Vinkki vanhojen "isojen raasereiden" omistajille!

[tapsu]

Ilmeisesti keski-iän kriisin raiskaamat tono-oskarit arvioivat kaikkia muita oman mittansa mukaan eli kukaan muukaan ei voi tietää mitään mikä on itselle uutta ja ihmeellistä...

Elämän filosooffit kaikkine syvällisene lausuntoineen vievät kyllä kaikesta voiton

Ei muuta kuin kovaa ajoa

ps. kyllä ne 90 luvun taitteen koneet on ajo-ominaisuuksiltaan hyviä jos kunnossa kyse on vain taidoista (niinkuin täällä tapana jatkaa).

 

[Yamaha1]

Täällä on kyllä yks huvittava piirre näissä keskusteluissa. Eli jos joku esim. nyt vaikka XX:n, ZZR:n tai vaikkapa Hyabusan omistaja erehtyy edes vihjaamaan, että omistaa sporttisen pyörän... Niin joillain pystypersenanahkakortsuhengarilla menee välittömästi napit sekasin ja pitää alkaa mesoomaan tuosta sporttisuudesta. Eli ainoat mallit minkä yhteydessä sanoja: Sport, nopea, kiihtyvä, ajettava...jne saa käyttää, on uusimmat muoviluodit. Jos omistat viimevuotisen luodin, sama pätee sinuun... sulla on tänä vuonna alla matkalehmä, tai muuten vaan lähes ajoon kelpaamaton vaarallisen letku kontruktio.  

Ei siinä mitään, mukavaa ja ennen kaikkea vedet silmissä naurattavaa luettavaa... Toisaalta huolestuttavaa, kun jotkut on tossakin asiassa ihan tosissaan...  

 

[jorim]

Vanha totuus pätee näihinkin tyyppeihin. "jos on lusikalla annettu, ei kauhalla voi vaatia"

 

[Teuwo]

Kommentoidaan nyt tasan viimoinen kerta asiaan.

Ollappa herran vuosi 1989 ja Honda teettää HRC nimisellä divisiollaan RC30 nimistä mallia sarjan joka oikeuttaa luokitukseen Superbike sarjaan.

Vehkeessä ei ole takasatulaa tai tappeja mutta sen sijaan titaaniveivit vakiona ja kilpailutoimintaan soveltuva tiheävälitteinen laatikko pitkinen ykkösineen jne.
Pyörällä on perin p*ska ajaa ruuhkassa kiitos kytkimen kokkaavan hyvin pitkän ykkösen välityksen, taipumuksen ylikuumeta madellessa ja muiden raaserimaisten (so. kilpurin) ominaisuuksien joilla ei ole merkitystä pyörän oletetussa käyttötarkoituksessa.

Honda valmistaa myös mallia CBR1000F jonka funktio on olla hyvä  ajettaessa suuriakin etäisyyksiä nopeasti, myös kaksi päällä ja laukkujen kanssa. Se on siis sporttouring pyörä.
Se ei ole parhaalla tahdollakaan mikään raaseri koska ko. aikaan ei ole olemassa mitään merkittävää luokkaa jota voisi litraisella pyörällä ajaa ja näin ollen ei ole mielekästä lisätä ominaisuuksia jotka heikentävät käyttömukavuutta pääasialliseen käyttötarkoitukseen.

Näillä kahdella ei ole juurikaan mitään yhteistä kaupunkiajon suhteen, eikä paljon minkään muunkaan sen puoleen.
Tosin suomi on vapaa maa, saa täällä tarinoida vaikka Gold Wing mallisesta trialpyörästä jos haluaa.

Pyydän anteeksi jos julkitoin huoleni että pyörä joka on tarkoitettu hyväksi ajaa kaksi päällä ja laukkujen kanssa voisi olla jollain tapaa rikki jos se ei ole hyvä ajaa kaksi päällä ja myös laukkujen kanssa.
Mielestäni ei ole normaalia että kuljettaja joka ilmoittaa omistaneensa useita pyöriä uupuu kohtuuttomasti tuommoista pyörää kapunkiajoon käyttäessään.

Edelleen julkitoin mahdollisuuden että uupuminen voisi johtua muusta kuin pyörästä, esim. ajotilanteeseen nähden kohtuuttomasta keskittymisestä, joka sitten voi johtua vaikkapa pitkän tauon aiheuttamasta äkkinäisyydestä ja jännittämisestä.

Mutta ihan sama minulle, ajakaa rikkonaisilla ohjauslaakereilla ja paskaksi kuluneilla vajaapaineisilla renkailla rystyset valkoisina loistaen jos siltä tuntuu ja pankaa kaikki pyörän piikkiin - ei kuulu minulle - kunhan ette aja kenenkään päälle.

Ja edelleen olen sitä mieltä että 90't luvun alun pyörät todellakin ovat ehjinä aivan soivia pelejä.
En voi puhua kuin itseni puolesta mutta käytännössä koen ajaneeni silloin nuoruuden innolla ja kovalla riskillä kovempaa kuin nykyään vanhana ja arkana, vaikkakin paremilla peleillä.
Eikä silloinkaan absoluuttisen rajoittava tekijä ollut kalusto vaan oma pää.

