-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Alusta ja sen säätäminen
- Keskustelun aloittaja tommipommi
- Aloituspäivä
E
Esso.k
Guest
onko noisa kartritkeissä joku malli sekeesti muita parempi tai merkki? onko öölinssi paras vai meeekö vähä sen mukaa mihi uskolahkoo kuuluu?
Esso.k sanoi:
Faktaa ei ole, mutta tällainen mielikuva synty, kun omaa keulakittiasiaa selvittelin. Eiköhän kaikki ole ostaneet toistensa katridget tuotekehitysosastollensa ja apinoineet niistä parhaat ominaisuudet.
Aika paljon eri valmistajilla luki, että on patentoituja asioita. Että soveltavat tai kiertävät juttuja parhaansa mukaan.
Ja tosiaan catridge-kittejä ja muitakin sisäosa-kittejä on paljon eri tasoisia. Edullisimmat on muutamia satasia ja ne sisältää uudet männät, shimmilevyt ja mahdollisesti säätönupikat. Kalleimmat siellä 2500€ hujakoilla ja sit ei jää kun ulkokuoret jäljelle. Sitten on vielä kalliimpia, mutta ne sisältää ulkokuoret ja jarrusatulakiinnikkeet ym. Että niiden sovittaminen T-paloihin, jarruihin ja akseliin ym. voi olla haasteellisempaa ja kalliimpaa.
Yllä mainitut kitit asennetaan vakioputkiin, eli ulko- ja sisäputket ja jarrusatulakiinnikkeet ja akselin reijät jne jää alkuperäisistä jäljelle.
Valmistajia K-Tech (UK), Öhlins (Global), Bitubo(IT). Sit myös Adreani (IT), Zupin (GER), Matris (IT), Maxton (UK), Nitron (UK). WP:tä ei googlesta oikein löytynyt.
Yleisimpiä taitaa olla noi kolme ekaa ja tunnetuinta. Veikkaan siksi, että iskarifirmoilla on niiden edustuksia.
edit: Tällaisen videon löysin. Keskiryhmän kuskilla on vakio alustalla oleva CBR 600 ratapyörä. Ajaa eka omilla säädöillään. Sit K-tech säätää parin setin välillä. Lounastauolla ne asentaa jonkun "parin sadan punnan" kitin sisälle. Lähtiköhän koko päivän aikana 10 sekkaa kierrosajasta. Joka välissä se kommentoi miltä muutokset tuntuu ajossa.
Viimeksi muokattu:
Eilen illalla opettelin taas uutta, mutta eihän se ihan nappiin mennyt 
Aloitin homman ottamalla eturenkaan irti ja laittamalla iskarit yhtä monta milliä läpi yläkolmiosta. Sormikireydellä putket kiinni ja sitten kulmaraudan kanssa katsomaan linjauksia.
Toisin kuten tuolla Vehniäisen ammattivehkeellä, niin kulmaraudalla näkee ainoastaan putkien linjauksen tai ehkä siitäkin vaan sen, onko akselinreijät samalla tasolla. Ammattivehkeellä voi sitten katsoa erilaisia vääntymisiä ja kierouksia, mitä kulmaraudalla ei näe.
Mittasin suoruuksia eka ulkoputkista ja olin tyytyväinen kun ne olivat tasassa. Laitoin akselin reikiin ja voitelin vapaan pään ja pyörittelin sormin akselia edestakas. Huomasin, että tämä hieman kanittaa eikä pyöri kunnolla. Sitten tajusin, että ulkoputket ovat tietysti tasassa, koska ne ovat yhtä paljon läpi yläkolmiosta.
Siirsin kulmaraudan sisäputkien päälle ja huomasin, että edestä katsottuna vasempaa putkea pitäisi hieman nostaa, jotta alaputket asettuisivat täysin samalle tasolle ja näin etuakseli pyörisi kevyesti.
