Löytyykö velä muita ketkä näillä vanhoilla lehmillä kilometrejä nielee?

Itellä tommonen viime keväänä vähän riisuttu 900cc ammu jolla "mittarissa" (sekin vaihtui viime keväänä) vasta 133tkm. Syynä riisumiselle oli ulkonäön nuorentaminen omaa silmää miellyttävämmäksi, vaikka ei tuo varttikatteellakaan nyt niin paha ollut, sekä tukevampi ajettavuus kun alkuperäinen kapea tanko systeemi vaihtui yhtenäiseen leveämpään putkeen. Itsellä pyörä ollu nimissä tosiaan vasta viime keväästä, mutta ajossa ollut jo vuodesta 2010 sillä isäukoltahan minä tuon ostin. Kilometrejä on kyllä tullut varsin nihkeesti, tarkkaan en nyt muista mutta olisiko viime vuonnakin tullut häpeälliset 2000-2500km.
Josta päästäänkin itse aiheeseen. Onko muilla (jos teitä nyt edes on) XJ kuskeilla ongelmia ajomukavuuden kanssa? Isäukko puhu että hän pystyi ajamaan pitkiäkin matkoja ennen kun alkoi jalat ja persaus puutumaan, mutta pieni asennon muuttaminen välillä ajon aikana kuulemma auttoi. Minun taas kun ei tarvitse kuin istua pyörän päälle niin alkaa jalat puutumaan sisäreisistä, ja jo 100km matkalla tämä meinaa sitä että vaikka jalkoja välillä roikuttelis tai nousis seisomaan tapeillekkin niin lopulta ei meinaa pystyä jarruttamaan jne. kun jalkoja pakottaa ja puutuuvat.
Erona minulla ja isäukollani on pituus: itse olen 175cm = olisinko 8cm pidempi, ja paino jossa siinäkin voitan about 30 lisäkilolla (voi olla alakanttiin)
. Jäykä on kyllä raato (ja asenne) ei tohdi kieltää, mutta ei tuo nyt venyttelemällä tunnu menevän kun heti istuessa satulaan alkaa puutuminen ikään kuin satula vähän painaisi sisäreisiä vaikka ei nyt suoranaisesti paina. Satulaa muokattiin viime kesänä korkeammaksi josta seurasi ennestään huonompaa tuntumaa pyörään, mutta polvikulma vähän loiventui ja näin ollen olot ehkä vähän parani. Samalla kavensin myös satulan runkoa etuosasta ettei muovinen runko ainenkaan painaisi jalkoihin.
Pyörän vaihtoakin olen harkinnut (customiin), mutta näissä kun alkaa olemaan enemmänkin vain käyttöarvo jäljellä niin ei väliin sitten taas rahaa löydy ja toisaalta pidän moottorin yksinkertaisuudesta ja luotettavuudesta, unohtamatta kardaanin tuomaa helppoutta, nimimerkillä viime kesänä isäukon marauderin takavanteen kerran pessyt
.
Olen tässä miettinyt ratkaisua jossa hommaisin mahdollisesti uuden vähän korkeammalle ja taaksepäin tulevan tangon (nykyinen saatu lahjoituksena eli siihen en voinut vaikuttaa), mahdollisesti säädettävät jalkatapit millä saisi 25mm mihin suuntaan vaan tappeja siirrettyä. Niin ja jos satulan muokkaisi vähän matalemmaksi mikä nyt on helppo kokeilla kun alkuperäisen korkuinen satulakin löytyy vielä. Eteen kyllä myös himottaisi hommata progressiiviset jouset (kokemuksia?) sekä ehkä kaatumaraudat joilla voisi sitten ajaa jalat suorana matkaa jos tarve
. Taitaa vaan budjetti tehdä kepposet tässäkin hommassa kun samalla on menossa VW Kuplan laitto mikä tulee vielä imaisemaan jonkun tilinauhan.
