Alusta ja sen säätäminen

[PoS]

Eli periaatteessa jos haluaa opetella jykempiä pyörän kallistuskulmia ja avauksia näistä kulmista niin voi säätää pyörän erittäin aliohjaavaksi, näin saadaan pyörä mahdollisimman kyljelleen pienemmällä riskillä pidon menetyksestä kun pitoa menee vähemmän itse kääntymiseen suhteessa kallistukseen?

No ei.

Aja enemmän, mieti vähemmän.

 

[Grodin]

No ei.

Aja enemmän, mieti vähemmän.

Joo ihan turhaa tuollainen prätkän käytöksen miettiminen, senkun ajaa vaan vaikka olisi miten pielessä, sillä siitä selviää

 

[LL1]

Koetun aliohjautuvuuden kaksi yleisintä syytä uskoakseni ovat kurviin taittaminen liian aikaisin ja se, että pyörän ohjauskulmaa ei muuteta jarrulla tarpeeksi/ollenkaan/se tehdään väärin. Molempien vaikutus ohjautuvuuteen on helppo kokeilla käytännössä.

Mieti perusasioita äläkä noin monimutkaisesti. Pyörän säätämisestä aliohjautuvaksi sen verran, että aika moni pyörä on säädetty aliohjaavaksi (keulaa nostettu), mutkiin taittumaan ne saadaan juurikin tuon jarrun avulla...

 

[Grodin]

08CBR geometria ei ole pielessä ellei sitä ole säädetty pieleen. Kun alkaa menemään alle 1.25 Alastarossa, alkaa alustassa olemaan tarkemman säätämisen paikka.Scuupa hyvin neuvoo alustaa, mutta omia ajotekniikka- ja muita ajovirheitä ei kannata yrittää säätää alustalla pois. Ne pitää osata korjata ajamisessa. Ja vasta sitten kun ajaa kovaa ja oikein, säätää alustaa toimimaan oikein.

Jos vauhti on vaikka 1.35, ei missään tuon tason mopossa ole oikeaa säätämisen tarvetta. On vain ja ainoastaan virheitä joita kuski tekee. Kova kallistus tulee vauhdin kera. Keskity etsimään virheet ajamisesta, sitten kun ohitat muut jarruissa ja mopo menee kiekka toisensa perään puolen metrin leveää linjaa rataa ympäri, on aika kiinnittää huomiota jos mopo käyttäytyy väärin aina samassa kohtaa ja pohtia syytä tähän.

Kyse ei ollutkaan siitä että tarvitsisi säätää jotain koska säätöjen takia ajat olisivat hitaita, vaan aiheen nimen mukaisesti miettiä ja puida mikä vaikuttaa mihinkin ja miten erilaisilla säädöillä saadaan pyörän käytöstä muutettua halutunlaiseksi..

Mitä säätöjen tarpeellisuuteen tulee niin sanoisin että ollaan saman asian äärellä kuin rengasketjujen "Ei tollasilla ajoilla mitään ratarenkaita tarvi" kommenteissa - nähdäkseni nimenomaan kokemattomammat kuljettajat tarvivat säädöissä olevan alustan ja pitävät renkaat pysyäkseen pystyssä sitten kun tapahtuu virheitä.

Kunnon ratakettu menee lujaa vaikka kiinteäperäisellä customilla loppuunajetuilla renkailla jos sikseen tulee, mielestäni väärin säädetty alusta voi kaataa kokemattoman kuljettajan radalla vaikka ajat olisivat kuinka hitaita, jos sattuu virhe ja alusta on pielessä eikä täten anna anteeksi lipsahduksia.

Tätä menoahan tänne voisi pistää sisäänpääsyvaatimuksen "Yli 1:30 ajoilla ei saa räplätä alustaa koska olet liian hidas hyötyäksesi siitä mitään"

 

[-JuhaK-]

Tätä menoahan tänne voisi pistää sisäänpääsyvaatimuksen "Yli 1:30 ajoilla ei saa räplätä alustaa koska olet liian hidas hyötyäksesi siitä mitään"

Mulla menee juuri alle 1:30, eikä siinä vauhdissa huomaa eroa eri takarenkaiden kesken (Ssorsa 180/55 ja D211 190/55). Tossakin perän korkeus vaihtelee useamman millin, mutta kun vauhti on tuollaista kruisailua niin ei siinä eroa huomaa.

Ei kai se väärin olisi tietää miten säädöt vaikuttaa ajamiseen, mutta onko siinä mitään järkeä, koska vauhdin takia erot huomaa vasta säätöjen ääripäissä.

