Alusta ja sen säätäminen

[hidas57]

Ei siinä jousessa mitään löysiä ole.
Eikä joustovara lyhene.
Oli jousi hieman jäykempi tai löysempi, niin koko joustovara on käytettävissä.

Joo, ajatusvirhe. Loppujoustovara pysyy samana vaikka esijännitetään. Ja löysillä tarkoitin esipainumaa, sen määräänhän jousen kiristyksellä vaikutetaan.

 

[Grodin]

36mm näyttäisi nippuside, eli reilusti ollaan jo siellä öljystopparin puolella. Jarrut toimivat mahtavasti tuohon pisteeseen asti eli tuskin kierot ovat..?

Ei niitä tiukkoja jarrutuksia vain radalla tule

Eli öljystoppari pois ja vaikka 5 milliä lisää öljyä?

 

[scuuba]

Niin, yhdestä päästä. Tällöin jousen paikka suhteessa pyörään muuttuu eli pyörän keula/perä laskee tai nousee. Jos unohdetaan asennon muutoksen aiheuttama kuormituksen lisääntyminen/väheneminen jouselle niin eikö jousen pituuden ja jäykkyyden pitäisi pysyä täsmälleen samana. Koska kun yläpäästää puristetaan kasaan itse asiassa jousen pituus ei muutu vaan keulan asento muuttuu, vai miten se menee...? Eri asia olisi, jos esijännityksellä jousen pituutta muutettaisiin puristamalla/löysäämällä sitä molemmista päistä.

Näin asian on mulle asiantuntija selittänyt ja sitä kautta on helppo ymmärtää, miksi juuri esijännityksellä voidaan pyörää säätää oikeaan asentoon keulan ja perän korkeuden suhteen.

Miksi esijännitystä sitten käytetään esim. sateella löysäten ei avaudu kyllä ihan heti ainakaan mulle.

Kyllä kyllä, olet aivan oikeassa, poistin ton mun one linerin virheellisenä. Esijännityshän puristaa jousta kasaan vain silloin kun keula on venynyt ulos joustossa täyteen pituuteensa. Mutta heti kun keula painuu vähänkin kasaan, esijännitys on käytännössä vain korotuspala jousen ja rungon välissä, jolloin päästään vaikuttamaan siihen paljonko painauma on suhteessa kuormaan.

Sadekelin löysääminen, mutu:
Kuski tekee sen takia koska vanhat ketut on niin opastanu.
Keula tuntuu löysemmältä (vaikka ei sitä ole) koska ui syvemmällä.
Ja pohjaa vähän helpommin.
Helpompaa kuin jousen vaihto.
Ohjausgeometrian muutos, pysyy samansuuntaisena kuin kuivalla kelillä, pienemmällä jarruteholla.

 

[scuuba]

36mm näyttäisi nippuside, eli reilusti ollaan jo siellä öljystopparin puolella. Jarrut toimivat mahtavasti tuohon pisteeseen asti eli tuskin kierot ovat..?

Eli öljystoppari pois ja vaikka 5 milliä lisää öljyä?

Ota etupamppu irti, öljyt ja jousi pois, korkki takas kiinni, ja purista pamppu kasaan ja mittaa sit kuinka paljon liukuputkee on jälellä/näkyvissä. Niin tiedät jakossa, millon se sun keula oikeesti pohjaa.

Sen jälkeen cartridge irti pampusta ja mittaat sen hydstopperin pituuden. Sinänsä turha mittaus, jos poistat sen, mutta auttaa ymmärtämään keulan aikaisempaa käytöstä. Ota huomioon sen pohjaanlyöntikumin vaikutus ja männän alapinnan muodon vaikutus; ts milloin se oikeasti sulkee sen stopperin ja kuinka syvälle se siitä vielä painuu.

Kun pistät cartridgen takas pamppuun kiinni, niin älä laita kierrelukitetta siihen pohjapulttiin (vaikka esim öhlärin ohjeessa tod näk niin neuvotaan), jos joskus haluat sen vielä irti sieltä.

Paljoko sä painat, ja mitkä jouset siel on ny, ja paljoko painauma kuskin kans?

