• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Vinkkejä käsittelykokeeseen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Guest
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Itellä oli kanssa kalteva rata (järvenpää). Ja vituiksihan se eka yritys meni.. Ja er6:lla myös koulun ja inssin vedin. Ei muuta kuin tarpeeksi kierroksia pohjille ja takajarrulla sitten sääädät vauhdin. Hyvin se menee:thumbup:
Tiedä sitten kuinka hyvä on omalla mopolla treenata, ainakin itsellä omassa sen verran enempi vääntöä koneessa kuin er6:ssa. ja siihen tottuneena jäis kyllä pujottelu varmaan tekemättä Kawalla tätänykyä..
 
JarLai sanoi:
Tuossa yllä tuli hyvät vinkit että tarkotuksella opettelee käännön liian pienessä tilassa ja poistaa mielestä tilanteen ja inssin.

Tuo liian ahtaassa tilassa opettelu on kaksiteräinen miekka. Ymmärrän kyllä että se poistaa henkistä painetta, kun tietää selviävänsä ahtaammasta. Toisaalta harjoitteluvaiheessa se myös lisää epäonnistumisten lukumäärää ja siten luo kuitenkin osaltaan epävarmuutta alitajuntaan.

Toki kyse voi olla erilaisista luonteenpiirteistä, mutta itse mieluummin ajelisin virallisia ulkorajoja tahallaan nuollen homman niin että se tuntuu naurettavan helpolta unissaankin, kuin että nappisuorituksella pääsee rimaa hipoen alimittaisesta radasta. Jälkimmäisessä on se ongelma, että koetilanteessa pienikin haparointi voi aiheuttaa jäätymisen, kun alitajunta luulee että nyt pyörä ei voi enää taittua ylitiukalle "tavoiteajolinjalle", vaikka viralliseen rataan olisi vielä hyvin varaa.
 
Täytyy kyllä sanoa, että aika uskomatonta pelleilyähän nuo autokoulun harjoitukset vähän on. Itsellä oli vaikeuksia saada kevarikortti juuri tuon pujottelun takia. Kuitenkin olen kaveriporukstani tainnut nyt ajaa eniten (20 000km) :orgmp: ja tehnyt nyt parina kesänä sellasen 2-4vko reissun keski/itä-Suomeen. Osaan siis käsitellä pyörää mutka/matka-ajossa. Aion jatkaa mp-harrastusta ehdottomasti enkä hommaa autoa. Silti en varmaan osaa pujotella vieläkään. Joskus kun olen koittanut tehdä noita ahtaita käännöksiä, niin joskus menee "Läpi" ja joskus ei. Onneksi sitten oikeassa elämässä voi sen jalan laskea surutta maahan.. Kaveripiirissä yksi jäbä veti käsittelyt ekalla läpi, mutta on kaatunut jo pari kertaa ihan lyhyen ajan sisällä (mm. lopetti kaasuttamisen mutkassa ja kaikkea ihme sähellystä). Tästä voi päätellä myös sen, että vaikka olisi huono tekemään kahdeksikkoa, niin eipä se välttämättä tarkoita, että ei pärjäisi liikenteessä.

Vähän kyllä mietityttää, että voiko ajo-opettaja vaikkapa määrätä lisäajotunteja tms jos en saa niillä ajotunneilla pujottelua sujumaan tai pahimmillaan laittaa tekemään inssin uudestaan? Ensi vuonna olisi edessä tuo kortin korotus A1 ---> A2 :kääk: Olen kyllä testannut ajaa juuri tuolla kawasakin er-6f ja sehän kääntyi oikeastaan helpommin ja vakaammin, kuin moni piikki ja käsittääkseni N-malli ihan yhtä helppo ja vakaa käsitellä?
 