 

[MadMan]

Mun mielestä ihan hyvin mietitty asia tuo kallistuskulman hakeminen pyörän alustaa muuttamalla. Siis hyvin mietitty, koska asiaa on ylipäätään mietitty. Valitettavasti ajatus ei kuitenkaan toimi käytännössä. jos pyörän säätää aliohjaavaksi, ei sillä pääse aikaisemmin avaamista harjoittelemaan. Tämä sen takia, että aliohjaava pyörä tahtoo leventää linjaa avauksessa. Tällöin avausta täytyy rajoittaa, jotta linja pysyisi.

Eli, kuten muutkin ovat yrittäneet sanoa, kannattaa pitää pyörä "hyvissä säädöissä", silloin siitä saa eniten irti. Eri asia sitten on se, että jos tahtoo testailla miltä erilailla säädetty pyörä tuntuu, niin silloinhan säätöjä voi vedellä suuntaan ja toiseen ja varovasti testailla mitä niistä tapahtuu. Mieluiten yhtä säätöä kerrallaan, että tietää mikä tekee mitäkin.

 

[Grodin]

..vauhdin takia erot huomaa vasta säätöjen ääripäissä.

Riippuu ja roikkuu, mun ajat on vallan hitaita mutta eri säätöjä testailemalla ja makustelemalla pyörän tuntuma on aivan erilainen siitä riippuen mitä säätää ja mihin.

Esimerkiksi häiritseviä ja vallan helposti huomattavia epäkohtia säädöissä ilmenee hitaammallakin kuskilla tiukassa jarrutuksessa (perän potkiminen tai jakelu jos paluuvaimennus liian löysä/kireä), keulan niiaaminen liian syvälle tai liian nopeasti, ym tuommoisia.

Tuo kallistuskulmanhakuesimerkki oli vain ajatusleikki siitä että jos pyörän kallistusvara tuntuisi loppuvan esim nopeassa pitkässä kurvissa vaikka pitoa vielä olisi, voisi tätä sitten korjata yliohjaavammilla asetuksilla, ja vastaavasti jos pyörä tuntuu taittuvan liiankin ärhäkästi niin sitten päinvastoin

 

[GuessWho]

Rataketut varmaan ampuu mut mutta olen vahvasti sitä mieltä että hitaamminkin ajettaessa homma on turvallisempaa ja mukavampaa kun laite toimii yllätyksettä ja jouhevasti.

 

[Grodin]

Mulla on sama pyörä ja vakioetujouset 2007-> 600RR:ssä ovat n.1kg/mm. Omista jousista mittasin 0.97kg/mm.
Takajousi on 9,3kg/mm.

Keulassa on todella pitkät top-out jouset, jotka sekoittavat mittausta, joten turha tuijottaa liikaa noita mitattuja painumia. Säädä painuma 35-40mm välille ja lähde kokeilemaan, koska tuon lähemmäksi oikeaa et tallissa siitä saa. Poraamalla öljylukkoon reiän saat lisää käyttökelpoista liikematkaa keulaan. Jätä kuitenkin paikoilleen tuo kuminen päätystopperi, joka pysäyttää keulan kun 24mm liukuputkea on vielä näkyvissä.

Jotain tuollaista hämärää tuolla tosiaan on, koska säätämällä esijännityksen täysille saadaan painauma tuonne 35 korville, mutta jousi tuntuu tällöin aivan liian kovalta ajossa, koska painauma on lähes sama kuskilla tai ilman tuolloin..

JA tästä huolimatta etupää POHJAA tiukassa jarrutuksessa, vaikka sielä on 1kg jousi ja kuski ei paina kuin 70kg, ottaa tuonne öljylukkoon kiinni ja paukuttaa näpeille aika rankasti ja jarrutus muuttuu todella epävakaaksi, sekä aiheuttaa hirveän äänen ja tärinän jarrulevyyn ilmeisesti resonointia tms kun jousto ikäänkuin loppuu.. tämä siis vasta sitten kun jarrutus on niin voimakas että kaikki paino on etupyörällä.

Voikohan tuota vakiojousta verrata saman tiukkuiseen lineaariseen jouseen vai pitääkö tuonne nyt metsästää joku 1,2 jousi..

 

[finn]

Jotain tuollaista hämärää tuolla tosiaan on, koska säätämällä esijännityksen täysille saadaan painauma tuonne 35 korville, mutta jousi tuntuu tällöin aivan liian kovalta ajossa, koska painauma on lähes sama kuskilla tai ilman tuolloin..