Ja edelleen sporttisuuskin pitää sitoa omaan aikaansa, hyvä esimerkki raa'asta sportista joka muuttui sporttoureriksi muuttumatta itse lainkaan on vaikkapa FJ1100/1200 juuri sopivasti FZR1000 tuloa ennen ja jälkeen. Pyörä ei muuttunut mutta mailma muuttui.

 

[Utah]

Ja edelleen sporttisuuskin pitää sitoa omaan aikaansa, hyvä esimerkki raa'asta sportista joka muuttui sporttoureriksi muuttumatta itse lainkaan on vaikkapa FJ1100/1200 juuri sopivasti FZR1000 tuloa ennen ja jälkeen. Pyörä ei muuttunut mutta mailma muuttui.

Juuri tästähän tässä oli kyse, jotkut vaan tarttui tuohon "raaseri"-sanaan ehkä ymmärtämättä aloittajan ajatusta. Taidan itsekin ajaa juuri tuollaisella entisellä "supersportilla", nykyisellä matkalehmällä (Kawasaki ZX-10 -88), joka oli kait koko 80-luvun nopeimpia (?) kaupasta saatavia pyöriä. Ei se siitä mihinkään ole hidastunut, mutta nykysin sitä ei enää pidetä minään, vaikka samanlainen "tappovehje" se on ilman riittävää kunnioitusta kuin ennenkin, johtuen osin juuri painosta ja tietystä kankeudesta yhdistyneenä tehoon ja korkeintaan kohtalaisiin jarruihin. Nykysportit on tottakai kehittyneet noista ajoista.

Minusta aloittajan pointti oli oikein hyvä, se sietää pitää mielessä. Nuoret kyykkypyöräilijät voi naureskella rauhassa, mutta ne harvoin 80-lukuisilla ajelee muutenkaan.

 

[LaMasquerade]

Jep, mistä lähtien raaseri on tarkoittanut pelkkiä kisareplikoita? Varsinkin yhteydessä jossa nimenomaan puhutaan kaksi päälläkin ajelusta..

 

[slaideri]

Täällä on kyllä yks huvittava piirre näissä keskusteluissa. Eli jos joku esim. nyt vaikka XX:n, ZZR:n tai vaikkapa Hyabusan omistaja erehtyy edes vihjaamaan, että omistaa sporttisen pyörän... Niin joillain pystypersenanahkakortsuhengarilla menee välittömästi napit sekasin ja pitää alkaa mesoomaan tuosta sporttisuudesta. Eli ainoat mallit minkä yhteydessä sanoja: Sport, nopea, kiihtyvä, ajettava...jne saa käyttää, on uusimmat muoviluodit. Jos omistat viimevuotisen luodin, sama pätee sinuun... sulla on tänä vuonna alla matkalehmä, tai muuten vaan lähes ajoon kelpaamaton vaarallisen letku kontruktio.  

+1 , asia on todellakin näin

 

[GoSpel]

Joku vanha kadeksankymmentäluvun gixeri olis komea sitten kun sellaisen saa museorekisteriin

. Mutta jos vanhemmista pyöristä puhutaan, niin usein niissä on tehoa, muttei ajo-ominaisuuksia. Verrattuna uudempiin siis. Jossain testissä oli joskus asiaa kuinka vanhan gixerin alusta ja jarrut olivat todella huonot siihen nähden, että kuinka kovaa pyörällä pääsi moottoritehon puolesta.

Eipa ole taala jutut muuttuneet 1,5 kk aikana...

Asiasta: harjoittelin joskus nuorena ison veljen pyoralla:

Se kulki aika hyvin verrattuna runkoon ja jarruihin. Moni nykyajan tuff guy tuskin uskaltaisi vaihtaa kolmoselle silla. Runko kumia ja jarru hidastin. mutkiin taipui kuin... kaarme. Humalainen kaarme.

 

[Teuwo]

Tuommoisella on tullut kurvattua ja myöntää täytyy että sen aikainen oma RD350 oli vakaa kuin Gold Wing ja ketterä kuin MBA 125cc RR-pyörä kun tuommoiseen vertasi.
Tosin siinä oli kaksi levyä edessä, olisiko sitten ollut H2 mallin ominaisuus.

Mutta ne äänet!

Mach-IV'ssä on varmaan pornoimmat äänet mitä missään ikinä!

 

[tapsu]

hmm.. ketjun aloittaneena pitäs kait koettaa se lopettaakkin..

Piti vaihtaa tuo omakuvakin hieman pirullisemmaksi, jottei kukaan kehtaa laittaa keppiä pinnojen väliin. Samalla päivitin tuota allekirjoitustakin hieman "mystiseksi". Jospa näin sais tulevaisuudessa aikaan enempi neutraaleja ketjuja

Tuli todella "pälätystä" yhestä vinkistä mutta koska ollaan vielä miehisellä foorumilla niin totean vielä kerran, että KAKS PÄÄLLÄ ja eikä mulla vi**u mikäään takki ollu tyhjä, HUIJASIN

Miehellä ei takki tyhjene.. PISTE näin