• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Alusta ja sen säätäminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja tommipommi
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
PrivateeR sanoi:
Scuuba sulla ku tuntuu olevan asiassa kuin asiassa se ainoa maailman totuus ku kaikilla muilla on vain fiilis yms. ni kerro ny mulle että kannattaako mun pysyä näissä Karhun alushousuissa joissa on hyvä fiilis, vai vaihtaa noihin kalliimpiin kalsareihin ku datan (hinnan) perusteella ne on ne ainoat oikeat mitä käyttää?
Uusintana: Ts ongelma on aina se että liian harva jaksaa paneutua edes alustan perusasioihin sen verran että ymmärtäisi mikä (rationalisesti) vaikuttaa mihinkin, ja millasen (valheellisen) fiiliksen mikäkin juttu aiheuttaa.

Jos tämänkin triidin jaksa selata alusta loppuun, niin ehkä huomaa että samat jutut toistuu aika usein. Eli ei näissä jutuissa ole mitään uutta, eikä ne ole mun keksimiä. Kyl sä sen sit huomaat ku jaksat vähä perehtyä asioihin/ sit ku sä rupeet tajuumaan mitä se sun alustavelho yrittää sulle sanoa.

Ei sun vihollinen ole kukaan netissä kirjoittelija, tai kisassa samassa lähtöruudukossa oleva kuski. Sun ainoo ja pahin vihollinen asuu sun oman pääsi sisällä. Ja ainoo kuka sua pystyy auttamaan on sinä itse. Vanhoja paikkansa pitäviä kliseitä lainatakseni.
 
Anteeksi tuon taas kuraa kengissäni mutta tulee tuosta edellisestä mieleen paluuvaimennus ja peräkkäiset röykyt.
On hemmetin suosittua ja tavallaan hyvin intuitiivistä koittaa hillitä takakorkeita peräkkäisissä pateissa tarjoilevaa enskamopon perää kiristämällä paluuvaimennusta. Sitä hitaan reparin ruuvia siis. Perähän tuntuu potkivan auki liian nopeasti.

Vaan siitähän seuraa käytännössä poikkeuksetta entistä pahempi rodeo. Perä pakkaa joka patissa, ei ehdi aueta ennen seuraavaa ja renkaan osuessa seuraavan pattiin jousi on valmiiksi kovassa jännityksessä ja eika imaisekkaan enää sitä pattia itseensä vaan potkaisee perseelle.
Samaa esiintyy keulankin kanssa.
Jotkut hommat on pirun hankalia oivaltaa pelkän tuntemuksen perusteella. Vierestä katsominen saattaa auttaa tai se että kun on sen intuition pohjalta vetänyt sen ruuvin pohjaan ja joutunut toteamaan että nyt tämä vasta kauhea on ja lopulta vittuunnuksissaan ruuvannut sen kokonaan auki tajutakseen että ongelma poistui. Ja sitten kelannut että mitä äsken tapahtui.
 
scuuba sanoi:
Kyl sä sen sit huomaat ku jaksat vähä perehtyä asioihin/ sit ku sä rupeet tajuumaan mitä se sun alustavelho yrittää sulle sanoa.
Eli olet kaiken yläpuolella ja oletat että en ole perehtyny mihinkään, tai yritä sitä koko ajan. Ja itseasiassa mä ymmärrän varsin paljon tämän "alustavelhon" vastauksista koska toisin ku sinä, se vaivautuu vastaamaan kysymyksiin suoraan, tyhjentävästi, ja nollavittuilun säestyksellä.

scuuba sanoi:
Sun ainoo ja pahin vihollinen asuu sun oman pääsi sisällä.
Ja tämä pahin vihollinen mun pääni sisällä lähti tähän hommaan hattu kädessä eikä millään egohomoilulla, halulla oppia uutta. Ja olen oppinu koko ajan uutta tätä tehdessä eikä se oppimisen halu minnekää ole mennyt (vai miks muuten oisin kyselly asioita tässäki threadissa bumpilla?).