Kyllähän Kawan 6 sarja hyvä pyörä on, ja ajo-ominasudet kohdillaan. Kevyt ja helposti käsiteltävä, voimaa vaan voisi olla hieman enmpi..
Kyllähän tuo nykyinen ajokortti järjestelmä vähän ramuhastukselta haiskahtaa, mutta näkisin siinä myös hyvääkin.. Koska esimerkiksi minun äitini 60v, voisi koska vain kävellä kauppaan ja ostaa itselleen sen turbo busan. Vaikka ei ole elämässään metriäkään edes mopolla ajanut...
Sorry taisin eksyä vähän aiheesta.

Ps: Älä uohda sitä kytkimen käyttöäkään. Ota hyvä tuntuma ja tarpeeksi jengaa sekä jarrua. Niin kyl se siitä menee...
 
Tonttuli98 sanoi:
Vähän kyllä mietityttää, että voiko ajo-opettaja vaikkapa määrätä lisäajotunteja tms jos en saa niillä ajotunneilla pujottelua sujumaan tai pahimmillaan laittaa tekemään inssin uudestaan
Opettaja ei voi määrätä eikä myöskään inssi. Toki jos homma ei useamman inssin jälkeen ala sujumaan eikä tunteja ole vedetty, niin pesevät varmasti kätensä koko hommasta ja pyörän inssiä varten saa etsiä muualta.

Oman inssin suoritun myös ER-6n:llä ja sen kanssa huomasi, että kaasua kannattaa käyttää aika surutta ja vedättää kytkimellä. Kytkimen liike oli hommaan sopiva. Ahtaalla katsastusaseman pihalla rata oli loivassa mäessä, joka tuli yllätyksenä. Ei oikeastaan vaikuttanut mihinkään muuhun kuin kytkinkäden toimintaan.
 
Viimeksi muokattu:
Itse ajoin käsittelykokeen vuosi sitten er6lla, munilleen meni ekalla kerralla. Inssiajossa jälkeenpäin tuli vaan kehuja, mikä mielestäni osoittaa sen että kun vauhtia on tarpeeks, on ajaminen helpompaa. Tokihan kun on liikenteessä isommalla ja pienemmällä kalustolla jo toistakymmentä vuotta vetänyt niin se osaltaan helpottaa. Mutta eipä siitä käsittelykokeessa hyötyä ollut. Pyörän hallinta pienissä nopeuksissa korostuu esim kaupunkiajossa, eikä mielestäni käsittelykoe ole turha. Helppo se on vedellä tuppi nurin mutkaista tietä näkymättömiin, mutta kun pienessä vauhdissakin olis kiva ettei tarttis kokoajan ajella toinen jalka maassa.

Mulla oli myös sellainen tilanne että ekassa käsittelykokeessa inssi oli nuiva vanha ukko, joka ei käytöksellään edesauttanut rennon tunnelman luomisessa. Toisaalta, eipä sitä ukkoa voi syyttää siitä että aikuinen mies menee pyörän päällä niin jäähän. Hylkäävän päätöksen jälkeen olin sitä mieltä et kaikkialla muualla on vika kuin itsessä. Viikon päästä olin jo sitä mieltä että ihan hyvä ettei niin luokattomalla suorituksella korttia annettukaan.

Käsittelykokeen vinkeiksi antaisin rennon tunnelman. Jos jännittää, se kannattaa sanoa. Jos on kysyttävää, kannattaa kysyä. Mulla oli vähän epäselvää oikeasta ajoreitistä, joten tokalla kerralla inssin kanssa käveltiin rata läpi. Varmistelu ja juttelu auttoi laukaisemaan jännityksen. Ajaessa samat asiat mitä tässä on jo sanottu. Reilusti kaasua, kytkimen tuntumalla säädät vauhdin. Liian pieni kaasu aiheuttaa vaan pyörän humppaamista ja kytkimen lypsämistä, mikä pudottaa vauhdin ja sit on jalka maassa. Jalka laahaa kevyesti takajarrulla. Katse sinne minne olet menossa, eikä tötsiin, mittaristoon tai eturenkaaseen. Käytä koko alue hyväksi, niin saa loivemmat mutkat. Rajat ei ainakaan omassa ajossa olleet ihan sentin päälle, mulle inssi sanoi et tärkeämpää on se että hän näkee että liike on hallittu.
 