 

[Grodin]

Ota etupamppu irti, öljyt ja jousi pois, korkki takas kiinni, ja purista pamppu kasaan ja mittaa sit kuinka paljon liukuputkee on jälellä/näkyvissä. Niin tiedät jakossa, millon se sun keula oikeesti pohjaa.

Sen jälkeen cartridge irti pampusta ja mittaat sen hydstopperin pituuden. Sinänsä turha mittaus, jos poistat sen, mutta auttaa ymmärtämään keulan aikaisempaa käytöstä. Ota huomioon sen pohjaanlyöntikumin vaikutus ja männän alapinnan muodon vaikutus; ts milloin se oikeasti sulkee sen stopperin ja kuinka syvälle se siitä vielä painuu.

Kun pistät cartridgen takas pamppuun kiinni, niin älä laita kierrelukitetta siihen pohjapulttiin (vaikka esim öhlärin ohjeessa tod näk niin neuvotaan), jos joskus haluat sen vielä irti sieltä.

Paljoko sä painat, ja mitkä jouset siel on ny, ja paljoko painauma kuskin kans?

70kg, vakio jousi ilmeisesti kuulemma progressiivinen ~0.73-1? Täydellä esijännityksellä ~36mm.

Tarvinko jotain erikoistyökalua tuohon jousipuristinta tms?

 

[finn]

Mihinkäs jousen esijännityksensäätö sitten vaikuttaa?

Esijännityksen säätö ei vaikuta mihinkään muuhun kun keulan kokonaispituuteen.

Eli vähennät esijännitystä ja sisäputki menee syvemmälle ulkoputken sisää ja vastaavasti esijännitystä kiristettäessä sisäputken ulkonema tulee suuremmaksi.

Esijännityksen säädöillä edessä ja takana haetaan pyörään balanssia.

Keula alas ja perä ylös, niin taittuu paremmin vekkiin.

Jos ei mene fysiikan lait kaaliin, niin suorittakaa empiirinen testi.

 

[scuuba]

Esijännityksen säätö ei vaikuta mihinkään muuhun kun keulan kokonaispituuteen.
Eli vähennät esijännitystä ja sisäputki menee syvemmälle ulkoputken sisää ja vastaavasti esijännitystä kiristettäessä sisäputken ulkonema tulee suuremmaksi.
Esijännityksen säädöillä edessä ja takana haetaan pyörään balanssia.
Keula alas ja perä ylös, niin taittuu paremmin vekkiin.

Tuosta hieman eriävää mieltä.
Esijännityksellä määritetään painauma, joka määrittää alustan ulosjoustovaran ja sisäänjoustovaran.
Eli kokonaispituutuus on hieman harhaanjohtava termi tuossa yhteydessä.
Jos halutaan keulaa ylös tai alas, niin se tehdään siirtämällä koko keulaa ylös tai alas alustan suhteen, ts siirretään liukuputkia t-palojen suhteen.
Samoin, jos perää halutaan ylös tai alas, nii se tehään iskarin kannakkeen/iskarin pituussäädön/linkun/koiranluiden avulla.

 

[scuuba]

70kg, vakio jousi ilmeisesti kuulemma progressiivinen ~0.73-1? Täydellä esijännityksellä ~36mm.

Tarvinko jotain erikoistyökalua tuohon jousipuristinta tms?

Kuten 998sFE:kin tossa tavallaan sanoi, niin ensin sun tarvii tietää mitä sä olet oikeasti haluamassa ja miten se tehdään ja miten se vaikuttaa rata-ajoon ja katuajoon.

Mittaa ensin se hydraulistopperin pituus. Jos se on pitkä, niin voithan sä tehdä niinkin, että jätät siitä osan jäljelle. Esim kun ton oman keulan porailin puhtaasti rata-ajoa silmällä pitäen, niin silti jätin sitä stopperia 3mm jäljelle. En tiedä onko sillä käytännössä mitään merkitystä, mutta toistaiseksi keula on toiminut kuin unelma.
Enemmän katuajoa silmällä pitäen esim joku 10mm vois olla parempi. Kompromissi rata-ajelun suhteen.