scuuba sanoi:
Ja ainoo kuka sua pystyy auttamaan on sinä itse.
+ ne kaikki Nitrouksen kaltaiset ihmiset jotka vastaa auttavasti kysymyksiin asiasta kuin asiasta suoraan ja mahdollisimman tyhjentävästi, toisin ku sinunkaltaiset "olen kaiken nähnyt/kokenut/kaikkitietävä" jotka vastaa asenteella "niin höhhöhhöö etpäs taida tietääkään mitä kaikkea data kertoo ku kaikilla muilla paitsi minulla on vain anaalitappikäsitys mistään höhhöhhöhööö".

scuuba sanoi:
sen verran että ymmärtäisi mikä (rationalisesti) vaikuttaa mihinkin, ja millasen (valheellisen) fiiliksen mikäkin juttu aiheuttaa.
Ai niinku esim. se että kulunut rengas on ihan yhtä nopea kuin täysin koskematon nakki, ja se hävitty aika on vain oman pään sisällä?
 
TommoKe sanoi:
Tossa oli öhlinsin cartridget ja takakeppi? Lähtisin ennemmin öhlinsin antamista naksuista, oli kuka tehnyt mitä niille shimmeille tai ei. Öhlins antaa myös oivan lähtökohdan sille, paljonko on teleskoopit läpi kolmiosta. Ne on hyvät peruslähtökohdat, joita voi sit muutella tuntuman mukaan. Naksut lasketaan täysin kiinni asennosta yleensä myös. Cartridgen päältä löytyy varmaankin joku pinellä työstetty mallikoodi tyyliin fgr153_1. Koodilla löytää öhlinsiltä pdf muodossa iskarin manuaalin. Se kertoo esim.tohon cartridgeen joka esimerkkinä, että comp ja reb 14 auki ja putket läpi kuten alkuperäisenä sekä heidän antamalle suositusjouselle joka tossa tapauksessa on 9.5Nm esijännitykseksi 6mm eli sama kierroksina esijännitysruuvista.

Ohessa sama dokumentti: https://www.ohlins.com/app/uploads/world/documents/2011/11/MI_FGR153.pdf
Tästä tuli muuten mieleeni, että ku huoltojannu sano että laittaa esmes bumpit puoleenväliin skaalaa ja siitä voi sitte kliksuja lisätä/poistaa tuntuman mukaan, ni tällanen rupes askarruttamaan:

Jos nyt oletetaan että bump/reb laitetaan asteikon puoleenväliin (ja kaikki oletetaan perusperiaatteiltaan ok) ... ni mikä on pyörää säädettäessä se yleisin indikaatio käytöksessä joka ilmentäisi että pitäis kiristää comp/reb tai vastaavasti löysätä? Tyyliin "työntää avauksissa" tai "keula iskee käsille" vastausta tarkoitan. Autoista puhuttaessa ymmärrän toimintaperiaatteen, mutta pyörien mutka-ajo noudattaa vähä eri geometriaa, ja siin on vähä eri muuttujat.
 
PrivateeR sanoi:
Tästä tuli muuten mieleeni, että ku huoltojannu sano että laittaa esmes bumpit puoleenväliin skaalaa ja siitä voi sitte kliksuja lisätä/poistaa tuntuman mukaan, ni tällanen rupes askarruttamaan:

Jos nyt oletetaan että bump/reb laitetaan asteikon puoleenväliin (ja kaikki oletetaan perusperiaatteiltaan ok) ... ni mikä on pyörää säädettäessä se yleisin indikaatio käytöksessä joka ilmentäisi että pitäis kiristää comp/reb tai vastaavasti löysätä? Tyyliin "työntää avauksissa" tai "keula iskee käsille" vastausta tarkoitan. Autoista puhuttaessa ymmärrän toimintaperiaatteen, mutta pyörien mutka-ajo noudattaa vähä eri geometriaa, ja siin on vähä eri muuttujat.

Auttasko liitteen sivu 19 johonkin?
Liite: https://www.ohlins.com/app/uploads/world/documents/2008/11/OM_07280-16.pdf
 
teemu.k.anttila sanoi:
Alustapotikat on pyörässä. Kunhan pääsee ajamaan, niin kertyy dataa. Onko jossain hyvä artikkeli siitä mitä datalla tehdään?

