Alusta ja sen säätäminen

[Guest]

Noihin sportriderin suosituksiin voi sitten kukin luottaa oman makunsa mukaan. Aikanaan kattelin, että antavat 03 ja 04 ZX6R:iin ihan erilaiset säädöt vaikka kyseessä on sama pyörä...

Mäkin oon ihmetelly ihan samaa asiaa

 

[Eetu]

Noihin sportriderin suosituksiin voi sitten kukin luottaa oman makunsa mukaan. Aikanaan kattelin, että antavat 03 ja 04 ZX6R:iin ihan erilaiset säädöt vaikka kyseessä on sama pyörä...

Mäkin oon ihmetelly ihan samaa asiaa

Asiantuntijoina varmaan myös tiedätte sen että vuosien 03 ja 04 välillä kyseisessä kawasakissa päivittyi alustassa pari pientä juttua joita ei päällepäin näe.

Vaikka eri vuosimallit ois ulkoisesti saman näköisiä ja värisiä, ei se meinaa ettei niissä olisi eroja vuosimallien kesken

 

[Guest]

Noihin sportriderin suosituksiin voi sitten kukin luottaa oman makunsa mukaan. Aikanaan kattelin, että antavat 03 ja 04 ZX6R:iin ihan erilaiset säädöt vaikka kyseessä on sama pyörä...

Mäkin oon ihmetelly ihan samaa asiaa

Asiantuntijoina varmaan myös tiedätte sen että vuosien 03 ja 04 välillä kyseisessä kawasakissa päivittyi alustassa pari pientä juttua joita ei päällepäin näe.

Vaikka eri vuosimallit ois ulkoisesti saman näköisiä ja värisiä, ei se meinaa ettei niissä olisi eroja vuosimallien kesken

Kertoisiko asiantuntija mitkä ne pari juttua on?

Uskon että niissä voi olla eroa mutta tietämättömänä en tiedä mitä...

 

[Juuseri]

Eipä ole aiemmin painaumia tullut säädettyä kohilleen, mutta nyt ois se edessä ja olis pieni kyssäri. Eli eihän noilla vaimennuksilla ole väliä missä säädöissä ne on kun aletaan painaumia säätämään? Järki sanoo että ei, mutta ajattelin konkareilta varmistaa

 

[nuudel]

Eipä ole aiemmin painaumia tullut säädettyä kohilleen, mutta nyt ois se edessä ja olis pieni kyssäri. Eli eihän noilla vaimennuksilla ole väliä missä säädöissä ne on kun aletaan painaumia säätämään? Järki sanoo että ei, mutta ajattelin konkareilta varmistaa  

Itse laitoin kaikki niin softille kun sai (tietysti merkkasin ylös missä ne oli), sen jälkeen painaumat kohdilleen ja takas säätöihin. Samalla näki kuinka edellinen omistaja oli niitä säätänyt versus defaultti. Ihan kuin jostain olisin lukenut, että suositeltavaa olisi pistää vaimennuksen mahdollisimman nolliin, mutta voi olla ettei sillä ole väliä.

 

[Atom]

Painaumista: Yleensä suositellaan 30% kokonaismatkasta tai geneerisemmin 25mm, 30mm, 35mm jne. lastattua painaumaa. Esim. 03-04 kusisessa Ninjassa on etupyörän matka 120mm ja takimmaisen 130mm, joten pitäisikö painaumien olla 36mm ja 39mm? Vaiko esim. 35mm ja 35mm?

Millä logiikalla yleensä suositellaan taakse automaattisesti vähemmän painaumaa kuin eteen? Esim. Öhlinsin oppaassa eteen 30-40mm ja taakse 25-35mm. Saadaan pyörä heti helpommin kääntyväksi, vaikka etujättö voi olla valmiiksi ärhäkkä?

Jossakin taas suositellaan nippusiteellä säätämään keula 10mm päähän pohjaamisesta. Onko nää netin oppaiden antamat arvot vaan yleisiä heittoja, joilla saadaan useimmat pyörät toimimaan amatöörille jokseenkin hyvin? Pitäiskö tässä lukee raamatun paksuinen teos ja ajaa radalla kuin apina samalla jatkuvasti opetellen, että rupee tajuamaan jotain alustasta?