Tonttuli98 sanoi:
Vähän kyllä mietityttää, että voiko ajo-opettaja vaikkapa määrätä lisäajotunteja tms jos en saa niillä ajotunneilla pujottelua sujumaan tai pahimmillaan laittaa tekemään inssin uudestaan? Ensi vuonna olisi edessä tuo kortin korotus A1 ---> A2 :kääk: Olen kyllä testannut ajaa juuri tuolla kawasakin er-6f ja sehän kääntyi oikeastaan helpommin ja vakaammin, kuin moni piikki ja käsittääkseni N-malli ihan yhtä helppo ja vakaa käsitellä?

Inssiajon vastaanottaja voi kyllä määrätä ja määrääkin lisä-ajotunteja jos ei mene läpi. Näin ainakin ennen on ollut.
 
Mulla oli myös sellainen tilanne että ekassa käsittelykokeessa inssi oli nuiva vanha ukko, joka ei käytöksellään edesauttanut rennon tunnelman luomisessa. Toisaalta, eipä sitä ukkoa voi syyttää siitä että aikuinen mies menee pyörän päällä niin jäähän. Hylkäävän päätöksen jälkeen olin sitä mieltä et kaikkialla muualla on vika kuin itsessä. Viikon päästä olin jo sitä mieltä

Tuossa on 100% asiaa. Kyllä se suurin syyllinen on kypärän sisällä. Ulkopuoliset tekijät ei saisi antaa vaikuttaa ja jos alkaa liikaa jännittämään niin aina voi sanoa ja hypätä pyörän selästä rauhottumaan. Jos epäilee että rata liian kapea niin saa senkin sanoa ääneen...

Hidasajoahan tuo kaupunkiajo on isolta osin eli ei turha taito ollenkaan.

Kyllä tässä aika moni asia loksahdellut kohdilleen maanantain jälkeen. Varsinkin tuo vauhtihomma kun tajunnut että aivan liian hiljaa yrittänyt mennä. Siinä ollaan koko ajan veitsen terällä ja se korostuu heti kun tulee tasoeroa alustalla. Jos säät suo niin ehkä saa uuden yrityksen vielä ens vkolla.
 
Re: Vinkkejä käsittelykokeeseen

Toivottavasti onnistuu, niin pääsisit keväällä lähtemään suoraan tien päälle, eikä tarvitse inssiä enää yrittää.
 
woke sanoi:
Inssiajon vastaanottaja voi kyllä määrätä ja määrääkin lisä-ajotunteja jos ei mene läpi. Näin ainakin ennen on ollut.

Nykyään se korotus kyllä toimii niin (ellet halua korttia aikaisemmin), että käyt 5 ajotuntia ja 2 teoriatuntia. Uutta inssiajoa ei tarvita. Käsitykseni mukaan se viimeinen ajotunti varataan sille päivälle, kun kortin myöntämisetä on tasan kaksi vuotta (minulla 22.7.2016) ja tämän jälkeen viedään opetustodistus poliisilaitokselle.

Mietin lähinnä, että onkohan kellään kokemusta, että kuinka tarkkaa se kortin korottaminen on? Voin melkein vannoa, että ei se pujottelu aina mene "läpi" ainakaan molemmille puolille, mutta olen kyllä päässyt jo testailemaan rajottamattomia A-korttiluokan pyöriä ja ajo muilla osa-alueilla moitteetonta. Ajatelin päivittää korttini Tikkurilan Stradassa. Heiltä löytyy Honda CB500F joka on kyllä käsitykseni mukaan aika helppo pyörä hallita.
 
Jagroan sanoi:
Toivottavasti onnistuu, niin pääsisit keväällä lähtemään suoraan tien päälle, eikä tarvitse inssiä enää yrittää.
Joo...sepäse. Olisi tuoreessa muistissa kaikki nyt inssiä kokeillessa. Eipä tässä ajokelejä ole ollut kuin tuo maanantai eli sikäli ei kauheasti menetä. Nyt alkaa olla niin kylmät tietkin että kokematon helposti kippaa pyörän innostuksissaan kun pito on vähän eri kuin kesällä...tosin, ei se keväällä sen paremmin ole jos aikaisin alottaa.

