle.... Eikä emäntä kehdannut ottaa täyttä hintaa, joten se koko pöytä oli vain sen tasaraha 10e:n ! :thumbup:

Kyllä nyt kelpasi painella kohti Nuorgamia, etenkään, kun temperaturet hiuteli vain jossain -8´c:n tms. tuntumassa! Ei edes tulisukkia tarvinnut miettiäkkään, saati että olisi niitä tarvinnut alkaa pukemaan!
On muuten todella ISO ero, ajella "aligessulla", verrattuna "yligessuun", siis jalkojen osalta...
Että kyllä boxerin pytyt lämmittää koipia ihan eri lailla, kuin tälläinen "tyttöpyörä", jossa on "twini".
Että JOS temperaturet laskee sinne -15´c -> -17´c nurkille, ja sitten jos ajelumatka on reilumpi, niin JOVVVVVAIN, on tulisukat puettava "aligessun" kahvoissa, kun "yligessulla" painellaan sitten vielä sinne -25´c:n lukemiin asti, ennen kuin tulee edes tulisukat mieleen!

Mutta nyt siis liikkeelle, ja sopivasti ensin "kiepautus" tuon Utsjoen tulliaseman pihalla. Sitten "aligessun" vaimeat pörinät: "proooooooooooooaaaaaaaaaaaaaaauuuuuuuuuuuu!" kumisivat Tenojoen laakson pohjalla, samalla kun aurinko alkoi luomaan päivän viimeisiä säteitään lumisten tuntureiden huipuille... Pimeä tulisi verrattain nopeasti, että varmaankin jo ennen ensimmäistä puomia olisi pilkkopimeää... .

Vägvesenin sivujen mukaan, ongelmia ei tulisi olemaan, vaan kun tuolla vuonojen läheisyydessä kelit voivat muuttua todella hoppusti!? Ja sitten jos vaikkapa se puomi olisikin auki, sehän ei vielä välttämättä tarkoittaisi mitään, koska puomit laitetaan kiinni vasta sitten, kun keliolosuhteet alkavat olemaan kotiloille liikaa, eli sitten vasta alkaisi se "kolonna kjöring"- proseduurit!

Hyvä ja kylläinen olo oli päästellä tuttuja Tenon rantoja Nuorgamia kohti....Pianhan se jo tulikin vastaan, ja ihan yhtä hiljaisena, kun kesälläkin. Vielä vähän matkaa, niin tulisin jo norweegian puolelle.... Kas kummaa, kutakuinkin samanlaisena pysyi tien laatu - siis talvikunnossapidon laatu, kuin oli suomen puolellakin!?

Olin aivan varma nimittäin, että kun tie kapenee ja huononee Polmakissa, ei auraushommiakaan ole tehty samalla tasolla, mutta hyvä sitten näin! Kohta tulinkin sitten jo Skipagurraan, (miulle se on edelleen wanhan nimensä mukaan yhdellä peellä Skipagurra!), josta sitten käänsin etupyörän kohti Tana bru:ta. Nyt näkisin se uuden Tenojoen sillan rakennustyömaankin livenä eka kertaa! On se vanha silta muuten ollutkin piiiiiitkään käytössä, no varmaan heti v.47 tms. rakennettu, koska Dieter vetäytyessään posautti sen entisen taivaan tuuliin.....:dunno:

"BBROOOOOOOOOOOOAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!" - äänet kaikuivat nyt sitten jo tiellä n:o 890, jota pitkin ei enää Berlevågiin olisi kuin parin tunnin ajo, JOS Herramme niin tahtoisi, elikkäs 134 km.

Vastaantulijoita ei ollut juurikaan, saati samaan suuntaan menijöitä. Tosin, kun itse sain pidettyä vauhdin rajoituksien mukaisessa 80km/h:ssa, niin enhän noista samaan suuntaan menijöistä voi olla aivan varma, mutta mitä nyt vuonon rannoilla pääsin etumaastoa tähystelemään, niin yksin tässä ajeltiin.....

