Niinpäs sanoitkin. Tuntuu kuitenkin, että vika on muualla kuin renkaan pidossa. Vaatii todella kovan jarrutuksen ennen kuin eturengas luistaa ja koska olit tarkistanut eturenkaankin, ei syy voi olla siihen tarttuneet kumin palatkaan. Ei minulla kyllä Misukasta ole kokemusta, eli voihan se luistaakin. Enkä pariin vuoteen ole ajanut katurenkaalla, ni enpä sano siihen mitään. Oliko sulla nippusidettä etuputkissa? Tietäisi pohjaako keula.
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Alusta ja sen säätäminen
- Keskustelun aloittaja tommipommi
- Aloituspäivä
Takana n. sentti liikaa painumaa ja rata-ajoon jousen jäykkyyskin (170N/mm) aika rajoilla, myös suhteessa etujousiin. Eli ensiapuna lisää taakse esijännitystä niin että saat painumaksi n.35mm ja jos intoa riittää, vaihda(ta) taakse 180N/mm jousi.
Harmin paikka ettei ollut nippusidettä tuolla kertaa, mutta en usko keulan pohjanneen, koska jarrutukset olivat suht pehmeitä. Tämä on ensimmäinen omistamani pyörä, josta keula ei ole tietääkseni kertaakaan pohjannut edes röykyn yli jarruttaessa. Kaikkihan tietenkin on mahdollista.
Noniin, siinähän se syy sitten saattaa ollakin. Tuossa keväällä kun laittelin painumia kohdalleen, ymmärsin, että n. 30% jouston kokonaismatkasta tulisi laittaa painumaksi. Eli tässä tapauksessa 160mm*0,30=48mm, ja jätin varmuudeksi aavistuksen kireäksi. Eli keväällä siis tuli ymmärrettyä tuo väärin?
Kuinkahan paljon pyörän käytös muuttuu kokonaisuudessaan, kun perä "nousee" vielä 10mm? Kuinkas tuo jousen 170/185 merkintä luetaan? Jousivakio/Jousen pituus?
Edit. Meikäläisen pitää investoida tikapuihin tätä menoo, että pääsee pyörän selkään.
Noiden antamiesi tietojen pohjalta se ongelma on tosiaan mitä todennäköisimmin sulla takajousessa ja sen säädöissä kuten visu tuossa edellä sanoikin jo. Kannattaa visun ohjeen mukaan katsella se perä parempiin säätöihin.
Kokeile ensin sitä preloadin lisäämistä jolla saat sitä sagia (geometriaa) kohdalleen. Voi kuitenkin olla että se ei poista ongelmaa täysin vaan tarvitset tosiaan jäykemmän jousen joka rajoittaa sitten tehokkaammin perän painumista rasituksen alla.
Noista sageista löytyy jotain perusohjeita mm. Öhlinssin sivuilta:
Öhlinssin vinkkejä alustan säätöön...
Kannattaa lukaista läpi jos englanti taipuu.
-Teemu
Kokeile ensin sitä preloadin lisäämistä jolla saat sitä sagia (geometriaa) kohdalleen. Voi kuitenkin olla että se ei poista ongelmaa täysin vaan tarvitset tosiaan jäykemmän jousen joka rajoittaa sitten tehokkaammin perän painumista rasituksen alla.
Noista sageista löytyy jotain perusohjeita mm. Öhlinssin sivuilta:
Öhlinssin vinkkejä alustan säätöön...
Kannattaa lukaista läpi jos englanti taipuu.
-Teemu
Pitää lueskella ajatuksen kanssa kunhan näistä tenteistä selviää. Aavistuksen on kieltämättä hölmö olo kun koko ajan luulin mitanneeni painumat oikein, kun pidin sitä 30% painumaa nyrkkisääntönä. Pitää veivata takajousta siis kireämmälle, eiköhän se ainakin paranna tilannetta. Uutta jousta tähän pyörään tuskin tulee hommattua, koska tulevaisuudessa on tarkoitus hankkia ratapeli erikseen.
Tästä taas huomaa hyvin sen, kuinka "pielessä" tehtaan säädöt voivat olla. Painumien osalta keula tippui 8mm tehdasasetukseen nähden ja nyt perää pitäisi "nostaa" se kymmenisen milliä. Toivottavasti ei mene keulan osalta levottomaksi, kun vakioon verrattuna on korkeampi profiilinen rengas alla. Jos tuntuu levottamalta niin pitää sitten varmaan poltella tuo nykyinen pois ja palata vakiokumiin. On kyllä lähellä, ettei joudu laittamaan korotuspaloja ratakenkiin, että yltää edes kengän kärki maahan.
