Olen muuten miettinyt että milloin yleinen narina siitä että "Ei näille nykyvehkeille voi mitään tehdä enää kotona itse" on alkanut.
Veikkaisin jotain 30-lukua tai 40/50-luvun taitetta.
Vähän mallista riippuen, mutta sanoin että 1970 -luvun lopulta jonnekin 80 -luvulle, eli silloin kun tuli ensimmäiset alipaineohjatut saastekaasari-letkusotkut ja sitten elektroniikka.
1970 -luvun autot ovat pääosiin kyllä hyvin simppeliä teknikkaa, miettikääs nyt vaikka jotain Escorttia tai Corollaa ja sama pyöriin. Hinnat alkaen -kansanautoissa kun ei täällä mitään eksoottista ollut.
Noiden kanssa pärjää ihan simppeleillä perustyökaluilla ja ne pystyi huoltamaan vaikka sademetsän siimeksessä.
Uudemmista pitää tunnustusta antaa Toytotan HJ, FJ ja Hilux -nelivedoille. Siksi niitä pörrää aina videolla kun jossain taatelimaassa soditaan, niin siellä ne menee lavat täynnä kalasnikov -ukkeleita.
Tuo ei onnistuituis jos niitä ei voi korjata ja huoltaa kuin merkkikorjaamolla. Eikä uudet tojolootatkaan enää tuohon kykene. Ja pitää nyt vieä sanoa että 1980 -luvulla tehtiin vielä "iäisyyslantikoita".
Uudempien autojen mobilismi edellyttää tulevaisuudessa että automerkki pistää diagnostiikkasoftansa jakeluun ja silti pitää vielä taltioda se käyttis ja rauta missä niitä diagnostiikkasoftia on ajettu, että pääsee ropaamaan.
Samaten mallikohtaisia erikoisosia on uusissa aivan liikaa. Jotain elektronikkaosaa ei löydy kuin joistain malleista ja niitä ei kohta saa mistään.
Joku läskipää on vaikka Volvoista keksinyt että pyöränlaakerit voi vaihtaa vain ostamalla koko keskiö. Voi persiö. Jokuhan olis voinut vaikka muuten ostaa laakerikaupasta 30 eukolla uudet laakerit, nyt pitää maksaa 300 siitä pulikasta jota ei sitten vuonna 2045 saa mistään.
Tässä kun on tuota 45 vuotiasta Amazonia laitellut, niin ei siinä hirveesti ole kulutusosaa mitä ei löydy n+1 paikasta ja tai on suoraan normikamaa. Alkuperäisessä on kyllä tuota elektroniikkaa ihan hitosti. Yksi diodi ja yksi kondensaattori.