 

[rottis]

Pitäiskö tässä lukee raamatun paksuinen teos ja ajaa radalla kuin apina samalla jatkuvasti opetellen, että rupee tajuamaan jotain alustasta?

Kyllä se taitaa vähän niin olla. Jotain mutua ja oikeaakin tietoa saa joskus jostain mutta ei aina

 

[Heksa]

Noihin sportriderin suosituksiin voi sitten kukin luottaa oman makunsa mukaan. Aikanaan kattelin, että antavat 03 ja 04 ZX6R:iin ihan erilaiset säädöt vaikka kyseessä on sama pyörä...

Mäkin oon ihmetelly ihan samaa asiaa

Asiantuntijoina varmaan myös tiedätte sen että vuosien 03 ja 04 välillä kyseisessä kawasakissa päivittyi alustassa pari pientä juttua joita ei päällepäin näe.

Vaikka eri vuosimallit ois ulkoisesti saman näköisiä ja värisiä, ei se meinaa ettei niissä olisi eroja vuosimallien kesken

Kertoisiko asiantuntija mitkä ne pari juttua on?

Uskon että niissä voi olla eroa mutta tietämättömänä en tiedä mitä...

Eri takaiskari. Mitenkö ne sitten eroavat toisistaan ...Ei tietoa.

 

[vetomies]

Millä logiikalla yleensä suositellaan taakse automaattisesti vähemmän painaumaa kuin eteen? Esim. Öhlinsin oppaassa eteen 30-40mm ja taakse 25-35mm. Saadaan pyörä heti helpommin kääntyväksi, vaikka etujättö voi olla valmiiksi ärhäkkä?

Ei kai tuo pyörästä ärhäkkäämmin kääntyvää tee, jos sama käytäntö on myös tehtaalla?
Syyksi veikkaan halua estää etujousen pohjaaminen ylöspäin ja sitä kautta muutama tankslapper mutkan ulostulosta kiihdytettäessä. Voi siihen tosin olla joku järkeväkin syy.

 

[-Harza-]

Millä logiikalla yleensä suositellaan taakse automaattisesti vähemmän painaumaa kuin eteen? Esim. Öhlinsin oppaassa eteen 30-40mm ja taakse 25-35mm. Saadaan pyörä heti helpommin kääntyväksi, vaikka etujättö voi olla valmiiksi ärhäkkä?

Eroa selittänee osaltaan se, että takana painuma mitataan pystysuoraan ja edessä putken suuntaisesti.

 

[scuuba]

Painaumista: Yleensä suositellaan 30% kokonaismatkasta tai geneerisemmin 25mm, 30mm, 35mm jne. lastattua painaumaa. Esim. 03-04 kusisessa Ninjassa on etupyörän matka 120mm ja takimmaisen 130mm, joten pitäisikö painaumien olla 36mm ja 39mm? Vaiko esim. 35mm ja 35mm?

Millä logiikalla yleensä suositellaan taakse automaattisesti vähemmän painaumaa kuin eteen? Esim. Öhlinsin oppaassa eteen 30-40mm ja taakse 25-35mm. Saadaan pyörä heti helpommin kääntyväksi, vaikka etujättö voi olla valmiiksi ärhäkkä?

Jossakin taas suositellaan nippusiteellä säätämään keula 10mm päähän pohjaamisesta. Onko nää netin oppaiden antamat arvot vaan yleisiä heittoja, joilla saadaan useimmat pyörät toimimaan amatöörille jokseenkin hyvin? Pitäiskö tässä lukee raamatun paksuinen teos ja ajaa radalla kuin apina samalla jatkuvasti opetellen, että rupee tajuamaan jotain alustasta?