Rata-ajoa silmällä pitäen kannattaa joka tapauksessa vaihtaa jouset lineaarisiin.
Jos jätät hydraulistopperin kokonaan paikoilleen, niin sitten kannattaisi ehkä pistää pykälää tai kahta liian jäykät jouset, verrattuna siihen jos otat stopperin pois ja mitotat ne jouset suoraan sun painolle. Ts esim 90mm vs 120mm kokonaisjoustomatka.

Tod näk menee ihan ok ilman erikoistyökaluakin kaverin kanssa. Toki ko kalu helpottaa hommaa huomattavasti.
Ebaystä saa sopivan jollain 30 eurolla, tai tekee itse vastaavan sopivasta putkesta ja pulteista. Tarvii sahaa, poraa, viilaa ja kierretapin tohon tekemiseen.

 

[LL1]

Lyhyesti tuosta hydraulistopparista: ainakaan K6-K8 600-1000 mallisarjan Suzukeissa sitä ei rata-ajoa varten tarvitse poistaa vielä esim. Alatarossa 1.25:n pinnassa olevia aikoja ajettaessa. Jos jarrut pohjaa, kannattaa katsella niitä jousia ja jarrutustekniikkaa ennen kaikkea. Muissa merkeissä ja malleissa voi olla eri tilanne, mutta jos kyseessä suitsa-katumopo, juurikin turvallisuussyistä en itse siihen kajoaisi, jos vauhdit keski/nopean ryhmän keskivaiheilla...

 

[Grodin]

Eipä ole kierrosajasta kiinni jos alusta pohjaa jarrutuksessa - täydessä jarrutuksessa sinne tulee lopulta aina sama paino siitä riippumatta millaisilla rituaaleilla sitä kahvaa kiskoo.

Radalla nyt pärjää hienosti vaikkei pystyisi aivan täpöillä jarruttamaankaan mutta kadulla tiukan paikan tullen olisi hyvä..

 

[LL1]

Eipä ole kierrosajasta kiinni jos alusta pohjaa jarrutuksessa - täydessä jarrutuksessa sinne tulee lopulta aina sama paino siitä riippumatta millaisilla rituaaleilla sitä kahvaa kiskoo.

Radalla nyt pärjää hienosti vaikkei pystyisi aivan täpöillä jarruttamaankaan mutta kadulla tiukan paikan tullen olisi hyvä..

Mutta jos keula pohjaa jarrutuksissa, ei ratkaisu voi olla stopparien poistaminen, paljon muutakin on tehtävissä sitä ennen...

Sitäpaitsi on eri asia rysäytätkö keulan äkkiä pohjaan vai aloitatko jarrutuksen progressiivisemmin. Sillä keulan alasmenovauhdilla nimittäin on luullakseni hyvinkin suuri merkitys pohjaako keula vai ei. Ja aivan varmasti 5-10 sek nopeammilla kierrosajoilla jarrut ovat ihan eri luokkaa = hitaamalla vauhdilla ei niihin stoppareihin kannata ajatuksia hirveästi uhrata. Jos täytyy, on jokin muu aivan perusasia poskellaan.

Teoriassa tuo "lopulta aina sama jne" voi pitää paikkansa (epäilen kyllä, koska liikemäärä = m x v), mutta käytännössä tuohon tilaan tuskin koskaan päästään, koska lopulta-tilaa ei koskaan saavuteta. Vauhti pysähtyy tai todennäköisemmin jarrua hellitetään mutkaan taitettaessa ennen sitä.

Tämä siis oletuksella, että jouset ovat kuskin painon mukaiset jne. ja jätetään kärpäs/heavyweight -sarja huomioimatta.

 

[Mikuni]

Noniin, nyt voi näitäkin keskusteluja asiantuntevasti seurailla, Scuuban alustakurssi läpikäyty! Suosittelut ja täältäkin, seikkaperäisesti asiat juurta jaksain läpi ja sitten alustan säätö. Aurinkoisessa kelissä 3 tuntia sujahti kun tosta vaan.

