Sanoppa Jukka, mitä olisi minulle vielä pitänyt kertoa? Säännöt olen lukenut, sen ajajatutkinnon sisällön moneen kertaan. Väitän mahdollisessa pistokokeessa osaavani säännöt keskivertoa paremmin.
Kun ajan rataa, yritän ajaa sen mahdollisimman nopeasti, lähes joka paikassa rajalla. paitsi kun edessä on kaveri, odotan paikan, jossa voin turvallisesti ohittaa. Hitaammalla pyörällä ajaessani joudun ohittamaan jarruissa.
Nyt tapahtunutta kolariani en voi kommentoida, kun en sitä muista. Muistan vain lyhyen kohdan, jossa pidän pyörää pystyssä ja katselen turvallista paikkaa - senkin hämärästi.
Kertokaa, jukka tai joku muu olenko ollut vaaraksi, mitkä opasteet olisivat Jukka auttaneet?
En osaa sanoa, koska en tiedä edes nimeäsi enkä ole sinua tietääkseni tavannut. Virtuaalisesti päätelmiä on hyvin vaikea tehdä. Ilmoitit tulevasi juttelemaan Kemoralla, en kuitenkaan muista tällaista tapahtuneen. Koska en tiedä nimeäsi tai miltä näytät, aloitetta ei tapahtunut minunkaan puolelta. Oma nimeni on aika usein allekirjoituksessani ja pienellä googlettelulla se selviää ja osa saattaa minut kasvoistakin tunnistaa, näin päättelin sunnuntaina pyörääni pakatessani.
Toistan itseäni. Olen kertonut, että lähtö tapahtuu silloin kun punainen valo sammuu. Punaisen valon syttyessä nostetaan kierrokset tietylle tasolle ja kun valo sammuu, kytkin nostetaan ja lähdetään. Yksinkertaista, eikö? Varmasti kaikki osaavat tuon kirjoittaa paperille tai virtuaalisesti tänne, osa keskivertoa paremmin. Käytännössä on kuitenkin toisin, kuten lauantaina taas nähtiin ja tullaan näkemään seuraavissakin lähtöharjoituksissa. Teoreettista sähkötekniikkaa tai DI:n tutkintoa opiskelleet tietänevät varmasti teoriassa, että sähkölaite toimii yleensä silloin kun sähköjohto on kiinni pistorasiassa. Käytännössä asia onkin vaikeampi, kuten myöskin lauantaina huomattiin.
Näiden vuosien aikana olen välttynyt kaadoilta (poislukien Motoparkin sadekelin kisan kaato 2009), toisiin törmäämisiltä ja vakavilta vammautumisilta. Syynä ei ole se, että olisin poikkeuksellisen taitava kuski tai että minulla olisi huima tuuri. Syy on se, että tiedän omat rajani ja pysyn niiden sisällä. Toinen syy on se, että osaan lukea ihmisiä. Tunnistan riskikuljettajat ja pyrin pitämään riittävän hajuraon. Mm. toukokuussa 2010 mainitsin radalle lähtiessäni R. Pennalle, että tuota kaveria kannattaa varoa ja pitää hajurako. Puoli kierrosta myöhemmin kyseinen kaveri oli pyörineen ilmassa ja vain hajuraon pitäminen esti sen, etten ollut samassa nipussa. Vanhempi ja kokeneempi setämies myönsi minun olleen oikeassa.
Koska en ole tavannut sinua, en osaa sanoa oliko tuo onnettomuutesi huonoa tuuria joka voi käydä meille kelle vaan vai oliko kyseessä rutiinisuoritus jollainen napsahtaa kohdallesi joka viides tai joka kymmenes ratapäivä, kuten eräille tuppaa käymään.
Toistan edelleen itseäni. Tämä on vaarallinen laji ja ratatutkintoja vastaanottavana henkilönä kannan osaltani vastuun siitä, että kisoihin päästetään vain henkilöitä joilla tiedot ovat paitsi teoriassa, myöskin käytännössä hallussa ja myöskin taidot. On lajeja, joissa pahoistakin virheistä voidaan oppia, esim. Playstationin pelaaminen. RR on taas laji, jossa ensimmäinenkin virhe voi olla viimeinen.
Tänään (eilen) tiistaina kerroin Ahvenistolla, että ns. Tarun mutka on vaarallinen paikka ja siinä ensikertalaiset kaatuvat. Käytiin paikan päällä katsomassa ja mutkaan tutustumassa. Siitäkin huolimatta ensikertalainen kaatoi pyöränsä juuri siinä mutkassa, eikä tämä ollut ensimmäinen kerta.
Näiden 11 kesän aikana ollaan järjestetty satoja ratapäiviä ja kymmeniä kisoja. Jo pelkästään ajajakokouksessa tunnistaa ns. kaatajatyypin. Tuttujen kanssa pidetään joskus sellaista top 5 -listaa. Lähes poikkeuksetta siitä listalta löytyy päivän kaatajat vaikka paikalla olisi 150 kuskia. Sattumaa? Tuskin.
Youtubea katsomalla ei tule ratakuskiksi ja jatkuvalla limiitillä ajamisesta voi olla seurauksena limiitin loppuminen. Onneksi on olemassa myös tuo talouspuolen Darwin joka lopettaa joillakin koheltamisen eikä aina tarvitse viikatteen heilua.
Jos ja kun sairaalassa on tylsää, kannattaa kertauksena lukea satu jäniksestä ja kilpikonnasta. Oikein ajatuksella jos lukee, saattaa idea selvitä.
Jukka