Nostin siis edestä katsottuna vasemman puoleista putkea yläkolmiosta läpi puolitoista milliä, jotta sain keulaputkien kulman oikeaksi.
Ja eikun testaamaan miten akseli pyörii... Ja sehän pyörii todella kevyesti!
Seuraavaksi eturengas paikalleen. Kiristin akselin momenttiin. Pyöritin eturengasta ja pysäytin jarrulla. Pari kertaa toistin tämän. Sitten laskin keulan maahan ja pumppasin keulaa pari kertaa. Sen jälkeen kiristin akselin vapaan pään ruuvit. Toinen pää on ollut kiinni koko ajan.
Tommonen gappi sinne syntyi ja eturengas pyörii herkästi. Oletettavasti myös keulakin toimii herkästi.
Kun vetäsin manuaalin mukaan kaikki ruuvit oikeassa järjestyksessä momenttiin, olin tyytyväinen kun homma tuli tehtyä hyvin.
Koska iskarit olivat minulle uudet, niin yleisesti silmäilin, että miltähän ne taas näyttikään. Sitten huomasin, että ei perkule
Jousen esijännitykset eivät olleet samalla tasolla Se putki, mitä piti nostaa, niin siinä oli enemmän esijännitystä. Eli siitä syystä iskarin ulkoputkista katsottuna kaikki oli suorassa, mutta sisäputkesta katsottuna toista puolta piti nostaa.
Esijännitystä kun lisää, niin iskarin pituus kasvaa. Esijännitystä vähentämällä, iskarin pituus lyhenee. Muistakaa tämä, kun pyörän geometriaa viilaatte.
Näissä iskareissa esijännitystä säädetään keskellä olevasta 6-koloruuvista.
Tässä edestä katsottuna vasemman puoleinen iskari:
Ja edestä katsottuna oikean puoleinen iskari:
Tämä siis tarkoittaa sitä, että koko homma on otettava alusta. Säädän noi esijännitykset samalle tasolle ja sitten kaikki ruuvit auki, eturengas irti, linjauksen tsekkaus, akselin pyöritystesti, rengas paikalleen, akseli kiinni ja momenttiin, renkaan pyöritys ja jarrulla stoppailu, keulan pumppaus ja sitten kiinni. Ja taas kaikki momenttiin oikeassa järjestyksessä.
Takaiskarinkin laitoin kiinni. Kuulin, että kannattaa löysätä linkuston ja koiranluiden kaikki ruuvit ja sen jälkeen laittaa ne uudelleen momenttiin. Tässä saattaa purkautua siellä mahdollisesti olevia jännitteitä tai kanituksia.
Kun avasin koiranluun mutterin, niin napsaus kuului. Siellä siis oli jotain gappia, mikä nyt lähti pois.
Nyt on kaikki taas momentissa. Ensi talvena uudelleen purku ja kunnolla rasvaus. Tässä kohtaa se hauskuus saa jäädä, kun aikaa on rajallisesti ja eilen varasin itselleni dynoajan Pitää saada pelit rokkaamaan ja paljon on vielä työtä tehtävänä.
Meniköhän ylläoleva sinne päinkään?
edit. Pari tiukkaa kysymystä heräsi:
- Pitääkö keulaputket olla aina ja ehdottomasti tasan yhtäpaljon yläkolmiosta läpi? Eli tolla akselin puolella ei kuitenkaan ole oikein väliä?
- kun ton takapään ruuvit löysäsin ja kiristin, niin pitääkö takapää olla ilmassa vai maassa (pukin päällä esim.)?
Aloitin homman ottamalla eturenkaan irti ja laittamalla iskarit yhtä monta milliä läpi yläkolmiosta. Sormikireydellä putket kiinni ja sitten kulmaraudan kanssa katsomaan linjauksia.
Toisin kuten tuolla Vehniäisen ammattivehkeellä, niin kulmaraudalla näkee ainoastaan putkien linjauksen tai ehkä siitäkin vaan sen, onko akselinreijät samalla tasolla. Ammattivehkeellä voi sitten katsoa erilaisia vääntymisiä ja kierouksia, mitä kulmaraudalla ei näe.