Kannatan kaikille asiasta kiinnostuneille, niin paljon asiaa että vaatii pidemmän ajan sulattelua

 

[scuuba]

Mutta jos keula pohjaa jarrutuksissa, ei ratkaisu voi olla stopparien poistaminen, paljon muutakin on tehtävissä sitä ennen...

Sitäpaitsi on eri asia rysäytätkö keulan äkkiä pohjaan vai aloitatko jarrutuksen progressiivisemmin. Sillä keulan alasmenovauhdilla nimittäin on luullakseni hyvinkin suuri merkitys pohjaako keula vai ei. Ja aivan varmasti 5-10 sek nopeammilla kierrosajoilla jarrut ovat ihan eri luokkaa = hitaamalla vauhdilla ei niihin stoppareihin kannata ajatuksia hirveästi uhrata. Jos täytyy, on jokin muu aivan perusasia poskellaan.

Teoriassa tuo "lopulta aina sama jne" voi pitää paikkansa (epäilen kyllä, koska liikemäärä = m x v), mutta käytännössä tuohon tilaan tuskin koskaan päästään, koska lopulta-tilaa ei koskaan saavuteta. Vauhti pysähtyy tai todennäköisemmin jarrua hellitetään mutkaan taitettaessa ennen sitä.

Tämä siis oletuksella, että jouset ovat kuskin painon mukaiset jne. ja jätetään kärpäs/heavyweight -sarja huomioimatta.

Oletetaan ett siel keulassa on 30mm stopparit ja pistetään sinne 0,9 lineaariset jouset; 2*0,9*30 = 54kg putkien suuntasta kantavuutta, ja jos keulakulma 25 astetta, niin noin 65kg pystysuuntasta kantavuutta. Se o iha perkeleesti tommosessa paketissa missä mopo on 200kg(?) ja kuski 70kg.
Sen lisäks ilmajousi ja sen progressio toimii nimenomaan tuolla jousituksen loppuvaiheessa.
Ts toi viimenen 30mm syö ihan perkeleesti sitä keulan toimintaa kokonaisuutena.

Olis ihan eri asia jos joustomatka ois 120mm plus viel 30mm stoppareille, eli yht 150mm.

Mopo painaa mitä se painaa ja kuski painaa sen mitä painaa ja maksimijarrussa se paino siirtyy aina kokonaan eturenkaalle, ja jousi on se mikä sen kuorman kantaa. Ja jos jousella ei ole jousto/kantomatkaa käytettävänä, niin pohjaanhan se hakkaa.

Esim jos kokonaisjousto keulassa on 120mm, ja painauma 40mm, ja stopperit 30mm, niin sisäänjoustomatkaksi jää 50mm ennen kuin keula pohjaa stoppereihin.
Esim... Mopo+kuski 270kg, painojakauma 50/50, eli puolet kokonaispainosta on 135kg, joka siirtyy jarrussa eturenkaalle.
Jotta toi 50mm matka kantais sen 135kg, niin jousien jäykkyys pitäis olla luokkaa 1,125kg/mm. Aika saatanan jäykät 70kg kuskille?
Jos taas ottaa stopperit pois niin saa sen 30mm lisää joustomatkaa, jolloin riittää jouset luokkaa 0,7kg/mm, ennen kuin keula pohjaa.
Ja noissa ei oo mukana ilmajousen vaikutusta. Ts tarkotus on vaan esittää kuin iso merkitys sillä 30milllillä on tommosessa normi keulassa kun tapellaan pohjaamista vastaan.

 

[scuuba]

Sun keulassa on jotain vialla kertomiesi oireiden perusteella.

Ei siin oo mitää muuta vialla ku ett stopperit syö sisäänjoustovaraa ja myöskin ilmajousen vaikutusta. Ja kun lisäks paketissa on alkuun löysät progressiiviset jouset, niin homma onkin jarrussa sitä myöten selvä.

Ainoa keino tuolla keulalla välttää keulan pohjaamista on käyttää maksimissaan jotain 60% jarrutehoo, jolloin painonsiirtymä eturenkaalle jää niin vähäiseksi että se ei jaksa painaa jousta kasaan ja hakata stopperia vasten.
Tai sit lisätä öljyy niin paljo ett ilmajousi on aivan älytön ja keula kestää niin kauan kunnes stefat laukee.

