Eli laitetaan tässä vähän tekstiä ZX9R:n runkogeometrian muokkaamisesta.
ZX9R on perusominaisuuksiltaan vakaa ja mukava ajettava, soveltuu tällöin erinomaisesti matkaajoon. Kääntöpuolena on pyörän kankeahko käsiteltävyys vauhdikkaammassa ajossa. Tämä luonnollisesti korostuu vielä enemmän kun taakse laitetaan emäntä istumaan. Tällöin pyörän keula kevenee entisestään ja siitä tulee vielä kankeampi kääntää.
Luonnollisesti kun pyörän päälle tulee lisäpainoa, niin perä painuu alaspäin ja tämä muuttaa pyörän keulakulman loivemmaksi kuvassa kulma alfa. Katso alla oleva kuva:
Lähde:
Miksi ja miten moottoripyörä kääntyy?
Näin ollen jos ajelee paljon kakspäällä, kannattaa vaihtaa taakse jäykempi jousi, jolloin perä ei painu niin paljoa alas. Näin ollen keulakulma alfa (kuva) pysyy jyrkempänä.
Jäykempi takajousi ei tosin yksin ajaessa vielä vaikuta kovin merkittävästi keulakulman pysymiseen jyrkkänä, paitsi sitten kun ajetaan lähes polvi maassa radalla kuva 2:
Jotta pyörä saadaan kääntymään ketterämmin, joudumme muuttamaan runkogeometriaa. Helpoin tapa on tehdä se nostamalla perää. Tällöin tosin istuinkorkeus kasvaa. Perän nostaminen onnistuu Muistaakseni B,E ja F malleissa lykkäämällä alla olevan kuvan 3 tapaan prikkoja iskarin ja iskarin runkokiinnikkeen väliin.
Prikkoja laitetaan kuvassa näkyvään väliin tarvittava määrä. En kuitenkaan suosittele tekemään pelkkään perään kaikkia muutoksia, jos on tarkoitus hakea maksimaalista ketteryyttä. Tällöin suosittelen nostamaan etuiskunvaimentimia kiinnityspisteissään. Tällä tavalla keulakulma jyrkkenee entisestään Katso kuva 1. On kuitenkin hyvä muistaa, että kun etuiskunvaimentimia nostetaan, niin normi jousilla etulokari saattaa alkaa osumaan keulakatteeseen. Eli suosittelen nostamaan varovaisesti ja testaaman vähän ettei käy ohrasesti. E-mallissa kärsi putkia nostaa 4mm ilman, että tuli ongelmia edes radalla.
Keulan laskussa on myös se hyvä puoli että tämä siirtää pyörän painopistettä hitusen eteenpäin, jolloin keulallan pito on parempi, varsinkin kaks päällä ajettaessa.
Alla olevasta kuvasta käy ilmi kuinka runkogeometria muuttuu perän noston myötä. Sininen runko kuvaa lähtötilannetta. Punainen runko kuvaa tilannetta jossa pyörää on nostettu perästä ja lopuksi on vielä vihreänä runko jota on nostettu perästä + laskettu keulaa (nostettu pumppuja). Kuvasta näkyy kuinka mustaan pystysuoraan katkoviivaan nähden keulakulma jyrkkenee joka kerta lisää. Pyörän vakio akseliväli myös lyhenee aavistuksen, jolloin pyörä kääntyy herkemmin.
Pyörään saa myös lisää herkkyyttä lyhentämällä akseliväliä. Tämä tapahtuu joko kahdella tavalla. Laitetaan pari lenkkiä lyhyemmät ketjut, tai taakse pari piikkiä lisää. E-malliin mahtui juuri vakio ketjuilla +2 piikkiä lisää. Tietysti jos takaakseli on jo niin edessä kuin mahdollista, niin silloin akseliväli on jo minimissä.
Rengastus vaikuttaa myös ajoon. Jos laitat taakse 190/50R17 renkaan tilalle 190/55R17 renkaan, niin takaakseli nousee hitusen ja näin ollen perä nousee taas ja keulakulma jyrkkenee lisää. Jos pyörässä on huggeri, niin se ei välttämättä mahdu pyörimään huggerin alla. Huggeria voi tosin usein korottaa prikkojen alla, jolloin rengas mahtuu pyörimään ongelmitta. Toinen tekijä on se että kiihtyvyys heikkenee aavistuksen ja jotkut jopa kuvittelevat tuntevansa sen persdynolla. Renkaan poikkileikkaus profiili vaikuttaa myös pyörän kääntymiseen. Perusvaihtoehdot ovat O-, U- Ja V-profiili. Ei tarvitse kovin suurta mielikuvitusta kuvitella kuinka kirjaimet kuvaavat profiilin muotoa. V-profiili on luonnollisesti se joka taittuu agressiivisimmin mutkaan. Eli sitä käyttämällä saa parhaan kääntyvyyden, jos hakee maksimaalisuutta.
Summa summarum: Omassa ysissäni oli korotettu perä, keulapurtkia oli nostettu 4mm ja takana käytin 190/55R17 rengasta jossa oli V-profiili. Taakse oli vaihettu HyperPro:n jäykempi progressiivinen jousi. Näillä eväillä ajoin ahvenistolla 1:35.xx ajan muistaakseni. luonnollisesti pyörän jousien preloadit ja iskareiden vaimennukset oli säädetty suunnilleen kohdilleen