Mittasin suoruuksia eka ulkoputkista ja olin tyytyväinen kun ne olivat tasassa. Laitoin akselin reikiin ja voitelin vapaan pään ja pyörittelin sormin akselia edestakas. Huomasin, että tämä hieman kanittaa eikä pyöri kunnolla. Sitten tajusin, että ulkoputket ovat tietysti tasassa, koska ne ovat yhtä paljon läpi yläkolmiosta.
Siirsin kulmaraudan sisäputkien päälle ja huomasin, että edestä katsottuna vasempaa putkea pitäisi hieman nostaa, jotta alaputket asettuisivat täysin samalle tasolle ja näin etuakseli pyörisi kevyesti.
Nostin siis edestä katsottuna vasemman puoleista putkea yläkolmiosta läpi puolitoista milliä, jotta sain keulaputkien kulman oikeaksi.
Ja eikun testaamaan miten akseli pyörii... Ja sehän pyörii todella kevyesti!
Seuraavaksi eturengas paikalleen. Kiristin akselin momenttiin. Pyöritin eturengasta ja pysäytin jarrulla. Pari kertaa toistin tämän. Sitten laskin keulan maahan ja pumppasin keulaa pari kertaa. Sen jälkeen kiristin akselin vapaan pään ruuvit. Toinen pää on ollut kiinni koko ajan.
Tommonen gappi sinne syntyi ja eturengas pyörii herkästi. Oletettavasti myös keulakin toimii herkästi.
Kun vetäsin manuaalin mukaan kaikki ruuvit oikeassa järjestyksessä momenttiin, olin tyytyväinen kun homma tuli tehtyä hyvin.
Koska iskarit olivat minulle uudet, niin yleisesti silmäilin, että miltähän ne taas näyttikään. Sitten huomasin, että ei perkule
Jousen esijännitykset eivät olleet samalla tasolla
Se putki, mitä piti nostaa, niin siinä oli enemmän esijännitystä. Eli siitä syystä iskarin ulkoputkista katsottuna kaikki oli suorassa, mutta sisäputkesta katsottuna toista puolta piti nostaa.Esijännitystä kun lisää, niin iskarin pituus kasvaa. Esijännitystä vähentämällä, iskarin pituus lyhenee. Muistakaa tämä, kun pyörän geometriaa viilaatte.
Näissä iskareissa esijännitystä säädetään keskellä olevasta 6-koloruuvista.
Tässä edestä katsottuna vasemman puoleinen iskari:
Ja edestä katsottuna oikean puoleinen iskari:
Tämä siis tarkoittaa sitä, että koko homma on otettava alusta. Säädän noi esijännitykset samalle tasolle ja sitten kaikki ruuvit auki, eturengas irti, linjauksen tsekkaus, akselin pyöritystesti, rengas paikalleen, akseli kiinni ja momenttiin, renkaan pyöritys ja jarrulla stoppailu, keulan pumppaus ja sitten kiinni. Ja taas kaikki momenttiin oikeassa järjestyksessä.
Takaiskarinkin laitoin kiinni. Kuulin, että kannattaa löysätä linkuston ja koiranluiden kaikki ruuvit ja sen jälkeen laittaa ne uudelleen momenttiin. Tässä saattaa purkautua siellä mahdollisesti olevia jännitteitä tai kanituksia.
Kun avasin koiranluun mutterin, niin napsaus kuului. Siellä siis oli jotain gappia, mikä nyt lähti pois.
Nyt on kaikki taas momentissa. Ensi talvena uudelleen purku ja kunnolla rasvaus. Tässä kohtaa se hauskuus saa jäädä, kun aikaa on rajallisesti ja eilen varasin itselleni dynoajan
Pitää saada pelit rokkaamaan ja paljon on vielä työtä tehtävänä.Meniköhän ylläoleva sinne päinkään?
edit. Pari tiukkaa kysymystä heräsi:
- Pitääkö keulaputket olla aina ja ehdottomasti tasan yhtäpaljon yläkolmiosta läpi? Eli tolla akselin puolella ei kuitenkaan ole oikein väliä?