Vähän jäykemmällä lineaarisella jousella jarrutehon vois nostaa jonnekkin 70-80% ennen stoppereita vastaan hakkaamista.

Ja lisäksi hydstopparin poistamalla saa sen lisäjoustomatkan jolla pystyy käyttää 100% jarrutehoo.

Noi luvut ihan persmututuntumalla.

 

[LL1]

Oletetaan ett siel keulassa on 30mm stopparit ja pistetään sinne 0,9 lineaariset jouset; 2*0,9*30 = 54kg putkien suuntasta kantavuutta, ja jos keulakulma 25 astetta, niin noin 65kg pystysuuntasta kantavuutta. Se o iha perkeleesti tommosessa paketissa missä mopo on 200kg(?) ja kuski 70kg.
Sen lisäks ilmajousi ja sen progressio toimii nimenomaan tuolla jousituksen loppuvaiheessa.
Ts toi viimenen 30mm syö ihan perkeleesti sitä keulan toimintaa kokonaisuutena.

Olis ihan eri asia jos joustomatka ois 120mm plus viel 30mm stoppareille, eli yht 150mm.

Mopo painaa mitä se painaa ja kuski painaa sen mitä painaa ja maksimijarrussa se paino siirtyy aina kokonaan eturenkaalle, ja jousi on se mikä sen kuorman kantaa. Ja jos jousella ei ole jousto/kantomatkaa käytettävänä, niin pohjaanhan se hakkaa.

Esim jos kokonaisjousto keulassa on 120mm, ja painauma 40mm, ja stopperit 30mm, niin sisäänjoustomatkaksi jää 50mm ennen kuin keula pohjaa stoppereihin.
Esim... Mopo+kuski 270kg, painojakauma 50/50, eli puolet kokonaispainosta on 135kg, joka siirtyy jarrussa eturenkaalle.
Jotta toi 50mm matka kantais sen 135kg, niin jousien jäykkyys pitäis olla luokkaa 1,125kg/mm. Aika saatanan jäykät 70kg kuskille?
Jos taas ottaa stopperit pois niin saa sen 30mm lisää joustomatkaa, jolloin riittää jouset luokkaa 0,7kg/mm, ennen kuin keula pohjaa.
Ja noissa ei oo mukana ilmajousen vaikutusta. Ts tarkotus on vaan esittää kuin iso merkitys sillä 30milllillä on tommosessa normi keulassa kun tapellaan pohjaamista vastaan.

Tuo kaikki on varmasti totta mutta käytännössä aikaisemmin keskustelluilla nopeuksilla tuolla ei ole mitään merkitystä, isolle osalle nopeankin ryhmän kuskeista pitäisi riittää kokonaisjousto stoppareineen. Ratapyörästä ne voi varmaan huoleti poistaa, mutta katupyörästä ei siitä ole kuin pahimmassa tapauksessa haittaa.

En pysty tätä laskelmilla todistamaan, mutta tämä on käytännössä todettu omasta ja muiden toimesta kymmenillä ja kymmenillä kierroksilla.

En ole keulaa saanut pohjaamaan muualla kuin Räyskälässä, tämä tosin stopparit pois mallilla mutta eipä siellä katupyörillä ajellakaan. Siellä vedetään liinat +250 km/h vauhdeista pomppuisella rullaustiellä, joten on ratana aika spesiaali. Ja sielläkään pohjaamista en huomannut kuin nipparista eli ei siitä hirveästi haittaa ole vaikka hetkellisesti pohjaakin.

Stoppareillakaan varustettua mallia en ole koskaan saanut pohjaamaan esim. Alastarolla tai Motoparkissa. Vauhdit on kaukana SM-tasosta, joten en todellakaan osaa jarruttaa, mutta nopeassa ryhmässä suurin osa tulee perä edellä vastaan. Menen kyllä aika (=liian) pehmeästi jarruille, mutta olisi kiva tietää, miksi tämä keulan pohjaaminen tuntuu olevan yleinen ongelma jopa keskiryhmän vauhdeissa, joissa rataa voi kiertää melkein jarruihin koskematta, ainakaan mitään isompia jarruja siellä ei kyllä tarvitse.