Oli miten oli...harmittaa ettei päässyt ajamaan tällä vkolla, mutta yhtä kokemusta viisaampi. Niin se on otettava...sen verran mielikuvaharjottelua tehty mielessä, että eikähän se suju jatkossa. Jatkossa kaltevalla tasolla alotan ekan käännöksen alamäkeen, en ylämäkeen:D

Toivottavasti soittaa tänään niin pääsee jännityksestä...
 
Viimeksi muokattu:
;5062480 sanoi:
Tervehdys kaikille!

Olen tälläinen 4-kymppinen äijä ja päätin jo viime vuonna, että Mp-kortti olisi saatava, joten aloitin alkutalvesta Mp-kurssit. Kirjalliset hyvin läpi ja nyt on ollut 2 ajotuntia (siis 2x3 ajokertaa) käsittelyjä. Mieltäni riivaa yksi juttu ja ajattelinkin kysyä kokeneemmilta neuvoa. Siis kaikki muut käsittelytehtävät, kutn "stop&go", esteen väistö ja jopa hidasajo menivät ensi yrittämällä nappiin, mutta...se p-keleen pujottelu ei ota onnistuakseen. Ajo-opettajani antaa kovin nihkeästi neuvoja/palautetta, ja ajattelin kysyäkin että mikä "juju" tuossa pujottelussa on. Mielestäni olen rento, jalat tankissa kiinni ja katse kääntyy, mutta jalka osuu aina maahan eikä aluekaan riitä. Tämä vähän tuskastuttaa meikäläistä, etenkin kun muut käsittelyt sujuvat tosi hyvin. Mulla ei ole vielä omaa pyörää (tilauksessa tosin on), joten harjoittelukaan ei onnistu kuin kalliilla ajotunneilla. Ottaa niin sanotusti pattiin, kun tämä juttu on jäänyt tähän kanittamaan
confused_orig.gif
Mielelläni kuulisin kokemuksianne! Oliko teillä kenties ongelmia ko. osa-alueella ja miten lopulta hanskasitte homman? Kiitos etukäteen vinkeistä!

Minun neuvo tulee vähän myöhään, mutta on niin hyvä ketju, että pakko ottaa osaa :D Mun mielestä noissa käsittelyosion tehtävissä oli kaikissa sama juju eli se, että kohdistaa katseen sinne mihin on menossa, eikä suinkaan siihen pyörän eturenkaaseen. Itellä oli aivan loistava ajo-opettaja!!! Kaikkien muiden opettajat oli matkassa autolla, oma ajo pyöräl edes tai takana ja opetti pujottelun juoksemalla keilojen välissä ja huusi siellä edessä koko ajan, että "katso minua! Katso minua!". Aika pienistä jutuista oli noi käsittelykokeen hommat loppujen lopuksi kiinni eli jos ei jarrutuksia lasketa, niin pelkästään siitä mihin katseensa on kohdistanut. Tän oivalluksen jälkeen alkoikin sujua aika leikiten :) Itellä tää oli toinen käsittelykoe / inssi historian aikana, ensimmäinen vedettiin 1991 ja nyt sitten tultiin yhden poliisiystävän kanssa (kaikki poliisit on mun ystäviä ja peltipoliisit kans) siihen lopputulemaan, että josko vähä muisteltais juttuja uudestaan. Mutta pakko sanoa, että tää oli ainoastaan positiivinen kokemus!!!... Käsittelykoe on mennyt parempaan suuntaan :) Mut kaikille oon tän kokemuksen jälkeen sanonut, että ei kannata edes harkita sellaista opettajaa, joka ei itse ole pyörällä mukana hommassa. Se voi nimittäin olla loppuviimeksi jopa niin, että ko. "opettajalla" ei ole pyörästä minkäänlaista muuta kokemusta, kuin teoriatieto. Se on vähän sama juttu, kuin katsastuksessa inssi kattoo auton läpi ja merkkaa puutteet ja sanoo, että mitä pitäis korjata. Niin kyllähän se vaan loppuviimeksi niin on, että autokorjaaja vasta ymmärtää ja tietää mitä pitää korjata, eikä suinkaan insinööri. Eli ne viat korjaa siis autokorjaaja eikä se insinööri :D Pointti on se, että teoriatieto on teoriatietoa...
 