- kun ton takapään ruuvit löysäsin ja kiristin, niin pitääkö takapää olla ilmassa vai maassa (pukin päällä esim.)?
Viimeksi muokattu:
Tossa kun eilen silmällä kattelin linjoja, niin onhan siinä virhemarginaalille tilaa. Lisäksi se on aika hidasta, kun koittaa tarkkaan katsoa.
Tällaisen bongasin. Eikös tää ois aika kova vehe? Linkin takana käyttöohjeet ja lisätietoja.
https://www.storm-motor.fi/tyokalut...suuntaustyokalut/forktru-fork-alignment-tool/
Tällaisen bongasin. Eikös tää ois aika kova vehe? Linkin takana käyttöohjeet ja lisätietoja.
https://www.storm-motor.fi/tyokalut...suuntaustyokalut/forktru-fork-alignment-tool/
T1mppa sanoi:
Kaksi yhdensuuntaista suoraa määrittelevät tasopinnan. En ymmärrä, mitä lisäarvoa tuo laite tuo tekemiseen mitenkään päin tai ainakaan vähentäisi virhelähteitä.
Asiasta aiheen viereen...Kemoran viikonlopulle, kun ei saa roudata mekaanikkoa juttuseuraksi, niin voisin laittaa sellaisen 24mx poppamiehen liiterin pystyyn varikolle rahankerjäyskupin kanssa.... siis sellanen mallia katusoittajat. Pakko sinne ei ole mitään laittaa ja jotta autenttiseen tunnelmaan pääsee, niin sen voisi vaikka joku käydä varastamassa, kun tyhjennän illan hiilaritankkausta lähipusikkoon.
Esiintymisenä tarjoan:
*Teknisiä valistuneita arvauksia insinööritaustalla (tarkempaa, kuin humanistien tieto)
*Rakentavaa vittuilua ajamisesta ja ajotekniikasta, turvaetäisyyden päästä toki, ettei tule oma nenä kipeäksi tai tartu taudit.
*Mutterinvääntöä ilman takuuta ja vastuuta valmistumisesta tai lopputuloksesta.
*Yli 200 asteen lämmössä kypsennettyä grilliruokaa
Referenssinä mainittakoon (ei sentään nimellä), että eräs kotimaista rr:ää sellaisella keltaisella suzukilla ajellut kärkinimi on jo kovasti suosinut palveluja.
suizaki sanoi:
Haha...tästä tulee mieleen 2016 Motoparkin warm up sateella. Toista kertaa elämässä sadekelin kumit alla ja mukaanikkona ollut suizaki teki taikojaan renkaille siinä aamulla. Radalle lähtiessä vaan huikkas perään, että sulla on sit porukan pitävimmät renkaat ainakin ekat kaks kierrosta. Eipä siinä sitten muuta kuin jonkun nopeemman perään asenteella: "Jos tolla pitää niin pitää ne mullakin."
Nitrous sanoi:Haha...tästä tulee mieleen 2016 Motoparkin warm up sateella. Toista kertaa elämässä sadekelin kumit alla ja mukaanikkona ollut suizaki teki taikojaan renkaille siinä aamulla. Radalle lähtiessä vaan huikkas perään, että sulla on sit porukan pitävimmät renkaat ainakin ekat kaks kierrosta. Eipä siinä sitten muuta kuin jonkun nopeemman perään asenteella: "Jos tolla pitää niin pitää ne mullakin."
Tässä oli tärkeä osa alustan säätöä esillä, mikä harvemmin korostuu keskusteluissa. Luodaan kuskille täysi luotto vehkeisiin ja lapiollinen itseluottamusta mukaan. Kunhan jotain ottaa naksun sinne ja millin tuonne, niin yllä mainimainituilla eväillä toimii hienosti.