Mutta sittempäs tuli yllätys! Nimittäin, en olisi uskonut, että Tenolla on talvella jäätie! Jäätie, joka menee Tenon ylitse Rustefjelpmaan! Että säästäähän tuommonen näin talvisin matkaa sen 70km!

Pakkohan se oli käydä sitäkin sitten pätkä ajamassa! Tenon jäällä! Harvoin tulee ajateltua edes, että makeaa vettä virtaa siinä noin paljon, tai tarkoitin lähinnä sitä, että makeaa vettä riittää vielä näin kauas merelle....:thumbup:

jatkuu...
 
Pyörähdys keskellä Tenoa, ja sitten matka jatkuu pimenevässä illassa kohti taivaalla loistavaa täyskuuta.. .
Olisikin varmaan aavemaista ajella kohti kuuta lumisella tiellä, mikäli "aligessun" valot olisivat olleet vakio H7:t.
Niiden teho kun oli "sotavalojen" veroiset, verrattuina vaihtamiini Xenoneihin! Kelpasi kyllä ajella näillä.....:thumbup:

Ei satanut, eikä edes tuullut yhtään. Pakoputken tasainen, jo melkein nukuttava hiljainen "RÖÖöööööööööö....", pörinä vain hivenen voimistui, sen myötä, kun tie alkoi nousemaan yhä korkeammalle tunturiin....

Ensimmäinen sulkuasema tuli vastaan, jossa hiaaanosti puomi tyylikkäästi ja kutsuvasti ylhäällä! Yes! Nou- hätää!.... Siis, ei ainakaan vielä mitään erikoista olisi luvassa - tuumaan, kun vaihdan kutoselta vitoselle, ja vieno twinin "PrööööööööPruuuaöööööööööööööö....!" pörinä jatkaa virttään kuun valaisemassa lumisessa kairassa.

Jospa edes yksi kotilo tulisi vastaan, niin se rauhoittaisi hieman mieltäni, koska silloinhan saisin varmuuden, että myös se vastapäinen puomi olisi ollut avoinna, eli mitään ropleemia ei olisi Båtsfjordin, tai Berlevågin suunnastakaan tulevilla! Vaan eipä tullut ketään vastaan..... . Vain tuo täysikuu loisti taivaalla, joka tosin sekin kohta pakeni isojen pilvilauttojen taakse piiloon... .

Ja kun tie nousi edelleen ylemmäs, pitikin sitten jo tehdä ensimmäiset korjausliikkeet.... Tuuli alkoi salakavalasti nousta! Kohta jo Xenonien valaistuksessa näinkin, miten tiellä alkoi lumi "luiruta". Tiedättehän, tuuli kun kuljettaa lunta kohtisuorassa tien suuntaan nähden, niin siinä se tienpinnassa "luiruaa...".

Kun ei nyt kovin alkaisi sivusuunnasta tuulemaan, mietin, samalla kun muistin, ettei takarenkaaksi valitsemassani Heidenau Scoutissa, ole aivan niitä laitimmaisia sivunastoja juuri laisinkaan! Niitä kun harvemmin missään tarvitaan, (paitsi silloin pari vuotta sitten siellä Ifjordin lumimyrässä!), joten nyt en ollut ainakaan tälle reissulleni vastaavaa keliä suunnitellut!!?? Tai no, eihän sitä itse tai kukaan mitään keliä "suunnittele", vaan Herramme kädessä kun tämäkin olisi.....