Ehkä osalla kuskeista nippari putkessa on liian löysällä ja sitten ihmetellään että taas se valahti nilkkoihin

 

[Grodin]

Ei siin oo mitää muuta vialla ku ett stopperit syö sisäänjoustovaraa ja myöskin ilmajousen vaikutusta. Ja kun lisäks paketissa on alkuun löysät progressiiviset jouset, niin homma onkin jarrussa sitä myöten selvä.

Ainoa keino tuolla keulalla välttää keulan pohjaamista on käyttää maksimissaan jotain 60% jarrutehoo, jolloin painonsiirtymä eturenkaalle jää niin vähäiseksi että se ei jaksa painaa jousta kasaan ja hakata stopperia vasten.
Tai sit lisätä öljyy niin paljo ett ilmajousi on aivan älytön ja keula kestää niin kauan kunnes stefat laukee.

Vähän jäykemmällä lineaarisella jousella jarrutehon vois nostaa jonnekkin 70-80% ennen stoppereita vastaan hakkaamista.

Ja lisäksi hydstopparin poistamalla saa sen lisäjoustomatkan jolla pystyy käyttää 100% jarrutehoo.

Noi luvut ihan persmututuntumalla.

Tätä haettiin, kiitän! Eli stopparit veke ja uutta yritystä.

Pohjaamisella olen siis tarkoittanut siihen öljylukkoon osumista joka käytännössä tekee lähes saman asian kuin kumityynyyn osuminen : pito heikkenee kun keula ei anna myöden, hakkaa näpeille ja pitää epämiellyttäviä ääniä.

Monilla tuntuu olevan sellainen käsitys että rata-ajon ainoa tarkoitus, ja nimenomaan itsetarkoitus on ajaa mahdollisimman nopeita kierrosaikoja. Rata-ajosta saa paljon irti vaikkei koskisi jarruun ollenkaan tai kellottaisi kierrosaikoja ollenkaan, hieman elitistiseltä haiskahtaa kun porukka laukoo vedenpitäviä totuuksia "jos keula pohjaa alle x.x kierrosaikojen niin sun keulassa on jotain vikaa tai et osaa jarruttaa" .. jep jep, vai olisiko sittenkin mahdollista että hondan inssit ovat tehneet liian löysän keulan 70 kiloiselle kuskille tiukkaa jarrutusta silmälläpitäen.

Keula alkaa temppuilemaan aina siinä kohtaa kun kaikki paino on eturenkaalla, aivan sama kuinka progressiivisesti nyppisin kahvaa vaikka koko matkan helsingistä tampereella, siinä kohtaa kun kaikki paino on eturenkaalla, loppuu käytännössä joustovara kun stoppari tulee vastaan ja siellä on sen ~35-37mm putkea näkyvissä, speksien mukaan stoppari alkaa jarrutella ~40mm kohdalla.


Radalla pärjäämisellä taas en viitannut siihen että Rossit ja Biaggit jää kakkoseksi vaikka ei pystyisikään jarruttamaan täysillä, vaan sitä että radalla voi hyvin kurvailla ilman että esimerkiksi seuraavanlainen skenaario toteutuu:

Auto, ihminen tms este pomppaa tielle (radalla harvemmin), joudut tekemään äkkijarrutuksen (radalla harvemmin), keula pohjaa, tiessä on töyssy (radalla harvemmin) ja sitten jännitetään mennäänkö nurin kun ajat töyssyyn perä 10cm ilmassa ja etupumput pohjassa.

 

[LL1]

Tätä haettiin, kiitän! Eli stopparit veke ja uutta yritystä.

Pohjaamisella olen siis tarkoittanut siihen öljylukkoon osumista joka käytännössä tekee lähes saman asian kuin kumityynyyn osuminen : pito heikkenee kun keula ei anna myöden, hakkaa näpeille ja pitää epämiellyttäviä ääniä.