Onko vaikka -1.0G hidastuvuudelle jotain mm/s suositusarvoja heulan kasaanpainumiselle? Tai näkeekö puskevan keulan painaumakäppyrässä pompotusta? Entä takarenkaan "rouhiminen" avauksissa; näkeekö painaumakäppyrästä pompotusta ja sitten vain yritetään saada käppyrä mahdollisemman tasaiseksi? Riittääkö 10 Hz taajuus, vai pitäisikö logata tarkemmin?

Ehkä dataa tuijottamalla voi jotain itsekin hoksata. Voisin lukea vaikka jonkun kirjan, jossa datan käytöstä on esimerkkejä ja laskentakaavoja. Suosituksia?
 
PrivateeR sanoi:
Ja tämä pahin vihollinen mun pääni sisällä lähti tähän hommaan hattu kädessä eikä millään egohomoilulla, halulla oppia uutta.
Yritäppä muistaa noi omat sanasi sitten seuraavalla kerralla kun viestin sisältö tai muoto ei hivele sun egoa.
 
teemu.k.anttila sanoi:
Onko vaikka -1.0G hidastuvuudelle jotain mm/s suositusarvoja heulan kasaanpainumiselle? Tai näkeekö puskevan keulan painaumakäppyrässä pompotusta? Entä takarenkaan "rouhiminen" avauksissa; näkeekö painaumakäppyrästä pompotusta ja sitten vain yritetään saada käppyrä mahdollisemman tasaiseksi? Riittääkö 10 Hz taajuus, vai pitäisikö logata tarkemmin?

Ehkä dataa tuijottamalla voi jotain itsekin hoksata. Voisin lukea vaikka jonkun kirjan, jossa datan käytöstä on esimerkkejä ja laskentakaavoja. Suosituksia?
Tuolta löytyy kirjavinkkejä: https://www.datamc.org/resources/books/
Ja yksinkertaistettu lähestymistapa: https://www.datamc.org/data-acquisi.../histograms-and-suspension-velocity-analysis/
 
scuuba sanoi:

Kiitoksia. Tämä yksinkertaistettu lähestymistapa herättää jo kovasti mielenkiintoa.

Omassa pyörässä on edessä ja perässä vain meno- ja paluuvaimennuksen säätimet (ei erikseen hitaalle ja nopealle vaimennukselle). Eli hitaan ja nopean vaimennuksen suhteellisiin osuuksiin voi vaikuttaa vain jousien jäykkyydellä.

Takana on Öhlins TTX, johon Koitto Motoservicellä Helenius laittoi huollon yhteydessä myös säädinpäivityksen. Muistaakseni siellä oli alunperin sekä meno- että paluuvaimennuksen säätimessä samanjäykkyinen jousi, jotka korvattiin muistaakseni menovaimennukselle jäykempään ja paluuvaimennukselle löysempään. En ymmärtänyt selityksestä mitä sillä teknisessä mielessä saavutetaan, mutta parempi pito käytännössä.

Perä näytti painelumenetelmällä pehmeämmältä kuin keula. Nyt on alkuperäistä 95:sta jäykempi 105 jousikin vaihdettavissa. Kunhan jalan paketointi puretaan ja pääsee kävelemään, niin jossain vaiheessa kesää pääsee dataakin ihmettelemään.
 
teemu.k.anttila sanoi:
Omassa pyörässä on edessä ja perässä vain meno- ja paluuvaimennuksen säätimet (ei erikseen hitaalle ja nopealle vaimennukselle). Eli hitaan ja nopean vaimennuksen suhteellisiin osuuksiin voi vaikuttaa vain jousien jäykkyydellä.
Ei voi. Älä sekoita juousia ja vaimennuksia keskenään. Niillä molemmilla on oma hommansa. Jousi kantaa kuorman. Ja vaimentimen tehtävä on käytännössä olla jousen vaimennin. Siinä mielessä iskunvaimennin on erittäin harhaanjohtava myyntinimi.