Jos tuntuu että mopo ei käyttäydy niin kuin halauaisi, niin yksi tapa on kysellä/ihmetellä sitä täälä orgissa. Toki vastauksena tulee ett säädä vähemmän, aja enemmän/ turpa kiinni ja aja/ iha turhaa säädit, olisit senkin ajan ajanut.
Mutta kun tarpeeksi kyselee/ ihmettelee, niin kyl joku kertoo sit sen ett miten homma menee/ mitä kannattaa tehä.

Silleen mä oon oppinu aika monta asiaa alustasta, ja tällä hetkellä mun mopon alusta on oikein bueno mulle, paino ja ajotyyli huomioiden.

Ja jos haluaa käyttää aikaa asiaan paneutumiseen, niin onhan netti täynä kaikenäkösiä juttuja eri forumeilla ja eri saiteilla, ja esim videoita youtubissa. Ja kyllähän raamattujen lukeminen on kans yks tapa.

Noita kaikkia netistä löytyviä lukuarvoja kannattaa ajatella siitä näkökulmasta, että ellei tiedä juurikaan yhtään mitään mopon alustasta, niin noita lukuja käyttämällä alustan saa edes sinneppäin.
Jos taas tietää jotain alustasta, niin silloinhan voi muuttaa sitä alustaa siihen suuntaan kuin haluaisi, jolloin se alusta menee enemmän ja vähemmän kauemmaksi noista hihamutukeskiarvoista.

Jos nyt pohtii vaikka tuota keulan painaumaa, niin hitaasti tai nopeasti ajavalle se on itseisarvona aivan se ja sama onko painauma 30, 36 vai 40mm, jos se mopon käytös vaan tuntuu hyvälle. Ja mittavirhekkin voi olla suuri, riippuen ihan mikä keula kyseessä ja miten mitattu.
Jos mopon käytös taasen ei tunnu hyvälle, niin sittenhän sitä on syytä säätää.

Mutu:
Tuo keulan pohjaaminen sitten taas riippuu enemmän jousivakion, öljyn määrän ja ajotyylin kombinaatioista. Joten sitä on aika turha käyttää esijännityksen/painaumien säädön apuvälineenä. Keulan pohjaamiseen kannattaa ennemminkin käyttää lääkkeenä jäykempää etujousta (jos keulan toiminta muuten pysyy tontilla jäykemmälläkin jousella) ja öljyn määrän lisäämistä.

Mitä vähemmän esijännitystä tarvitsee laittaa, niin sitä paremmin jousivakio on sinun painolle ja ajotyylille sopiva. Ja myöskin alusta on herkempi.

Eräs heppu pyysi minua tsekkaamaan ninjansa alustan, joka oli edellisen omistajan säädöissä. Mitattiin painaumat (siellä päin/ etu ja taka suhteessa aika samalla tontilla), tsekkasin vaimennukset ("bounce and stays"), ja balanssin (etu vs taka), ja milt renkaat näytti. Ja mikä tärkeintä, kysyin kuskilta mitä hän tykkäsi keulan/ perän/ mopon toiminnasta, ja mopon käytöksestä jarrussa/ mutkassa /avauksessa. Koska kuskilla ei ollut mitään valitettavaa, niin en koskenut mihinkään säätöihin vaikka jotain säätöä olisi mittauksien perusteella voinut tehdä.


Eli:
Jos sulla on ongelma, korjaa se.
Jos ei ole ongelmaa, aja.

 

[Juutana]

Eli:
Jos sulla on ongelma, korjaa se.
Jos ei ole ongelmaa, aja.

Muuten hyvä neuvo, mutta jos on aloitteleva kuski niin ei välttämättä tiedä paremmasta. Itselläni oli mopo täysin tehdassäädöissä ensimmäiseen alppireissuun asti. Jokainen voi varmaan kuvitella miten hyvin 70 kiloiselle japsinukelle sääsetty jousitus toimii 120kg jössikän alla. Joo, ei kovin hyvin. En vaan tiennyt mitään niiden säätämisestä enkä tajunnut, että mutkissa "luikertelu" voisi johtua jousituksen säädöistä (totuuden nimissä johtui osa siitä kyllä ihan kuskin kädettömyydestäkin).