Samaa vikaa oli omaalla suzukilla joskus. Siinä oli 8 vuotta ja 35000km ajettu "tehdas alusta" ilman joutavaa säätelyä. Höysteenä renkaat Kemoran roskiksesta. Hyvin sillä setupilla kulki, kun ee speedin esko sanoi joskus, että gixeri on kovin peli ja siinä uskossa nuorena ja komiana pelit soi hienosti ihan ok kyytiä.
Ratailusta ei ole kyse, mutta alustageometriasta kuitenkin, niin rohkenen kysyä.
Säätelin yhdestä Hayabusasta power commanderia ja kävin pienellä koeajolla. Busa on gen1 ja madallettu. Renkaat ihan vakiokokoa.
Ajelin ihan hissukseen, kun alakierroksia säädettiin ja huomasin että mopo ei käänny mutkaan ollenkaan. Pyörä kallistuu ihan herkästi ja normaalin tuntuisesti jonnekin ehkä 10-15 asteen kulmaan ja sen jälkeen alkaa kammeta vastaan sitä kovemmin mitä enemmän yrittää kantata. Ihan kuin olisi jokin progressiivinen jousi, mikä yrittää nostaa pyörää pystyyn ja estää kallistusta.
Kallistuu saman 10 astetta tms ihan herkästi painonsiirrolla tai vastaohjauksella, mutta sen jälkeen toppaa kuin seinään. Tangosta vastaohjaamallakaan ei tee muuta kuin jäkittää vastaan sitä kovemmin mitä kovemmin tangosta painaa. Ohjauslaakeri on ihan herkkä.
Koskaan ennen en ole moiseen törmännyt, mutta tuo on kyllä sellainen kapistus, että menisi mutkatiellä ekasta mutkasta tangentin suuntaan että lepikko raikaa. Suoraan menee ihan vakaasti. Legenda kertoo, että yksi entinen paikallinen mp-diileri/mekaanikko ajoi koeajolla asiakkaan pyörän ja itsensä huonoon kuntoon kun oli joku vastaava tapaus mutta muunmerkkinen.
Säätelin yhdestä Hayabusasta power commanderia ja kävin pienellä koeajolla. Busa on gen1 ja madallettu. Renkaat ihan vakiokokoa.
Ajelin ihan hissukseen, kun alakierroksia säädettiin ja huomasin että mopo ei käänny mutkaan ollenkaan. Pyörä kallistuu ihan herkästi ja normaalin tuntuisesti jonnekin ehkä 10-15 asteen kulmaan ja sen jälkeen alkaa kammeta vastaan sitä kovemmin mitä enemmän yrittää kantata. Ihan kuin olisi jokin progressiivinen jousi, mikä yrittää nostaa pyörää pystyyn ja estää kallistusta.
Kallistuu saman 10 astetta tms ihan herkästi painonsiirrolla tai vastaohjauksella, mutta sen jälkeen toppaa kuin seinään. Tangosta vastaohjaamallakaan ei tee muuta kuin jäkittää vastaan sitä kovemmin mitä kovemmin tangosta painaa. Ohjauslaakeri on ihan herkkä.
Koskaan ennen en ole moiseen törmännyt, mutta tuo on kyllä sellainen kapistus, että menisi mutkatiellä ekasta mutkasta tangentin suuntaan että lepikko raikaa. Suoraan menee ihan vakaasti. Legenda kertoo, että yksi entinen paikallinen mp-diileri/mekaanikko ajoi koeajolla asiakkaan pyörän ja itsensä huonoon kuntoon kun oli joku vastaava tapaus mutta muunmerkkinen.
Tyypillisen kakspyöräisen ohjausgeometria on ylipäätään sellainen, että mitä enemmän mopoa kallistaa sitä enemmän tarvitaan voimaa ohjaamiseen/ sitä vakaampi ohjausgeometria on.