 
Melkoista puhallusta tuli nyt suoraan vasemmalta puolelta niin, että vaikka uutta lunta ei vielä satanutkaan, niin tuo repivä ja kaiken irti raapiva tuuli toi sitä lunta kuitenkin tuntureilta mukanaan........ !
Oikealla puolen huomasin valoissa vilahtavan tien korkeimman kyltin, jota ei kuitenkaan millään pystynyt tuossa kelissä lukemaan. Tiesin kuitenkin, että nyt olisin tämän tien korkeimmalla kohdin, ja mikäli oikein muistin, ei tässä enää kovin pahoja, siis sellaisia aivvvvvan täysin paljaita tunturilakeja pitänyt tulla vastaan, vaan nyt tie lähtisi pikkuhiljaa tai verkkaisesti kuitenkin laskeutumaan kohti Båtsfjordin ja Berlevågin tienristeystä, jossa olisivat ne vastapään puomit, samoin kuin Vegväsenin tukikohta, useine aura- autoineen..... Sieltä saisin tarvittaessa suojaa säältä- JOS se vielä tästä kovemmaksi pahenisi.....? :kääk:

Sivutuuli muuttui, tai no, oikeammin, kun tien suunta muuttui, niin tuulikin sitten jossain vaiheessa helpotti. Koska kaikista pahiten "aligessuun", isoine sivulaukkuinensa, kuten myös muihinkin pärriin, iskee tuo suoraan sivulta kohtisuoraan painava tuuli! Ei voi mitään, mutta jossain vaiheessa jälleen mieleeni hiipivät "tutut" ajatukset, että taasko sitä piti lähteä etsimään vaikeuksia täältä tunturiteiltä, kun olisin aivan hyvin voinut ajella vaikkapa vain siellä alempana Tenojoen, tai sitten vaikkapa Varanginvuonon rantamaisemissa......?

Tietenkään ei nyt enää ollut mitään järkeä lähteä takaisin päin ajelemaan, etenkään, kun tuo tien huippukohta oli jo pitkälti takana päin... .

Sitten viimeinkin, aikani tankoa sinne ja tänne vatkattuani, ja pariin otteeseen istuma-asentoja puolelta toiselle vaihtaneena, näin tuon Vägvesenin himmeät pihavalot autohalleineen! Olipa hyvä, että ainakin tänne asti meni näin "suhteellisen" hyvin tämä ajo, eli enää ei olisi Kongsfjordiin pitkästi, kun tuosta edessä himmeästi erottuvasta risteyksestä, vain kääntyisin vasemmalle, kohti Berlevågia, ja tuuletkin sitten varmasti helpottaa, kun tie lähtisi laskeutumaan kohti merta.

Täysikuu pistäytyi välillä pilvien välistä tarkistamassa, että vieläkö se huurusmiäs meinaa ajella etiäpäin, tai siltä se ainakin tuntui, kun vähän väliä tuuli purki viimeisiä voimiaan, heilautteli "aligessua" ravistaen kunnolla vielä sinne ja tänne, mutta sitten taas tulikin yhtäkkiä aivan tyyntä ja vastaavasti kuu pilkisti ja loi pienen orastavan ohjastajan varjonkin jopa.... Tälläistä vuorottelua kesti sen parisenkymmentä minuuttia vielä tuonne alas asti, kunnes se odotettu Kongsfjordin kyltti tuli vastaan ja sekä ne viimeiset loppukaarteet merenrantaan, jossa täysikuu heijasteli aalloista!

Selvisimpäs perille, eli nyt ei enää olisi tunturiylänköjä edessä, eikä varmaan kovia tuuliakaan......
Olin selvinnyt pahimmasta, ja nyt edessä olisi vain leppoisaa ajelua merenrantatiellä.... "piece of cake" - YESsss! :;):


jatkuu....
 
Kongsfjordin vaatimaton pikku kalastajakylästä ei loistanut kuin yhtä vaatimattomat pari valoa, kun yritin sitä tiedustelijan terävällä katseella paikallistaa.... Meren aallot kyllä liikkuivat, sen huomasi selvästi, mitä kun täysikuu jälleen pistäytyi tummien pilvien takaa tsiigailemaan, jotta mitäs ja missäs se huurus nyt paineli menemään...?