Tällä hetkellä ollaan menty jo siihen tilanteeseen että esijännitykset on molemmissa päissä tapissa ja silti pyörä luikertelee varsinkin jarrulla sisään mentäessä. Tod näk jouset käy pohjassa aina välillä, ainakin siltä tuntui Botniaringin paluusuoran jarrussa. Takapää puolestaan pomppii aika pahasti avauksissa jos on vähänkään epätasaisempaa alustaa.

Jos tuo sama pyörä mulla säilyy, niin talven aikana etupään huollon yhteydessä täytyy jäykempää jousta sinne virittää ja samaa yrittää keksiä taaksekin. Tietty vois elopainoakin yrittää tiputtaa, mutta jousien vaihtaminen on aika paljon helpompaa...

Missä hintaluokassa muuten noiden jousien kanssa liikutaan? Vaatiiko niiden vaihto koko keulan täyden purkamisen, vai voisiko sen tehdä zuit zait tuosta vaan tallissa?

 

[willik]

Mutu:
Tuo keulan pohjaaminen sitten taas riippuu enemmän jousivakion, öljyn määrän ja ajotyylin kombinaatioista. Joten sitä on aika turha käyttää esijännityksen/painaumien säädön apuvälineenä. Keulan pohjaamiseen kannattaa ennemminkin käyttää lääkkeenä jäykempää etujousta (jos keulan toiminta muuten pysyy tontilla jäykemmälläkin jousella) ja öljyn määrän lisäämistä.

Mitä vähemmän esijännitystä tarvitsee laittaa, niin sitä paremmin jousivakio on sinun painolle ja ajotyylille sopiva. Ja myöskin alusta on herkempi. Kun taasen esim esijännitys täysille vetämällä, jotta keula ei pohjaisi, saa keulasta pintakovan. Toki jos tykkää pintakovasta, niin silloinhan kannattaa vetästä se esijännitys täysille.

Eli:
Jos sulla on ongelma, korjaa se.
Jos ei ole ongelmaa, aja.

Sanotaan heti tähän eriävä mielipide.

ENSIMMÄINEN asia mitä alustalle tehää mitataan painaumat. Jos joudut esijännittämään iskarit ns."tappiin" näkyy tämä silloin pintakovuutena ja mittauksena että vapaa painauma(free sag) on hyvin lähellä 0mm vaikka pitäisi olla etupäässä katupyörässä 25mm nurkilla ja takapäässä 10mm nurkilla. Eli tämä kertoo jo sen puhtaasti, että jouset ovat liian löysät allesi. Jostain muistan lukeneeni, että jousen tarkoitus on ottaa iskusta vastaan lähes 70%, loppu vaimennuksella. Liian esijännitetty jousi voi myös alkaa pohjaamaan vaikka iskunvaimentimen liikkeessä olis vielä vaikka 10mm liikevaraa. Eli ei toivottu tilanne mielestäni.
Sitten jousia vaihdetaan niin kauan, että alustan painaumat on kohdallaan. Sen jälkeen voi melkein sanoa, että sen jälkeen niihin ei tartte juurikaan koskea muussa mielessä, kuin henk.koht mieltymyksien mukaan tykkääkö hieman korkeasta, hieman kääntyvämmästä tai mistä ikinä lienet.

Jos keula pohjaa tämän jälkeen muutetaan silloin vaimennuksia, jos ei auta vaimennuksien lisäys niin aletaan muutteleen öljynpinnan korkeutta(etuiskareissa progressiivisuutta) tai shimmipakkoja. Jos menet jäykentään jousta tästä niin alustasta tulee omalla kokemuksella hakkaava, kun kumminkin iskareiden vaimennusruuvit voi esimerkiksi joutua pitään täysin auki, kun pohjaaminen ei ole lähelläkään.(tämä siis jos oikeasti joutuu laittaan liian jäykän jousen, kun tuijottaa pohjaamista erikoisessa tilanteessa pelkästään)

Näin oon ite crossissa ja jääradalla tehny ja tuloksena on vain paskoja iskareita. Samat asiat mielestäni pätee kurapyörissä kuin katupyörissä, crossi on vain ääripää patikkoineen hyppyreineen, kun samat on tiellä ja moottoriradalla vähän pienempinä. Mutta tämä iskari homma on sama kuin koiran munien nuoleminen, siinäkin tyyli ja maku vaihtelee.