Eli ehkä tuossa on päästy sellaiseen tilanteeseen että kuski vain ei uskalla vääntää voimalla koska se tuntuu niin luonnottomalta/ kuski on tottunut normaalin ohjausgeometrian vaatimaan ohjausvoimaan, ja luulee että mopossa on jotain vikaa.
Eli ehkä tuossa on päästy sellaiseen tilanteeseen että kuski vain ei uskalla vääntää voimalla koska se tuntuu niin luonnottomalta/ kuski on tottunut normaalin ohjausgeometrian vaatimaan ohjausvoimaan, ja luulee että mopossa on jotain vikaa.
Ihan vakiokokoiset renkaat oli siis alla.
Olen eläissäni ajanut monella erilaisella moottoripyörällä ja omistanutkin useita ja tämä tapaus oli kyllä ihan yliveto. Ajoin aika hiljaa (60-80) ja siinä vauhdissa yleensä pyörä kuin pyörä vielä kääntyy herkästi. Täysiä en tietenkään tangosta murjonut, mutta sen herkän alkukallistuksen jälkeen tosiaan oli kuin nojaisi seinää vasten. Ihan kohtuukovalla (paljon kovemmalla kuin viime aikoina millään pyörällä) vastaojausvoimalla pyörä ei hievahtanutkaan enempää kallelleen.
En ole ajanut, mutta hd-miehet kertoneet että loivalla keulalla ja ylileveällä takapallolla ei harrikka meinaa kääntyä ollenkaan mutkaan, vaan haluaa kammeta väkisin pystyyn ja mennä suoraan.
Olen eläissäni ajanut monella erilaisella moottoripyörällä ja omistanutkin useita ja tämä tapaus oli kyllä ihan yliveto. Ajoin aika hiljaa (60-80) ja siinä vauhdissa yleensä pyörä kuin pyörä vielä kääntyy herkästi. Täysiä en tietenkään tangosta murjonut, mutta sen herkän alkukallistuksen jälkeen tosiaan oli kuin nojaisi seinää vasten. Ihan kohtuukovalla (paljon kovemmalla kuin viime aikoina millään pyörällä) vastaojausvoimalla pyörä ei hievahtanutkaan enempää kallelleen.
En ole ajanut, mutta hd-miehet kertoneet että loivalla keulalla ja ylileveällä takapallolla ei harrikka meinaa kääntyä ollenkaan mutkaan, vaan haluaa kammeta väkisin pystyyn ja mennä suoraan.
B12 sanoi:
Kyllä se busa kuitenkin vakiona kääntyy, joskin nihkeästi. Jotain madalluksessa on siis muuttanut tilannetta. Takapäätä on laskettu enemmän jolloin keulakulma loivenee liikaa? Onko etupumput alkuperäiset ja onko niitä laskettu päästämällä läpi kiinnikkeistä vai säätämällä vain sisuksia?
Ghostrider
MotOrg ry jäsen
Reilusti alipaineiset renkaat aiheuttavat samanlaista kankeutta, kannattaa rengaspaineet tsekata ekaksi.
Vaihtokunnossahan kumpikin kumes oli, mutta toki uran varrella on tullut ajettua uusilla ja myöskin kuluneilla renkailla. Ajokäytös oli niin radikaalin kanttausvastainen, että en usko mistään ihan rengaspaineista olevan pelkästään kyse.
Madalluksesta en tutkinut kuinka oli tarkalleen tehty, mutta ilmeisesti jokin ex-lentokenttäkilpuri tai vastaava oli kyseessä. Sepitetty myyntikuntoon erilaisilla sätöstyksillä.
Madalluksesta en tutkinut kuinka oli tarkalleen tehty, mutta ilmeisesti jokin ex-lentokenttäkilpuri tai vastaava oli kyseessä. Sepitetty myyntikuntoon erilaisilla sätöstyksillä.