JA tästä huolimatta etupää POHJAA tiukassa jarrutuksessa, vaikka sielä on 1kg jousi ja kuski ei paina kuin 70kg, ottaa tuonne öljylukkoon kiinni ja paukuttaa näpeille aika rankasti ja jarrutus muuttuu todella epävakaaksi, sekä aiheuttaa hirveän äänen ja tärinän jarrulevyyn ilmeisesti resonointia tms kun jousto ikäänkuin loppuu.. tämä siis vasta sitten kun jarrutus on niin voimakas että kaikki paino on etupyörällä.

Voikohan tuota vakiojousta verrata saman tiukkuiseen lineaariseen jouseen vai pitääkö tuonne nyt metsästää joku 1,2 jousi..


Edit: täytyneekin sittenkin mitata vielä pumpusta että pohjaako siellä jousi vai itse pumppu... jos jousi niin voisi koittaa löysätä esijännitystä siten että ollaan lähellä öljylukkoa tiukassa jarrutuksessa ja katsoa tulisiko se vakaammaksi.. toisaalta jos jousi pohjaa täydelläkin esijännityksellä niin miksei sitten löysemmällä.

Vaikka ehkä parempi että se ottaa ensin öljylukkoon ennenkuin jousi pohjaa, olisi vähän pehmeämpi.. Kumma jos ei tuon jäykkynen jousi muka piisaa

Esijännityksen säätö ei millään lailla vaikuta itse jouseen. Jousi pysyy yhtä pitkänä eikä se siitä esijännityksestä puristu kasaan eikä se jousi siitä muutu jäykemmäksi.

 

[tonibergholm]

Esijännityksen säätö ei millään lailla vaikuta itse jouseen. Jousi pysyy yhtä pitkänä eikä se siitä esijännityksestä puristu kasaan eikä se jousi siitä muutu jäykemmäksi.

Mihinkäs jousen esijännityksensäätö sitten vaikuttaa?

 

[hidas57]

Hyvä kysymys. Esijännityksellä kun puristetaan jousesta löysät pois, jolloin jäljelle jää se jäykempi osuus. Tosin joustovarakin sitten lyhenee. Sopivan jäykän jousen kanssa koko joustovara on käytettävissä.

 

[Vuorela]

Jotain tuollaista hämärää tuolla tosiaan on, koska säätämällä esijännityksen täysille saadaan painauma tuonne 35 korville, mutta jousi tuntuu tällöin aivan liian kovalta ajossa, koska painauma on lähes sama kuskilla tai ilman tuolloin..

JA tästä huolimatta etupää POHJAA tiukassa jarrutuksessa, vaikka sielä on 1kg jousi ja kuski ei paina kuin 70kg, ottaa tuonne öljylukkoon kiinni ja paukuttaa näpeille aika rankasti ja jarrutus muuttuu todella epävakaaksi, sekä aiheuttaa hirveän äänen ja tärinän jarrulevyyn ilmeisesti resonointia tms kun jousto ikäänkuin loppuu.. tämä siis vasta sitten kun jarrutus on niin voimakas että kaikki paino on etupyörällä.

Voikohan tuota vakiojousta verrata saman tiukkuiseen lineaariseen jouseen vai pitääkö tuonne nyt metsästää joku 1,2 jousi..


Edit: täytyneekin sittenkin mitata vielä pumpusta että pohjaako siellä jousi vai itse pumppu... jos jousi niin voisi koittaa löysätä esijännitystä siten että ollaan lähellä öljylukkoa tiukassa jarrutuksessa ja katsoa tulisiko se vakaammaksi.. toisaalta jos jousi pohjaa täydelläkin esijännityksellä niin miksei sitten löysemmällä.

Vaikka ehkä parempi että se ottaa ensin öljylukkoon ennenkuin jousi pohjaa, olisi vähän pehmeämpi.. Kumma jos ei tuon jäykkynen jousi muka piisaa

Missäs asennossa se sisäänmeno vaimennus on?

 

[Turder]

Minusta kuulostaa siltä että keulassa voisi olla liian vähän öljyä. Kun ilmajousi puuttuu, paljon myös progressiosta puuttuu. Esijännityksellä ei pääse vaikuttamaan pohjaamiseen. Öljyn pinnalla sen sijaan pääsee. Samoin vaimennuksilla ja eniten omalla jarrutustavalla. Sanoisin heti että huolla keula ja laita suositeltu öljymäärä. Pintaa voi myös kokeilla nostaa, mutta ei ainakaan enempää kuin 10mm.