Muistelin, jotta enää ei olisi puomeja edessäpäin missään, joten nyt saisin tosiaan päästellä ihan leppoisaa "rantatietä", elikkäs vuonon rannan mukaisesti käännöksiä vasempaan ja oikeaan, sitten jossain vaiheessa tulisi se tiukan mutkan tunneli - ei mikään pitkä se ollut, mutta tunneli kuitenkin. Sitähän voisin hätä-hätä- tilanteessa käyttää vaikkapa "sää- shelterinä", jos vaikka sattuisikin jostain syystä lunta vielä tulemaan tms. vaan kun mitään sellaistahan ei pitänyt tulla. Dieterin sääraportissa oli vain jotta " mahdollisesti lumikuuroja"...?

Hyppäsin takaisin satulaan, ja varoen liikkeelle. Tien pinta tuntui olevan melkein "peiliä", koska täällä oli tosiaan satanut jossain vaiheessa vettä. Dieteri siitä varoittelikin, vaan olihan miulla reilummat nastat alla nyt, (4-5mm), kuin mitä silloin pari vuotta sitten Mehamnissa, kun siellä oli se varsinainen "peilipinta-ajo-koulutusrasti"....
:D

"Aligessu" sukelti pilkkopimeään iltayöhön, eikä yhtään vastaantulijaa ollut vielä näkynyt missään. Tosin, eipä kukaan ollut ohitsenikaan mennyt. Oli perjantai-ilta, ja kaikki varmaan sitten vaan olivat tukikohdissaan viikonlopun viettoon valmistautumassa - tuumasin, samalla kun jälleen alkoi tuuli ottamaan sivulaukkuihin!!

Ooooolipas taas puuska, ja kohta heti perään toinen? Mitä kummaa, nyt alkoi sitten jo satamaan ihan luntakin?
Kummallisia lumikuuroja, vähän väliä, ja sitten taas tyyntä? Tiellä alkoi olemaan jo hieman "dyynejä", joista noita kaikkein isompia, (luetaan paksuimpia), yritin parhaani mukaan kierrellä, vaan väkisinkin joutui niiden päältä päästelemään, ja silloin ei auttanut muuta, kuin himmata kaasua.... Aa ja tuossakin reilumpi kasa!

Ja taas tuossa....ja nyt sitten molemmin puolin tietä..."brooooooa---aaaaaa....wrooooo" - ihan oli pakko päästää kaasu jo aivan kiinni! Hitaasti kävi tämä ajo nyt, mutta sitten kun lumisadepilvi tuli jälleen, ja tällä kertaa aivan "syliin", en enää harmitellut yhtään, että kävikö ajo hitaasti, koska nyt ja varsinkin hieman myöhemmin aloin miettimään, että pääseekö tässä kohtaan yhtään eteenpäin, kun lunta alkoi tulemaan oikealta vasemmalle - viistoon, niin että näkyväisyys oli todella surkeaa!

Ei ollut pitkillä valoilla juuri mitään virkaa, ja lyhyet taas ei nekään näyttäneet, kuin aivan suoraan eteen!!:kääk:
Eihän tässä nyt näin pitänyt käydä?!! Miten ihmeelliset ovat nuo lumipilvet? Kun pilveä ei ole päällä, ei juuri tuullutkaan, vaan sitten kun jouduin pilveen, oli siellä pilven sisällä semmoiset tuulet, ette paremmasta väliä??!!

Aivan kuin siellä jenkkilässä, se tv-sarja, mikä se nyt olikaan..."Myrskyn metsästäjät", tms. kun net heebot etsii niitä pyärremyrskyjä, ryntäävät jollain jenkkipakulla suoraan sinne syklonin vierelle, ja sitten hirmu kiireellä ja äkkiä takaisin peruuttaen turvaan....:O Semmoselta alkoi tämä meikäläisen ajohommakin nyt kyllä kieltämättä vaikuttamaan, paitsi että "aligessulla" en pääsisi peruuttamaan! Oli nyt vain mentävä, jalat maassa, ykkösellä välillä, tai sitten kun pääsin pilvestä ulos, niin jopa kakkosella.... No, eihän tässä ollut mitään aikataulua meitsillä, eli kyllähän se Dieteri varmaan ymmärtää, jos mp- hemmo vähän viivästyy, jos ja kun tsiigaa YR:stä paikkallissäätä, että mitä tähän aikaa taivaalta tulee alas - ja mikä oli tuulen suunta & nopeus?