Monilla tuntuu olevan sellainen käsitys että rata-ajon ainoa tarkoitus, ja nimenomaan itsetarkoitus on ajaa mahdollisimman nopeita kierrosaikoja. Rata-ajosta saa paljon irti vaikkei koskisi jarruun ollenkaan tai kellottaisi kierrosaikoja ollenkaan, hieman elitistiseltä haiskahtaa kun porukka laukoo vedenpitäviä totuuksia "jos keula pohjaa alle x.x kierrosaikojen niin sun keulassa on jotain vikaa tai et osaa jarruttaa" .. jep jep, vai olisiko sittenkin mahdollista että hondan inssit ovat tehneet liian löysän keulan 70 kiloiselle kuskille tiukkaa jarrutusta silmälläpitäen.

Keula alkaa temppuilemaan aina siinä kohtaa kun kaikki paino on eturenkaalla, aivan sama kuinka progressiivisesti nyppisin kahvaa vaikka koko matkan helsingistä tampereella, siinä kohtaa kun kaikki paino on eturenkaalla, loppuu käytännössä joustovara kun stoppari tulee vastaan ja siellä on sen ~35-37mm putkea näkyvissä, speksien mukaan stoppari alkaa jarrutella ~40mm kohdalla.

En tiedä viittasitko mm. muhun mutta elitismi tästä on kaukana, onpahan vain mielipiteitä. Hämärästi muistelen, että noita kuussatku cebarin keuloja on moitittu löysiksi ainakin viime vuosikymmenen puolivälissä, joten voipi olla että nuo oireet ovat korostuneet pyöräsi mallista johtuen. Kevyemmästä päästä olet kyllä kuskina, jos releet niskassa 70 kg on painosi.

Ja rata-ajon itsetarkoitus on se, minkä jokainen itselleen määrittää, muista viis. Mutta jos täällä kyselet asioiden perään, kannattaa ottaa avoimesti ja nöyrästi kaikki kommentit vastaan. Vuosien varrella sitä vikaa ovat erinäisissä asioissa pyörästä ja/tai säädöistä ennen sinua hakeneet lukuisat kuskit (minä mukaanlukien) mutta jos huolletun ja säädöissä olevan pyörän käytös on jotain mitä sen ei pitäisi olla, kannattaa tsekata se peilikin vikaa etsiessä. Joskus vika löytyy sieltä. Omalla kohdalla toistaiseksi vika on löytynyt aina sieltä: ajoasento, ajolinjat, painonsiirto jne. ovat korjanneet pyörän käytöksen alustan ollessa koko ajan jotakuinkin perussäädöissä. Mutta en minä alustasta mitään ymmärräkään, siksi en siihen koske muuta kuin painumien osalta.

 

[Grodin]

En tiedä viittasitko mm. muhun mutta elitismi tästä on kaukana, onpahan vain mielipiteitä. Hämärästi muistelen, että noita kuussatku cebarin keuloja on moitittu löysiksi ainakin viime vuosikymmenen puolivälissä, joten voipi olla että nuo oireet ovat korostuneet pyöräsi mallista johtuen. Kevyemmästä päästä olet kyllä kuskina, jos releet niskassa 70 kg on painosi.

Ja rata-ajon itsetarkoitus on se, minkä jokainen itselleen määrittää, muista viis. Mutta jos täällä kyselet asioiden perään, kannattaa ottaa avoimesti ja nöyrästi kaikki kommentit vastaan. Vuosien varrella sitä vikaa ovat erinäisissä asioissa pyörästä ja/tai säädöistä ennen sinua hakeneet lukuisat kuskit (minä mukaanlukien) mutta jos huolletun ja säädöissä olevan pyörän käytös on jotain mitä sen ei pitäisi olla, kannattaa tsekata se peilikin vikaa etsiessä. Joskus vika löytyy sieltä. Omalla kohdalla toistaiseksi vika on löytynyt aina sieltä: ajoasento, ajolinjat, painonsiirto jne. ovat korjanneet pyörän käytöksen alustan ollessa koko ajan jotakuinkin perussäädöissä. Mutta en minä alustasta mitään ymmärräkään, siksi en siihen koske muuta kuin painumien osalta.