Voisin olla samaa mieltä oman kokemuksen kautta. Eli VTR SP2:sen keula, ilmeisesti hyvin samantyyppinen Showan keula kuin CBR 600:ssa aiempien viestien perusteella (pitkät topoutit jne.) ja minulla oli tehtaalta liian vähän öljyä molemmissa etuiskareissa. Huollatin ne talven aikana, jolloin öljynpinta nostettiin hieman vakioarvoa ylemmäksi (ennen oli jostain syystä alle vakioarvon). Huollon jälkeen tuntuma juurikin ennen pohjausta parani selkeästi eikä pohjaa niin helpolla. Toki keula on vieläkin liian löysä kun jouset on mitä on minun painolle, mutta kadulla ihan ok ajaa, missä sitä pääasiassa käytän.

 

[scuuba]

Jotain tuollaista hämärää tuolla tosiaan on, koska säätämällä esijännityksen täysille saadaan painauma tuonne 35 korville, mutta jousi tuntuu tällöin aivan liian kovalta ajossa, koska painauma on lähes sama kuskilla tai ilman tuolloin..

Ei siinä mitään hämärää ole. Pitkällä top out jousella se mitattu painauma vain käyttäytyy tuolla tavalla.

JA tästä huolimatta etupää POHJAA tiukassa jarrutuksessa, vaikka sielä on 1kg jousi ja kuski ei paina kuin 70kg, ottaa tuonne öljylukkoon kiinni ja paukuttaa näpeille aika rankasti ja jarrutus muuttuu todella epävakaaksi,

Ei se tavallaan vielä pohjaa, koska onhan siinä se hydraulistopparin verran vielä joustomatkaa käytettävänä, jos se hydraulistoppari poistetaan, niin kuin ratavehkeissä tehdään.

sekä aiheuttaa hirveän äänen ja tärinän jarrulevyyn ilmeisesti resonointia tms kun jousto ikäänkuin loppuu.. tämä siis vasta sitten kun jarrutus on niin voimakas että kaikki paino on etupyörällä.

Vois olla jarrulevykin kiero?
Edit: Tai its as voi käydä niin että kun keula pohjaa, niin eturengas menettää ja saa pidon takaisin hyvin nopealla syklillä, ja se aiheuttaa tuon äänen ja tärinän.

Voikohan tuota vakiojousta verrata saman tiukkuiseen lineaariseen jouseen vai pitääkö tuonne nyt metsästää joku 1,2 jousi..

Ei auta kokonaisuutta, paskemmaksi vaan menee.

Edit: täytyneekin sittenkin mitata vielä pumpusta että pohjaako siellä jousi vai itse pumppu... jos jousi niin voisi koittaa löysätä esijännitystä siten että ollaan lähellä öljylukkoa tiukassa jarrutuksessa ja katsoa tulisiko se vakaammaksi.. toisaalta jos jousi pohjaa täydelläkin esijännityksellä niin miksei sitten löysemmällä.

Jousi ei ole se rajoittava tekijä, vaan se hydraulistoppari. Ja jos sen poistaa, niin sitten se pohjaanlyöntikumi.

Vaikka ehkä parempi että se ottaa ensin öljylukkoon ennenkuin jousi pohjaa, olisi vähän pehmeämpi.. Kumma jos ei tuon jäykkynen jousi muka piisaa

Ei se piisaa sen takia kun sulla ei oo joustomatkaa käytettävissä. ESIM jos kokonaisliikematka 130 mm ja painauma 40 mm ja hydraulistoppari syö 30 mm, niin ei sulle jää ku 60 mm sisäänjoustomatkaa.

 

[scuuba]

Hyvä kysymys. Esijännityksellä kun puristetaan jousesta löysät pois, jolloin jäljelle jää se jäykempi osuus. Tosin joustovarakin sitten lyhenee. Sopivan jäykän jousen kanssa koko joustovara on käytettävissä.

Ei siinä jousessa mitään löysiä ole.
Eikä joustovara lyhene.
Oli jousi hieman jäykempi tai löysempi, niin koko joustovara on käytettävissä.

 

[scuuba]

Missäs asennossa se sisäänmeno vaimennus on?

Sisäänmenovaimennus ei käytännössä juurikaan vaikuta pohjaamiseen. Jousi (ja ilmajousi) on se mikä kuorman kantaa.

