DNSF:n puolelta vaihteeksi quote:
"Totean vain, että meikäläisen ex VI:llä (330 hv / 452 nm, RS-välitykset) ajettiin matalia 12 s aikoja vartilla ja 0-200 km/h meni alle 15 s. Sanoisin, että tuoreemmallakin kuussatasella alkaa olla tiukilla ja isommissakin on syytä olla kova kuski puikoissa jos mielii ohi mennä."
Voi pyhä elämä
Kun taannoinen kommenttini on herättänyt näinkin paljon hilpeyttä, lienee pari sanaa paikallaan.
1. Puhun omasta (ex) autostani, en kaverin serkun kummin kaiman autosta.
2. Tehot mitattu penkissä
3. Ajat ajettu omin pikku kätösin
Ei siis tältä osin mitään Esson baari skeidaa. Koko mp vs.väittelyssä on ylipäätään niin monta muuttujaa, että oikeasti mitään lopullista totuutta ei edes ole. Jos kalusto unohdetaan, suurin muuttuja on kuski. Näkisin omalla kieltämättä vähäisellä mp-kokemuksella, että prätkän ajaminen tehtaan ilmoittamiin arvoihin, tai edes lähelle, on keskiarvojantterilta todella paljon vaikeampi suoritus kuin autolla. Itse en pidä lukemia esitteessä minkään arvoisina, vain todelliset lukemat ratkaisevat.
Omalla kohtuullisen ripeällä Evolla kummasti vaan tuntui pärjäävän vähän isompiakin pyöriä vastaan. Ei toki mitenkään aina, enkä todellakaan väitä, etteikö osaava kuski piekse kunnon pyörällä melkeinpä mitä tahansa autoa aivan mennen tullen. Pointti on, että se käytännön toteutus vaan tuppaa olemaan monelle aika hankalaa. Essolla on helppo puhua, yllättävän harvalla suoritukset tukee juttuja. Enkä kertaakaan ole tavannut mp:tä, joka tulee motarin ramppia 100 km/h perässä. Liekö ollut vain hyvää tuuria? Ei herneitä, mutta kaikki ei aivan aina ole niin mustavalkoista.
Lyödään siihen pyörän päälle tällainen meikäläisen kaltainen yli 100 kg keskikehonrakentaja, niin johan siinä kusiaisesta sulaa kytkin ensimmäisessä lähdössä