Itsellä sattu opettaja joka on henkeen ja vereen motoristi. Ollut tekemässä autokoulun MP-kirjaa, jossain tutkintalautakunnassa kun kyse MP-onnettomuuksista jne. Ensimmäinen ohje oli tuo, että pyörä menee sinne mihin katsot ja se oli kyllä jännä huomata, että näinhän se on. Kun tuntee pyörän rajat ja luottaa siihen niin katse hoitaa loput. Tuon kun saa selkärankaan niin muu sujuu itsekseen ns. pyörä seuraa perästä.

Itse tykkään myös, että opettaja tulee pyörällä perässä ja valoissa ajaa vierelle ja antaa välittömän palautteet siltä pätkältä. Opettajasta ei jäänyt kiinni oma pompautus...lähes hävettää opettajan puolesta tuo pompautus! :D
 
Lueskelinpa ketjua vaikkei aihe olekkaan itelle mitenkään ajan kohtainen. Kuulun siihen ikäluokkaan joka on saanut kortin lahjana aikoinaan. Nuorempana on moposta kokemusta, mutta moottoripyörästä vasta oikeataan 7 vuotta sitten ekan kerran. Sen jälkeen on ajettu reilut 40 tuhatta ilman kolaria ja kaatoa.

Aina on jäänyt tähän päivään asti selvittämättä mitä tuo käsittelykoe pitää sisällään ja myös jäänyt testaamatta miten tuossa kävis. Nyt päätin että ensi keväänä etsin mittanauhan, merkkaan isolle parkkipaikalle radan ja käyn kokeilemassa miten käy. Jos ei käy hyvin niin sitten treenataan niin kauan että se menee.

Muistan vieläkin ekan käännöksen kaverin pihassa kun vaihdoin aikoinaan ekan pyörän nykyiseen. Se ei tahtonut millään kääntyä samassa tilassa kuin entinen, sillä se taipui siinä pihassa hienosti. Piti ottaa monta kertaa ennen kuin onnistui.

Anyway, kun tuon kortin saa käteen kaikkien vaihdeiden jälkeen niin kyllä siitä voi onnitella ja jos muut ei onnittele niin taputella itseään selkään. Antaahan se luvan hienoon harrastukseen.

Kuitenkin kannattaa aina muistaa tilanteiden ennakointi. Nuo taidot tähtää siihen, että selviää siitä kun ennakointi meni pieleen. Niitä ei juuri pitäisi joutua liikenteessä käyttämään ja jos niitä ei tarvi käyttää, ne taidot tuppaa unohtumaan.

Oma kokemus oli että parin ekan kesän aikana henkilöautolla perseileviä kuskeja oli paljon liikenteessä. Milloin mistäkin tuli auto yllättäen eteen tms. Viimeisen kolmen vuoden aikana niitä tilanteita on tullut paljon vähemmän. Oma villi arvaus on että muutamana ekana kesänä tuli käytettyä väärässä paikassa mopon ketteryyttä ja tehtyä itselle ansoja, jota autoilija ei hoksaa. Varsinkaan kun ei usko että pyöräll tehdään jotain typerää liikenteessä. Tulee noita ahtaaseen väliin ajamisia vieläkin joskus tehtyä, mutta ehkä nykyään osaa katsoa paikan paremmin.