Kiitos ja kumarrus kaikille auttaneille. Suurin syy löytyikin taas siitä satulan ja ohjaustangon välistä. Olisi vain pitänyt muistaa kysellä aiemmin.
Tuo 160mm on jousen pituus eikä suinkaan joustovara, se on takana huomattavasti vähemmän kuin tuo 160mm.
-Teemu
Käyttäjän opas sanoo tälläistä:
Spring travel front: 135mm
Spring travel rear: 160mm (R-mallissa 150mm)
Oma kielipää ja tekniikan sanasto suomentaa tuo spring travelin joustomatkaksi. Nyt ei taas ymmärrä.
Edit: Takaiskari on siis WP 4618 BAVP.
Kun tuo perä on ollut noin löysällä voi etupään täristys tulla siitä ettei siellä ole ollut tarpeeksi painoa. Se selittäisi aliohjaamisen jarrussa ja voisi kai aiheuttaa tärinääkin kun eturengas luistaa. Nippusiteestä näkee myös tämän toisen puolen, eli keulan pitää painua koko joustomatkan.
Kun alat säätämään jousia, niin mittaa myös staattiset painumat. Taakse pitäisi jäädä 12-15mm staattista painumaa kun kuormattuna ollaan korkeintaan 30mm painumassa. Dukessa voi olla toisinkin, mutta Rykkösessä näin olisi hehtaarilla. Keulan painuma vaikuttaisi ihan hyvältä. Olitkos sä jo maininnut rengaspaineista...?
Kyllähän tuo teksti tosiaan niin väittää eli ihan oikein olet sen mielestäni tulkinnut. Se ei kuitenkaan taida pitää paikkaansa tai sitten kotarissa on aika lailla erilainen systeemi kuin noissa japski sporteissa.
Esimerkiksi Öhlinssin TTX takaiskarissa Suzukille jousen pituus on juurikin tuo 160mm ja siitä kun miettii että kuinka paljon sitä jousta voi painaa kasaan, niin sen on aika lailla vähemmän kuin se 160mm, jousen säikeethän siinä ottaa toisiinsa sitten kiinni lopuksi. No tämä ei tietenkään ole välttämättä se joustovara vaan siihen voi vaikuttaa ja vaikuttaakin se iskarin rakenne eli se joustovara lienee yleensä aina vielä tuotakin vähemmän.
Uskoisin että tuossa kotarin manuaalissa on jonkinlainen käännösvirhe, tuon perusteella takana olisi suurempi joustovara kuin keulassa ja sitä en kyllä oikein usko. Mutta kuten sanottu en nyt 100% varmaksi uskalla sanoa kun en Super Dukesta mitään tiedä.
Jos jaksat niin yrittäppä mitata se jousen pituus sieltä takaiskarista noin suunnilleen. Siihen lisäilee sitten sen 6mm preloadin joka sulla on laitettu niin saa aika tarkan käsityksen sen jousen pituudesta. Luulisin että tulos on aika liki tuota 160mm.
-Teemu
Kävin pikaisesti tallissa. Mittasin jousen pyörän ollessa jalalla, joten mittauksessa jousi aavistuksen painunut. Viivottimella mitattuna jousen pituus n. 175mm parin millin toleranssilla. Joten jousen kokonaispituus olisi reilu 180mm.
KTM ilmoittaa takajousen olevan 170/185. Eli olisikos tuo tulkittavissa niin, että (170N/mm) / (185mm pitkä).
Jos jousto tosiaan on tuo 160mm takana niin kumpi ohje lastatun painuman mittaamisessa on oikeampi: 30% kokonaisjoustosta vai tuo 30-35mm?
Edit. Joku Super Duke Cupia ajanut varmaan osaisi kertoa varmuudella kuinka menetellä. Pitääkin lähettää meiliä maahantuojalle asiasta.
KTM ilmoittaa takajousen olevan 170/185. Eli olisikos tuo tulkittavissa niin, että (170N/mm) / (185mm pitkä).
Jos jousto tosiaan on tuo 160mm takana niin kumpi ohje lastatun painuman mittaamisessa on oikeampi: 30% kokonaisjoustosta vai tuo 30-35mm?
Edit. Joku Super Duke Cupia ajanut varmaan osaisi kertoa varmuudella kuinka menetellä. Pitääkin lähettää meiliä maahantuojalle asiasta.