Siinäpä tuota juttua noin ens hätään.
Itellä tommonen viime keväänä vähän riisuttu 900cc ammu jolla "mittarissa" (sekin vaihtui viime keväänä) vasta 133tkm. Syynä riisumiselle oli ulkonäön nuorentaminen omaa silmää miellyttävämmäksi, vaikka ei tuo varttikatteellakaan nyt niin paha ollut, sekä tukevampi ajettavuus kun alkuperäinen kapea tanko systeemi vaihtui yhtenäiseen leveämpään putkeen. Itsellä pyörä ollu nimissä tosiaan vasta viime keväästä, mutta ajossa ollut jo vuodesta 2010 sillä isäukoltahan minä tuon ostin. Kilometrejä on kyllä tullut varsin nihkeesti, tarkkaan en nyt muista mutta olisiko viime vuonnakin tullut häpeälliset 2000-2500km.
Josta päästäänkin itse aiheeseen. Onko muilla (jos teitä nyt edes on) XJ kuskeilla ongelmia ajomukavuuden kanssa? Isäukko puhu että hän pystyi ajamaan pitkiäkin matkoja ennen kun alkoi jalat ja persaus puutumaan, mutta pieni asennon muuttaminen välillä ajon aikana kuulemma auttoi. Minun taas kun ei tarvitse kuin istua pyörän päälle niin alkaa jalat puutumaan sisäreisistä, ja jo 100km matkalla tämä meinaa sitä että vaikka jalkoja välillä roikuttelis tai nousis seisomaan tapeillekkin niin lopulta ei meinaa pystyä jarruttamaan jne. kun jalkoja pakottaa ja puutuuvat.
Erona minulla ja isäukollani on pituus: itse olen 175cm = olisinko 8cm pidempi, ja paino jossa siinäkin voitan about 30 lisäkilolla (voi olla alakanttiin)
. Jäykä on kyllä raato (ja asenne) ei tohdi kieltää, mutta ei tuo nyt venyttelemällä tunnu menevän kun heti istuessa satulaan alkaa puutuminen ikään kuin satula vähän painaisi sisäreisiä vaikka ei nyt suoranaisesti paina. Satulaa muokattiin viime kesänä korkeammaksi josta seurasi ennestään huonompaa tuntumaa pyörään, mutta polvikulma vähän loiventui ja näin ollen olot ehkä vähän parani. Samalla kavensin myös satulan runkoa etuosasta ettei muovinen runko ainenkaan painaisi jalkoihin.Pyörän vaihtoakin olen harkinnut (customiin), mutta näissä kun alkaa olemaan enemmänkin vain käyttöarvo jäljellä niin ei väliin sitten taas rahaa löydy ja toisaalta pidän moottorin yksinkertaisuudesta ja luotettavuudesta, unohtamatta kardaanin tuomaa helppoutta, nimimerkillä viime kesänä isäukon marauderin takavanteen kerran pessyt
Olen tässä miettinyt ratkaisua jossa hommaisin mahdollisesti uuden vähän korkeammalle ja taaksepäin tulevan tangon (nykyinen saatu lahjoituksena eli siihen en voinut vaikuttaa), mahdollisesti säädettävät jalkatapit millä saisi 25mm mihin suuntaan vaan tappeja siirrettyä. Niin ja jos satulan muokkaisi vähän matalemmaksi mikä nyt on helppo kokeilla kun alkuperäisen korkuinen satulakin löytyy vielä. Eteen kyllä myös himottaisi hommata progressiiviset jouset (kokemuksia?) sekä ehkä kaatumaraudat joilla voisi sitten ajaa jalat suorana matkaa jos tarve
. Taitaa vaan budjetti tehdä kepposet tässäkin hommassa kun samalla on menossa VW Kuplan laitto mikä tulee vielä imaisemaan jonkun tilinauhan.Siinäpä tuota juttua noin ens hätään.