Ymmärrän kyllä pointin mutta en ymmärrä mitenkä ajoasento, planettojen asento, ajolinja tai sukkien väri vaikuttaa asiaan jos fakta on se että pumpussa ei ole joustovaraa jäljellä kun paino on eturenkaalla, siitä riippumatta mitä kuljettaja tekee, poislukien se että kuljettaja liukuu pyörän perässä ja vetää takakatteesta pyörän perää takaisin maata kohti..

Pyörän ja kuljettajan paino pysyy kuitenkin samana kaikesta riippumatta ja täten voidaan käyttää vain X määrää jarrutehoa annetulla joustolla ja jousen vastuksella kuten scuuba selitti. Tätä ongelmaa ei nopeammat kierrosajat, hienot sukat, erilaiset ajoasennot tai mikään muukaan asiaan liittymätön asia muuta, voidaan ainoastaan olla jarruttamatta näin voimakkaasti.

Kuski voitaisiin korvata lyijypainolla ja lopputulos olisi nähdäkseni edelleen sama - näinollen neuvot sarjassa "opettele ajaan", "opettele jarruttaan", "kellota ensin 1:20 ja kysele sitten lisää" eivät vie pyöräni keulaa yhtään lähemmäksi toimivaa kokonaisuutta mainitussa tilanteessa

Ongelmana siis on se että onko parempi vaihtoehto poistaa stoppari (tämä oli jonkun mielestä ns viimeinen vaihtoehto), vaihtaa jousi (tämä taas johtaisi muuten aivan liian tiukkaan jouseen jos stoppari olisi paikallaan..?) vaiko jokin muu, vielä mainitsematon konsti.

 

[-JuhaK-]

Montako naksua/kierrosta sulla on menovaimmenus auki? Mulla on kaikki 0.5 kierrosta

 

[scuuba]

Tuo kaikki on varmasti totta mutta käytännössä aikaisemmin keskustelluilla nopeuksilla tuolla ei ole mitään merkitystä, isolle osalle nopeankin ryhmän kuskeista pitäisi riittää kokonaisjousto stoppareineen.

Varsinkin jos pistää pykälää paria turhan jäykät jouset, ja esijännityksellä painauman johonki 30 milliin, niin varmasti riittää.

En ole keulaa saanut pohjaamaan muualla kuin Räyskälässä, tämä tosin stopparit pois mallilla mutta eipä siellä katupyörillä ajellakaan. Siellä vedetään liinat +250 km/h vauhdeista pomppuisella rullaustiellä, joten on ratana aika spesiaali. Ja sielläkään pohjaamista en huomannut kuin nipparista eli ei siitä hirveästi haittaa ole vaikka hetkellisesti pohjaakin.

Tuossa astuu kehiin nimenomaan se loppupätkä keulan joustosta, mikä on erittäin merkityksellinen kokonaisuutta ajatellen. Ja yksi kriteeri hyvälle keulalle on se että se käyttää koko joustomatkan, ja jopa pohjaa hetkittäin, kuitenkin niin että se ei haittaa ajamista mitenkään.

Stoppareillakaan varustettua mallia en ole koskaan saanut pohjaamaan esim. Alastarolla tai Motoparkissa.

Nipparin perusteella vai ajotuntuman perusteella?

Vauhdit on kaukana SM-tasosta, joten en todellakaan osaa jarruttaa, mutta nopeassa ryhmässä suurin osa tulee perä edellä vastaan. Menen kyllä aika (=liian) pehmeästi jarruille, mutta olisi kiva tietää, miksi tämä keulan pohjaaminen tuntuu olevan yleinen ongelma jopa keskiryhmän vauhdeissa, joissa rataa voi kiertää melkein jarruihin koskematta, ainakaan mitään isompia jarruja siellä ei kyllä tarvitse.

Ehkä osalla kuskeista nippari putkessa on liian löysällä ja sitten ihmetellään että taas se valahti nilkkoihin

Ohan se hyvä että porukka opettelee aikasessa vaiheessa jarruttamaan täysillä, vaikka sinänsä se olisikin turhaa. :]