Eli jos jousen pituus on about 185mm niin jousto ei kyllä mitenkään voine olla sitä 160mm. Mittaappa vielä huviksesi jossain välissä kuinka paksua tavaraa se jousi on eli sen jousen säikeen halkaisija ja kerro se lukema yhdellä sivulla olevien säikeiden/kierteiden lukumäärällä. Tuloksena pitäisi olla jousen pituus sen ollessa puristettuna täysin kasaan. Tämän kun vähentää tuosta about 185mm niin saa tulokseksi maksimaalisen joustovaran takana. Kuten edellä mutuilin niin se todellinen joustovara on varmasti vielä lyhyempi tuota johtuen iskarin rakenteesta.
Eli siis jotain häikkää siinä kotarin manuaalissa on, suosittelen visun ohjeen mukaan katsomaan sitä sagia paremmin alueelle. Voit tosi kysyä asiaa maahantuojalta niin kuullaan sekin puoli asiasta. Sieltä voisi saada myös ohjearvot sopiville sageille tai ainakin tehdasarvoille.
-Teemu
Voisikos tuo KTM:n ilmoittama lukema tarkoittaa taka-akselin pystysuuntaista liikettä? Sitähän sitä mitataan painumia määrittäessäkin. Iskunvaimenninhan tekee huomattavasti lyhyemmän liikkeen kuin taka-akseli.
Ehkä tuollaistakin tapaa voisi joku käyttää sen joustovaran ilmoittamiseen. Maahantuoja saattaa osata kertoa onko kotarin tapauksessa juuri näin...
Oli sen kanssa nyt miten tahansa, niin näiltä pohjilta on kyllä 100% varmaa että sulla on liikaa sagia perässä ja geometria sitä kautta persiillään. Uskallan luvata parannusta kun saat sen kohdalleen. Hae se sagi nyt aluksi siihen mainittuun noin 35mm haarukkaan ja sitten kokeilemaan. Sen jälkeen tarvittaessa voit kokeilla about 30mm sagilla ja sen jälkeen lähtisin vaihtamaan jäykempää jousta ja taas takaisin siihen noin 35mm sagiin.
Mutta kysy nyt piruuttasi maahantuojalta tietääkö ne kertoa suositus sagit tolle sun pyörälle.
-Teemu
Näin teen. Ja kiitoksia vielä ohjeista. Mielenkiintoinen keskusteluhan tästä kirposi suht yksinkertaisesta kysymyksestä.
Kerron täällä sitten maahantuojan mielipiteen jos sellaisen saan.
Tärkeintä on mitata se perän painuma taka-akselin liikkeestä, ei iskarista. Välissä on kuitenkin linkuston vipusuhde ja taka-akselin vipuvarsi. 45mm tjsp kuulostaa kyllä paljolta, vaikka liikerataa onkin mittavasti. Pyörä on todennäköisesti tuolla sagillä aika kankea kääntymään muutenkin. Linkuston vipusuhdetta tuntematta (Visu saattaa tietää paremmin). Mutulla itse kokeilisin luokkaa 35mm, koska tuolla joustolla pyörän geometria lienee suunniteltu isolle painumalle. Muista myös, että noin pitkä liikerata saattaa siirtää pyörän painopistettä paljonkin, ja liikettä kannattanee rata-ajoon rajoittaa kovemmalla jousella (jos se siis nyt käyttää suuren osan joustosta.
Myös linkuston (epä)lineaarisuus vaikuttaa jousen valintaan Esim. Ducatissa suositaan löysää jousta juurikin linkuston epälineaarisuuden vuoksi. Pyörässä täytyy käyttää pientä jousta ja kovaa esijännitystä. Tällöin liikerata saadaan paremmin käyttöön. Myös swingin kiinnitys tekee perästä hieman erilaisen kuin ajamissani Japseissa. "Hissiefekti" avattaessa on erittäin pieni.
Myös linkuston (epä)lineaarisuus vaikuttaa jousen valintaan Esim. Ducatissa suositaan löysää jousta juurikin linkuston epälineaarisuuden vuoksi. Pyörässä täytyy käyttää pientä jousta ja kovaa esijännitystä. Tällöin liikerata saadaan paremmin käyttöön. Myös swingin kiinnitys tekee perästä hieman erilaisen kuin ajamissani Japseissa. "Hissiefekti" avattaessa on erittäin pieni.
Unohtui eilen mainita, että kottaraisessa on takaiskari pultattu suoraan haarukkaan ilman vivustoa, joten iskarin liike on lineaarinen. Pitää jossain välissä mittailla vielä nuo iskarin ja taka-akselin etäisyydet haarukan kiinnityksestä. Nyt on tullut niin yksimielisiä ohjeita, että veivaan kyllä tuon painuman kymmenisen milliä pienemmäksi.