Takana on Öhlins TTX, johon Koitto Motoservicellä Helenius laittoi huollon yhteydessä myös säädinpäivityksen. Muistaakseni siellä oli alunperin sekä meno- että paluuvaimennuksen säätimessä samanjäykkyinen jousi, jotka korvattiin muistaakseni menovaimennukselle jäykempään ja paluuvaimennukselle löysempään. En ymmärtänyt selityksestä mitä sillä teknisessä mielessä saavutetaan, mutta parempi pito käytännössä.
Mopon taka TTX:ssä shimmit on niissä säätimissä, ei männässä niin kuin perinteisesti.
Eli kun ttxää shimmataan, niin siitä napataan säätimet irti, vaihdetaan shimmejä ja pistetään säätimet takaisin.
Ja vaimennuskäyrät ovat hieman muuttuneet.
Veikkaisin mutulla että tuo on se päivitys mitä sun takapampulle tehtiin.

Perä näytti painelumenetelmällä pehmeämmältä kuin keula. Nyt on alkuperäistä 95:sta jäykempi 105 jousikin vaihdettavissa. Kunhan jalan paketointi puretaan ja pääsee kävelemään, niin jossain vaiheessa kesää pääsee dataakin ihmettelemään.
Fiilikseen siitä onko perä pehmeä vai kova ei jousi käytännössä vaikuta mitään, vaan se on menovaimennuksen määrä joka tekee sen fiiliksen.
Eli väännä perän comppisäädin kiinni, ja keulan auki, niin perä vaikuttaakin kovemmalta kuin keula.

Ratamopossa jouset kannattaa valita siten että keula jaksaa kantaa sun jarrut ja perän jousi on pari keulan jousien kanssa. Jolloin mopon kulkuasento pysyy balanssissa myös apeksissa.
Jos haluaa hifistellä, niin sit säätää takahaarukan kulmaa niin että perä ei avauksissa mene liikaa kasaan tai auki. Ja oikein tehtynä tuo vaatii säätöpalikoita takahaarukan akselin kiinnityskohtiin.
 
teemu.k.anttila sanoi:
Kiitoksia. Tämä yksinkertaistettu lähestymistapa herättää jo kovasti mielenkiintoa.
Tulipa mieleen vielä; paksu raamattu vaimentimesta:
John C. Dixon The Shock Absorber Handbook (2nd edition)
Ja saman hemmon kirja:
Suspension Geometry and computation
 
scuuba sanoi:
Ei voi. Älä sekoita juousia ja vaimennuksia keskenään.

Yksinkertaistetun ohjeen mukaan voi:

"A stiffer spring will increase time in the low-speed zones (both compression and rebound damping) and decrease time in the high-speed zones."
 
scuuba sanoi:
Tulipa mieleen vielä; paksu raamattu vaimentimesta:
John C. Dixon The Shock Absorber Handbook (2nd edition)
Ja saman hemmon kirja:
Suspension Geometry and computation

Kiitos näistäkin. Molemmat löytyi pdf-tiedostoina.
 
teemu.k.anttila sanoi:
Yksinkertaistetun ohjeen mukaan voi:

"A stiffer spring will increase time in the low-speed zones (both compression and rebound damping) and decrease time in the high-speed zones."
Käytännössä ei. Vaikutus on niin minimaalisen pieni että älä sotke sen takia jousta vaimennuksen hommiin.
Jos sulla on vaillinaiset säätömahollisuudet, niin sitten joko tyydyt siihen mitä sulla on, tai hommaat/ostat/vaihdat lisää säätömahdollisuuksia.
Eli anna jousen tehdä jousen hommia, ja mitoita jousi sen mukaan.
Ja sama vaimennukselle.
 
scuuba sanoi:
Mopon taka TTX:ssä shimmit on niissä säätimissä, ei männässä niin kuin perinteisesti. Eli kun ttxää shimmataan, niin siitä napataan säätimet irti, vaihdetaan shimmejä ja pistetään säätimet takaisin. Ja vaimennuskäyrät ovat hieman muuttuneet. Veikkaisin mutulla että tuo on se päivitys mitä sun takapampulle tehtiin.

Kuva näyttää toimintaperiaatteen. Öljy virtaa kumpaankin suuntaan kummankin säätimen läpi. Kuvassa menovaimennusvaihe, jolloin öljy virtaa C-säätimen neulaventtiilin ja shimmipakan läpi sekä R-säätimen kierrejousta vasten. Paluuvaiheessa sama logiikka, mutta toiseen suuntaan.

