Sinällään hyvä, että tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja tyydyttää ajotarpeet.
Nämä tarpeet ja mahdollisuudet (ajo
) kun voi monen kohdalla vaihdella
paljonkin ja eri syistä.
"Ei ole ilmaisia lounaita" oli tuolla ihan hyvä toteamus.
Kyse on perimmältään vaan siitä, miten milloinkin lystistä maksaa.... ja sen kautta myös
määrittyy pitkälti se "kuinka paljon".
Tietää tuon omalta kohdaltakin ihan hyvin ja aika ratkaisevina tekijöinä ovat olleet
ajomäärät, kauden pituus (varsinkin jos arvottaa ja arpoo olosuhdetekijöitä), sekä paljonko
laittaa painoa asioille "aina käsillä" ja tunne/ropauspuoleen.
Jos ajattelee omaa historiaa, niin aikanaan ei omille vehkeille ollut minkäänlaista, millään konstilla
itselle selitettävää vaihtoehtoa
.
Sitten tuli väliin kausi, jolla erilaisten vehkeiden käsiin saaminen mielitekojen ja tarpeiden hoitamiseksi
oli "kysymisen vaivan" takana. Joskus jossain mentiin ihan rahavuokrillakin.
Tällöin mentiin sillä, että asioiden järjestys/aikafunktio/mopoilu asettui kohdilleen tuolla systeemillä.
Toki talousaspekti vaikutti tuossakin ajassa jollain tapaa, vaikka sillä ei ratkaisevaa merkitystä ollutkaan.
Muut tekijät olivat merkitsevämpiä.
Mitenkään vähäpätöisenä elementtinä yhtälössä ei myöskään voi pitää esim. säilytysfaciliteettejä.
Eli ei tuo kokonaisuus ja tapa touhuta mopojen kanssa ole mitenkään yksioikoinen ja suoraviivainen.
Se mikä jollekin on ylivoimaisen järkevää, taloudellista ja huoletonta, näyttäytyy hyvin perustein
jollekin toiselle täytenä hölmöilynä.
Nämä tarpeet ja mahdollisuudet (ajo
paljonkin ja eri syistä.
"Ei ole ilmaisia lounaita" oli tuolla ihan hyvä toteamus.
Kyse on perimmältään vaan siitä, miten milloinkin lystistä maksaa.... ja sen kautta myös
määrittyy pitkälti se "kuinka paljon".
Tietää tuon omalta kohdaltakin ihan hyvin ja aika ratkaisevina tekijöinä ovat olleet
ajomäärät, kauden pituus (varsinkin jos arvottaa ja arpoo olosuhdetekijöitä), sekä paljonko
laittaa painoa asioille "aina käsillä" ja tunne/ropauspuoleen.
Jos ajattelee omaa historiaa, niin aikanaan ei omille vehkeille ollut minkäänlaista, millään konstilla
itselle selitettävää vaihtoehtoa
Sitten tuli väliin kausi, jolla erilaisten vehkeiden käsiin saaminen mielitekojen ja tarpeiden hoitamiseksi
oli "kysymisen vaivan" takana. Joskus jossain mentiin ihan rahavuokrillakin.
Tällöin mentiin sillä, että asioiden järjestys/aikafunktio/mopoilu asettui kohdilleen tuolla systeemillä.
Toki talousaspekti vaikutti tuossakin ajassa jollain tapaa, vaikka sillä ei ratkaisevaa merkitystä ollutkaan.
Muut tekijät olivat merkitsevämpiä.
Mitenkään vähäpätöisenä elementtinä yhtälössä ei myöskään voi pitää esim. säilytysfaciliteettejä.
Eli ei tuo kokonaisuus ja tapa touhuta mopojen kanssa ole mitenkään yksioikoinen ja suoraviivainen.
Se mikä jollekin on ylivoimaisen järkevää, taloudellista ja huoletonta, näyttäytyy hyvin perustein
jollekin toiselle täytenä hölmöilynä.
.
.
Pyydän anteeksi kaikilta kaltaisiltani vanhoilta pieruilta.
Tosiasiassa meille vanhoille, ei enää pitäisi sattua juuri mitään käpyjä, kun kokemus on huipussaan ennen dementiaa...