Juutana: vähän reippa 100e o etuiskareiden jouset ja 100e kantturoissa takaiskarin jousi. Crossien keulassa jousen vaihto riippuu hieman cartridgestä(yksi- vai kaksikammioinen), mutta uskon sen olevan lähes samanlainen rakenteeltaan mitä katupyörissä. Kaksikammioisessa usein jousi on iskarin alapäässä ja tällöin pitää purkaa keulasta ruoto(cartridge) irti ja vaihtaa öljyt. Jos yksikammioinen niin jousi on usein iskarin yläpäässä ja tällöin melkein riittää, kun korkin saa yläpäästä auki ja iskaria puristettua kasaan niin saa yläkautta vaihdettua jousen ilman öljyjen pois puottamista. Räjäytyskuvasta näkee missä kohdin jousi on iskaria ja sen mukaan voi remontoida...

edit. niin ja se painaumien säätö on peruslähtökohta alustan säätämiselle. Jos se on tehty vituiksi tai edellisen kuskin painon mukaan niin voi olla että ruuvaamalla(säädöstä ei ole kyse, kun se yleensä johtaa toivottuun tulokseen) ei sitä alustaa välttämättä saa toimimaan.
edit. arvot olleet väärinpäin, nyt korjattu...

 

[scuuba]

Eli:
Jos sulla on ongelma, korjaa se.
Jos ei ole ongelmaa, aja.

Muuten hyvä neuvo, mutta jos on aloitteleva kuski niin ei välttämättä tiedä paremmasta. Itselläni oli mopo täysin tehdassäädöissä ensimmäiseen alppireissuun asti. Jokainen voi varmaan kuvitella miten hyvin 70 kiloiselle japsinukelle sääsetty jousitus toimii 120kg jössikän alla. Joo, ei kovin hyvin. En vaan tiennyt mitään niiden säätämisestä enkä tajunnut, että mutkissa "luikertelu" voisi johtua jousituksen säädöistä (totuuden nimissä johtui osa siitä kyllä ihan kuskin kädettömyydestäkin).

Tällä hetkellä ollaan menty jo siihen tilanteeseen että esijännitykset on molemmissa päissä tapissa ja silti pyörä luikertelee varsinkin jarrulla sisään mentäessä. Tod näk jouset käy pohjassa aina välillä, ainakin siltä tuntui Botniaringin paluusuoran jarrussa. Takapää puolestaan pomppii aika pahasti avauksissa jos on vähänkään epätasaisempaa alustaa.

Jos tuo sama pyörä mulla säilyy, niin talven aikana etupään huollon yhteydessä täytyy jäykempää jousta sinne virittää ja samaa yrittää keksiä taaksekin. Tietty vois elopainoakin yrittää tiputtaa, mutta jousien vaihtaminen on aika paljon helpompaa...

Missä hintaluokassa muuten noiden jousien kanssa liikutaan? Vaatiiko niiden vaihto koko keulan täyden purkamisen, vai voisiko sen tehdä zuit zait tuosta vaan tallissa?

Melkonen hazardi kyl toi mopo sun alla noilla jousilla...

Mitä sulla on painaumat nyt kun esijännitykset on tapissa?

Ninjaan löysin srran forumin kautta käytetyt yamahan (samat keulapamput) kisajouset eteen; 60e (öhlärin ovh eteen muistaakseni 125e tjsp). Ja taakse öhlärin jousi motovillen kautta 80e.

Kannattaa irrottaa pamput kokonaan, ja samalla putsata ne/ vaihtaa öljyt.

 

[scuuba]

Sanotaan heti tähän eriävä mielipide.