Toinen mikä pyörällä on kehittynyt on kyky arvata kuka jonossa ajavista autoista on seuraavana keksimässä äkkinäisen kaistanvaihdon tai vastaavaan ilman villuja, peilin käyttämisiä tai pään kääntämisiä. Näitä juttuja varmaankin yritetään kertoa ja opettaa ainakin jollain tavalla autokoulussa, mutta noiden kehittyminen vaatii kilometrejä alle.

Uskoisin että nuo asiat kun sisäistää kortin saamisen jälkeen, on edessä paljon turvallisia kilometrejä. Ennen kaikkea muistaa että pyörän kanssa on pakko ajatella että mielummin elossa kuin oikeassa.
 
Jahas....vielä sain mahdollisuuden 4.11 uuteen inssiin. Nyt pitää ruuvata parkkiksella ja hieroa asiat kuntoon ennen inssiä olevalla ajotunnilla. Paineet jätetään kotiin tuolloin...
 
Ajoin käsittelykokeen syyskuussa, Loimaalla. Pujotteluharjoitus tuotti harmaita hiuksia minullekin, mutta opettaja kertoi hyvän niksin, jota ei kaiketi ole tässä ketjussa vielä mainittu (en ainakaan huomannut, kun tässä työn ohessa lueskelen :P). Käännöksissä ei kannata itse kallistua pyörän mukana vaan pitää ylävartalo tiehen nähden pystysuorassa. Kuskin massa helpottaa pyörän pitämistä tasapainossa, kun nopeus on pieni eikä hyrrävoima ole nostamassa sitä automaattisesti pystyyn.

En tiedä onko tuo yleinen itsestäänselvyys, kun minulla ei ole aiempaa mopotaustaa, mutta ainakin meikäläiselle neuvosta oli valtavasti apua.
 
JarLai sanoi:
Jahas....vielä sain mahdollisuuden 4.11 uuteen inssiin. Nyt pitää ruuvata parkkiksella ja hieroa asiat kuntoon ennen inssiä olevalla ajotunnilla. Paineet jätetään kotiin tuolloin...

Hyvin se menee. :thumbup:

Itse muuten kävin tämän ketjun innoittamana testaamassa tuota pujottelua Tattarisuolla (ei ollut keiloja, mutta näkyi ne tötsien merkit siinä maassa.) Vasemmalle puolelle tuntu kääntyvän kuin itsestään, oikealla (loiva ylämäki) ei sitten niinkään. Jalka kävi välillä maassa. Pääsin kuitenkin tehtävän läpi, kun tarpeeksi hinkkasi.

Ei voi muuta sanoa kuin, että onneksi on takana päin tuo kokemus. :orgmp:
 
Tänään meni läpi. Lisätunnit ja monen tunnin hinkkaus parkkiksella tuotti tuloksen. Itse inssiajo oli vartin mittainen ja eri inssisetäkin....erittäin rennon oloinen. Totesi alussa et 30min lenkki, mutta vartin jälkeen ilmotti että ajappa autokoululle, mitäpä tässä pidempään hinkata kun läpi menee.

Pujottelu oli lastenleikkiä harjottelussa, mutta iski silti jännäkakka inssissä ja hermostunein elkein läpi. Eka mutka meinas kallistua mut kytkimellä sain pystyyn eikä tarvinnut jalkaa laittaa maahan. Viimesessä käännöksessä jyskytti takaraivossa et älä mokaa älä mokaa.

Nauratti itseäkin kun ER6 pysty pyörittämään pientä ympyrää harjotuksessa mutta tosipaikassa jäätyminen lähellä ja syke tapissa. No läpi meni ja se tärkeintä....hintaahan kortille tuli mukavasti ekstraa mutta silti alle normihinnan kun oli kilpailuteettu hinta.


Tunti tuli ajeltua ja olihan se hieno poistua parkkikselta...

Illalla lisää vähäsen vielä. Ens vkolla pyörä säilöön kun luvattu lunta mut on mitä odottaa keväällä.

Kiitoa kaikille tsempeistä ja vinkeistä...niitä eilen illalla pänttäsin. Nyt orggilais paperit vetämään
 
Back
Ylös