 

[scuuba]

Minusta kuulostaa siltä että keulassa voisi olla liian vähän öljyä. Kun ilmajousi puuttuu, paljon myös progressiosta puuttuu.

Ei auta ku tulee se hydraulistopperi liian aikasin vastaan.

Esijännityksellä ei pääse vaikuttamaan pohjaamiseen.

Kyllä silläkin pääsee siihen vaikuttamaan, mutta se on väärä tapa.

Öljyn pinnalla sen sijaan pääsee. Samoin vaimennuksilla ja eniten omalla jarrutustavalla. Sanoisin heti että huolla keula ja laita suositeltu öljymäärä. Pintaa voi myös kokeilla nostaa, mutta ei ainakaan enempää kuin 10mm.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa keulasta tulis todella mielenkiintonen hyppykeppi, jos ilmajousen virittelis niin jäykäks että se tolla ~60mm joustomatkalla estäis ton keulan "pohjaamisen" siihen hydraulilukkoon.

Tilanne on täysin eri sen jälkeen kun hydraulilukko on poistettu jolloin sekä jousesta että ilmajousesta saadaan 30mm lisämatkalta lisää kantavuutta keulaan.

 

[scuuba]

Voisin olla samaa mieltä oman kokemuksen kautta. Eli VTR SP2:sen keula, ilmeisesti hyvin samantyyppinen Showan keula kuin CBR 600:ssa aiempien viestien perusteella (pitkät topoutit jne.) ja minulla oli tehtaalta liian vähän öljyä molemmissa etuiskareissa. Huollatin ne talven aikana, jolloin öljynpinta nostettiin hieman vakioarvoa ylemmäksi (ennen oli jostain syystä alle vakioarvon). Huollon jälkeen tuntuma juurikin ennen pohjausta parani selkeästi eikä pohjaa niin helpolla. Toki keula on vieläkin liian löysä kun jouset on mitä on minun painolle, mutta kadulla ihan ok ajaa, missä sitä pääasiassa käytän.

Tuossapa päästään hyvinkin taas siihen; vakiokeula on suunniteltu kadulle -tilanteeseen.
Ts ensin tarvii päättää että haluaako pitää keulan vakiona, jolloin se on rajottava tekijä radalla.
Vai haluaako vakiokeulaa muokata siten että se on hieman parempi radalla, jolloin taas katuajomukavuus kärsii.

 

[LL1]

Esijännitys nimenomaan puristaa jousta kasaan.

Niin, yhdestä päästä. Tällöin jousen paikka suhteessa pyörään muuttuu eli pyörän keula/perä laskee tai nousee. Jos unohdetaan asennon muutoksen aiheuttama kuormituksen lisääntyminen/väheneminen jouselle niin eikö jousen pituuden ja jäykkyyden pitäisi pysyä täsmälleen samana. Koska kun yläpäästää puristetaan kasaan itse asiassa jousen pituus ei muutu vaan keulan asento muuttuu, vai miten se menee...? Eri asia olisi, jos esijännityksellä jousen pituutta muutettaisiin puristamalla/löysäämällä sitä molemmista päistä.

Näin asian on mulle asiantuntija selittänyt ja sitä kautta on helppo ymmärtää, miksi juuri esijännityksellä voidaan pyörää säätää oikeaan asentoon keulan ja perän korkeuden suhteen.

Miksi esijännitystä sitten käytetään esim. sateella löysäten ei avaudu kyllä ihan heti ainakaan mulle.

Mutta edellisen perusteella, kuten scuuba sanoikin, ei varmasti keulan pohjaamisongelmassa esijännitystä kannataa säätää ensimmäisenä ongelman ratkaisemiseksi...

Perussääntönä, joka toiminut ainakin itsellä toistaiseksi, on kyllä varmaan tässäkin ketjussa useasti toistettu: painumat kohdilleen, öljyä vakiomäärä ja naksut keskiasentoon. Sen jälkeen vaan ajoa kunnes ajat esim. Alastarossa alkaa mennä alle 1.25:n. Sitä ennen nykyaikaisella kyykyllä, jossa alusta huollettu ja rengastus kohdallaan, ei keskimääräisen kuskin juuri tarvitsisi alustaa miettiä. Mutta en tietenkään sano, että näistä alustajuttujen pohtimisesta mitään haittaa olisi, varmaan olisi itsellekin tehnyt hyvää eri säätöjä kokeilla aikoinaan. Nyt ei enää jaksa kun hädin tuskin jaksaa ajaakaan...