Syklonit ja lumisateet yhdessä ja pimeässä voisivat olla mielestäni myös yhden tv- sarjan aiheena: "Lumimyrskyssä ratsastajat"....:grin:

jatkuu....

 
Lumikuurot ja sen sisällä vaanivat kovatuuliset "syklonit" riepottelivat "aligessuani" vielä muutaman kymmenen kilometrin matkalla, kunnes sitten pimeästä erotin Kjölnesin majakan. Tästä ei enää perille kovin pitkästi olisi, sen kyllä muistin..... Nyt alkoi olla jo "voittaja- fiilikset", yes! Eihän tämä hiljaisessa vauhdissa, "telineet alhaalla", mitä nyt "aligessu" vähän väliä vinossa sinne ja tänne, nyt niin paha rasti ollutkaan, kun ei tienpinnallekkaan ennättänyt kasaantua niiiiin kovin paksua "dyynipatjaa", kun vähän jo olin pelännyt.... Mutta sanotaankos, jos vaikkapa tunnin parin päästä sitten, eli jos matkani olisi kestänyt pitempään, niin mitenkähän sitten olisi käynyt?

"Berlevåg"- sininen kyltti tervehti lumisateen keskeltä tuloani, ja olihan täällä somat katuvalotkin päällä! Eipä näkynyt vaan muuta liikennettä missään, elikkäs varmaan YR:n sivuilla oli nyt jotain, mistä en tiennyt, ja saattoihan nuo tunti sitten ohittamani puomitkin, olla jo laskettu kiinni, eli alas?

Kurvasin tutun pensionaatin pihaan, jonne sainkin "aligessun" pahimmalta tuulelta suojaan. Moottori sammuksiin, ja samassa huomasin, kuinka yläkerran ikkunassa kävi joku vilkaisemassa, että mikä ajoneuvo saapuikaan pihaan....?

Sivulaukkujen sisäkassit kantoon, ja sisälle valoon ja lämpimään majoitukseen....En vielä tiennyt, mitä kello oli, vaan sehän selvisi pian, kun pääsin sisälle, jossa oli Dieterin kirjoittama viesti jätettynä respan luukulle...

Jahas, olin 1.5h myöhässä sovitusta- eikun, arvioidusta saapumisajastani, ja näin ollen, Dieter ei ollut enää jaksanut odotella saapumistani, kun oli jo lähtenut kotiinsa! No, ei hätää, koska avain löytyi huoneeni ovesta, ja ohjeena oli soittaa hänelle, jotta voisimme sopia aamiaisesta, sekä sen tarjoiluajasta. Hianosti toimitti - totesin, kun naputtelinkin jo Dieterin puhelinnumeroa...

"Hello Dieter!" - aloittelin puhelua, ja niin sovittiin, että aamulla nähtäisiin, nautittaisiin aamiainen yhdessä kello 09:00, ja näin asiat olivat sikäli OK! Nyt tosin, kun ilta ei ollut vielä vanha, ulkona riehui "mielenkiintoinen" ja navakka tuuli, niin tokihan tässä tuli mieleeni vielä käydä iltakävelyllä kylän keskustassa. Sinne ei tästä olisi paljoa matkaa, ja kun ei tässä ollut nälkäkään vielä, saati että olisin ollut väsynyt.... !

Muutakuin kamat huoneeseen, ajohousut ja enimmät tuliliivit, jne, vermeet veke, ja karvalakkia päähän ja, "kylälle mars!"

Niin ja samalla kertaa, kun pihalle lähdettiin, peittoa "aligessun" päälle, ettei aamulla olisi joka paikka lumessa, tai yhdessä vesisateen kanssa- jäässä!

- jatkuu...
 
Back
Ylös