Kyykkyihin verrattuna tuo SDuke on kyllä kankeampi kääntymään. Sanoisin, että omaan tottumukseen kyykyt haukkaavat mutkaan kun SDuke tuntuu suht neutraalilta. Tosin takarenkaan vaihto 180/55->190/55-profiiliin tuntui hyvältä ja pyörä aavistuksen ketterämmältä. Keula on kyllä aavistuksen levoton jo nyt, joten ohjausiskari voisi olla tarpeen. Pitäisi varmaan päästä kokeilemaan peräkkäin jotain kyykkyä ja omaa peliä, että huomaisi sen eron kunnolla.
Taidankin tehdä tuon jousen kiristyksen vasta keväällä niin, että ajan ensimmäisen setin vielä tuolla vanhalla painumalla ja kiristän jousen vasta sitten. Jos tällä tapaa huomaisi sen muutoksen tuoman eron.
Toistaseks olen laskenut -05 pikkuninjan keulaa milli kerrallaan, ja kääntyvyys on suht ok, mutta varsinkin nopeissa mutkissa edelleen ihan liian "jäykkä". Keula muutoin on tällä hetkellä rauhallinen vaikka siinä ei ole edes ohjausiskaria. Ainoa paikka missä tulee välillä pientä tankslapperin alkua on alastaron kahvilanmutkan perunapellon avaus. Mutta tosiaan sekin on hyvin pientä, joten uskoakseni keulaa voi edelleen herkistää lisää ilman että se muuttuisi liian levottomaksi.
Ajattelin testailla nostamalla perää. Ko vehkeeseen on saatavilla Rear Ride Height Spacer Set: 1.0mm, 2.0mm, 3.2mm, 4.5mm. Toki noi välilevyt voi itsekkin tehdä. Kyseessähän on vain levynpala ton kannakeen ja rungon väliin.
Mikä ton perälinkuston välityssuhde on? Eli jos iskarin kiinnityksen korkeutta muuttaa 1mm, niin paljonko perä nousee (edes suurinpiirtein)?
Mihin muuhun, ja miten, ton perän nostaminen/takahaarukan kulman lisääminen vaikuttaa kuin kääntyvyyteen?
Ajattelin testailla nostamalla perää. Ko vehkeeseen on saatavilla Rear Ride Height Spacer Set: 1.0mm, 2.0mm, 3.2mm, 4.5mm. Toki noi välilevyt voi itsekkin tehdä. Kyseessähän on vain levynpala ton kannakeen ja rungon väliin.
Mikä ton perälinkuston välityssuhde on? Eli jos iskarin kiinnityksen korkeutta muuttaa 1mm, niin paljonko perä nousee (edes suurinpiirtein)?
Mihin muuhun, ja miten, ton perän nostaminen/takahaarukan kulman lisääminen vaikuttaa kuin kääntyvyyteen?
killa
Motorbreath
Kawasakista en tiedä, joku varmasti tietää tarkastikin, mutta omassa keksinnössäni 1 mm korotus takaiskarin pituudessa nostaa perää 3,6 mm. Aftermarket-linkustolla saadaan tähänkin erilainen välityssuhde (enemmän lineaarisuutta).
C-mallin 636 on geometrialtaan alunperin loiva. Vaatii _ehdottomasti_ ohjausiskarin siinä vaiheessa kun keulakulmaa jyrkentää sen verran että rupeaa kääntymään kunnolla.
Oletan että käytät alkuperäisen 65:sen sijasta 70 sarjan eturengasta ja olet säätänyt keulan korkeuden sille sopivaksi.
Tuosta Kawan takaiskarin yläkiinnikkeestä saa muuten muutaman euron osalla tehtyä portaattomasti säädettävän. Sitä Kawan originaaliprikkasettiä tuskin kukaan hankkii kun kuulee hinnan...muistaakseni jotain yli 250€.
Linkuston välityssuhde tuossa menee muistaakseni niin että 636:ssa se on jonkun verran progressiivisesti kasvava ja keskialueella luokkaa 1,9-2,0. Vastaavan ikäisessä 6RR:ssä muuten välityssuhde muuttuu hyvin vähän ja se on luokkaa 1,8-1,9. Siinä on sama linkku kuin esim. '07-> 6R ja '06-> 10R
Perän nostaminen jyrkentää keulakulmaa ja vähentää jättöä.
Pyörä kaatuu kyljelleen pienemmällä työllä mutta muuttuu suoralla ja pienessä kallistuksessa levottomammaksi. Akseliväli lyhenee myös hieman (tosin niin vähän että ei käytännön vaikutusta). Swingin kulma suurenee ja vetopuolen ketjulinja tulee lähemmäs swingin laakerointipistettä, noiden takia perän niiaminen (squat) mutkasta avatessa pienenee.