No itse asiassahan me ollaan ihan samaa mieltä. Vain eri sanoin sanottuna sama juttu.

 

[parjan_fin]

Varmaankin pitäisi, taas kerran, olla hiljaa, mutta kun tulee niin ristiriitaista ja mielestäni väärää tietoa eetteriin että on pakko korjata.

Free sag, käsitän tällä staattisen painuman, pitäisi olla R -mallin pyörissä keulassa 20 - 25 mm luokkaa ja takana 10 - 15 mm luokkaa.

Staattinen painuma on siis se matka minkä pyörä painuu omasta painostaan alaspäin, kun siis verrataan täyteen joustomatkaan.

Lastattu painuma tulisi olla taasen jossain 35 - 40 mm luokkaa edessä ja takana 20 - 25 mm luokkaa.

Silloin kun vielä 2008 mallisella Yamahan R6R:llä ajoin kilpaa niin edessä lastattu painuma oli 38 mm ja takana 22 mm. Staattinen painuma takana oli 12 mm.

Hommahan menee niin että jos staattinen painuma on pienempi kuin mitä nuo yllä olevat ohjearvot on, että pääset lastatuissa painumissa ohjearvoihin, niin esijännitystä on liikaa = jousi on sinun tarpeisiisi liian löysä.

Jos taas, liian, pienellä tai nolla esijännityksellä pääset haluttuihin lastatun painuman arvoihin ja staattinen painuma on yli noiden arvojen tarkoittaa se taas päinvastaista, eli jousi on liian jäykkä.

Ja loput vaihtoehdot osaattekin päätellä itse.

Keulassa meikäläisellä oli toisessa putkessa 95:nen jousi ja toisessa 90:nen jousi. Kyllä, niitä voi sotkea. Tuolla tavalla päästii 92,5 jousivakioon, mihin on muutoin aika hankala päästä, kun jousia tehdään 5:n portaissa. Ellei sitten teetä jossain speciaalijousia itselleen.

Se on totta että painumista pitää lähteä liikenteeseen. Painumat määrää hyvin pitkälle sen missä kulkukulmassa pyörä menee ajon aikana ja myös sen että kuinka hyvin alusta kantaa mopon ja kuljettajan painon eri tilanteissa.

Esim. tuollainen edessä 10 mm freesag ja takana 25 mm freesag tekee sen että pyörä on hyvä jarrutettava, mutta ei kyllä käänny mutkaan kunnolla ja linja menee leveäksi hyvinkin helpolla avauksessa, ellei etunen ole lähtenyt ennen sitä jo alta kokonaan. Ts. pyörä on erittäin takapainoinen.

 

[willik]

Varmaankin pitäisi, taas kerran, olla hiljaa, mutta kun tulee niin ristiriitaista ja mielestäni väärää tietoa eetteriin että on pakko korjata.

Hyvä ettet ollut hiljaa, koska miehän oon kattonu tuon lähteeni arvot väärin päin. Etupään arvot onkin takapään arvoja jne. Hemmetti, täytyy korjata

edit. nyt kun arvot on oikein päin niin näyttää olevan oman lähteeni arvot melkein samat mitä teikäläisen arvot. Näääin ne hommat etenee.

 

[scuuba]

Millä logiikalla yleensä suositellaan taakse automaattisesti vähemmän painaumaa kuin eteen? Esim. Öhlinsin oppaassa eteen 30-40mm ja taakse 25-35mm. Saadaan pyörä heti helpommin kääntyväksi, vaikka etujättö voi olla valmiiksi ärhäkkä?

Eroa selittänee osaltaan se, että takana painuma mitataan pystysuoraan ja edessä putken suuntaisesti.

Matemaattista ihmettelyä, mutua, mittaus- ja laskuvirheitä:

Esimerkkinä mun -05 pikkuninja:

Keulassa on 0,95 jouset, yht 2kpl of koors, ja ~25-asteen keulakulma aiheuttaa noin 1,1 suhteen vertikaalisen ja keulaputkien painauman suhteen. Lopputuloksena tästä siis se että keulan vertikaalinen jousivakio 2*0,95*1,1^2 = 2,3 kg/mm.