Iskarihuollossa vaihdettiin nuo kierrejouset, jotka on alun perin olleet samaa jäykkyyttä (30) kummassakin säätimessä. Uudet jouset oli eri jäykkyyttä (45 ja 15 muistaakseni). Sain alkuperäiset jouset mukaan siltä varalta, että en olisi tyytyväinen muutokseen.

En tiedä sisälsikö päivitys muutosta shimmipakkoihin.

Helenius sanoi, että tuohon vaimentimeen on saatavilla toinenkin päivitys säätimiin, mutta se jätettiin tekemättä, kun vauhti on vielä keskinopeaa.

OhlinsTTX.png
 
teemu.k.anttila sanoi:
Kuva näyttää toimintaperiaatteen. Öljy virtaa kumpaankin suuntaan kummankin säätimen läpi. Kuvassa menovaimennusvaihe, jolloin öljy virtaa C-säätimen neulaventtiilin ja shimmipakan läpi sekä R-säätimen kierrejousta vasten. Paluuvaiheessa sama logiikka, mutta toiseen suuntaan.

Iskarihuollossa vaihdettiin nuo kierrejouset, jotka on alun perin olleet samaa jäykkyyttä (30) kummassakin säätimessä. Uudet jouset oli eri jäykkyyttä (45 ja 15 muistaakseni). Sain alkuperäiset jouset mukaan siltä varalta, että en olisi tyytyväinen muutokseen.

En tiedä sisälsikö päivitys muutosta shimmipakkoihin.

Helenius sanoi, että tuohon vaimentimeen on saatavilla toinenkin päivitys säätimiin, mutta se jätettiin tekemättä, kun vauhti on vielä keskinopeaa.
Ompas öölinssin insinöörit tehneet todella amatöörimäisen mokan...? :blink: Ja pistäneet comppi- ja riparipuolelle samoilla spekseillä vastusta, vaikka tyypillisesti comppipuolella on huomattavasti suuremmat paineet kuin riparipuolella. Niin eihän tuo ole mikään ihmekkään että ovat halunneet korjata tuon tuotantoon ja myyntiin asti päässeen virheen.

Nuo kyseiset venttiilit taitaa olla "poppet valve", ja tarkoitettu nopean vaimennuksen kontrolloimiseen, ja siihen "polveen" mikä muodostuu hitaan alueen ja nopean alueen välille. Eli missä vaiheessa vaimennuskäyrän kulmakerroin muuttuu ja kuinka paljon.

Se toinen päivitys ollee sitten se shimmauksien hienoinen muutos, jotka on lähinnä kosmeettisia/ tarkoitettu jälkimarkkinointiin ja maineen ylläpitoon. Toki ne kannattaa aina ottaa vastaan, koska ymmärtääkseni siellä on takana kuitenkin jatkuva testaus ja asiakaspalaute, ja sen perusteella tehdyt pienet hienosäädöt perus vaimennusalueeseen.
 
scuuba sanoi:
Se toinen päivitys ollee sitten se shimmauksien hienoinen muutos, jotka on lähinnä kosmeettisia/ tarkoitettu jälkimarkkinointiin ja maineen ylläpitoon. Toki ne kannattaa aina ottaa vastaan, koska ymmärtääkseni siellä on takana kuitenkin jatkuva testaus ja asiakaspalaute, ja sen perusteella tehdyt pienet hienosäädöt perus vaimennusalueeseen.

Öhlinssillä on reilu puolenkymmentä erilaista shimmausta sekä komppi että rebound puolelle. Ja samaa iskaria/cartridgeä on tehtaalta tullu eri shimmauksilla. Esim. mulla on takana C6/R7 shimmaus ja keulassa C4/R3 shimmit. Jos oikein muistan niin isompi numero on enempi vaimennusta. Keulassa 2 naksua sekä komppia että reboundia enempi kuin tehtaan suositus ja takana comppia 2 enemmän ja rebaria 3 naksua vähemmän kuin Öhlins suositus.
 
Back
Ylös