Takana taasen on 10,5 jousi, ja linkusto, ainakin joustomatkan alussa; 2:1, jolloin lopputuloksena vertikaalinen jousivakio 10,5/2^2 = 2,63 kg/mm.
Eli takana on suhteessa noin 15% jäykempi jousi kuin edessä.

Koska tavis kyykän painojakauma, kiloina, on aika 100/100 keulan ja perän suhteen, ja myöskin tavis kuskin paino jakautuu kiloina 45/45 jos kuski vetää eniten täysiä muna-asennossa.
Sen lisäksi täytyy huomioida että jousille tuleva massa on edessä ehkä noin 15 kg vähemmän, etupyörä jne, ja takana ehkä noin 20kg vähemmän, takapyörä swingi jne.

Jos laskee keula tuolla 130 kilolla, eli meikäläisen tapaus, niin vertikaalisesti pikkuninjan keula uppoo 52mm, eli 62mm putkien suuntaisesti.
Käytännössä keula ei uppoa noin paljoa sen takia, että keulassa on esijännitystä jo siinä vaiheessa kun kasaa keulan. Muistaakseni putkien suuntainen painauma "ilman esijännitystä" on 43mm joten keulan kasausvaiheessa etujousiin tulee 19 mm esijännitys (ts keulan hajottajille tämä tarkoittaa sitä ~18 kilon ähellysvoimaa, jolla saa esiin sen rodin johon törkätä se kiintoavain jotta saa korkin irti siitä rodista, siistimmin tuon tekee sillä etuiskaripuristimella). Sen lisäksi on vielä erikseen esijännityssäätö (0-15mm), joka tappiin vetämällä vähentää putkien suuntaisen painauman 33mm:iin. Painauma ei vähene 15mm sen takia että keulan painaumaa "sotkee" vielä etupamppujen sisältä löytyvät top-out jouset, jotka esim vaikuttaa keulan putkien vapaaseen pituuteen 8mm riippuen siitä onko esijännityssäätö täysillä vai nollilla.

Perässä painaumaa "sotkee" myöskin top-out jousi, olikohan se ko takaiskarissa 7mm verran, ja 2x linkun takia max 14mm. Ja mitattu painauma käytännössä on 32mm; "takajousen esijännityksen säätö nollissa". Ko tapauksessa manuska sanoo (vakio jousella):
(irrallaan olevan jousen vapaa pituus 192mm)
Spring Preload Setting
Standard: Spring length 182.7 mm
Usable Range: Spring length 177.7 - 187.7 mm
Joten tuo "esijännityksen säätö" on hieman elastinen tuossa tapauksessa.


Edit: Mitähän kaikke vielä meni pieleen, viisaammat korjatkaa, kiitos.  

Kiitokset jurahalle oikaisusta.

 

[juraha]

Takana taasen on 10,5 jousi, ja linkusto, ainakin joustomatkan alussa; 2:1, jolloin lopputuloksena vertikaalinen jousivakio 5,25kg/mm.

Independent suspension forumin mukaan linkuston vaikutus pitää laskea toiseen potenssiin. Näin ko. jousi/linkusto antaa vertikaalisen jousivakion 2,63 kg/mm.
Keulassa 2*0,95/0,82=2,31 kg/mm.

Painuman laskemisessa vaikuttaa jousittamaton paino.

Vastaako näin laskien enemmän todellisuutta?

 

[scuuba]

Takana taasen on 10,5 jousi, ja linkusto, ainakin joustomatkan alussa; 2:1, jolloin lopputuloksena vertikaalinen jousivakio 5,25kg/mm.

Independent suspension forumin mukaan linkuston vaikutus pitää laskea toiseen potenssiin. Näin ko. jousi/linkusto antaa vertikaalisen jousivakion 2,63 kg/mm.
Vastaako näin laskien enemmän todellisuutta?

Kyllä vain. Oikeassa olet.