Vesiliirto, onko kokemuksia?

[Janos]

En tiedä miten on, mutta reilun kymmenen SMOTO:n kouluttujan kanssa keskustellessa asiasta taisi lopputulos olla, että vesiliirto ei pitäis perus mp-renkaalla olla mahdollista kuin todella isoissa nopeuksissa koska se on niin kapea.  Siitäkään porukasta ei kukaan ollut varmaa vesiliirtotapausta kuullut, vaan useimmiten pyörä on vesisateen takia vain lipsahtanut kitkan loppumisen takia, vaikka usein kuuliskin että syy oli vesiliirrossa.
Ite olen painanut tämän kesän ja viime kesän juuri pahempien myrskyjen aikana pyörällä, eipä ole pahasti hidastanut, mutta ajelenkin aina ihmisiksi  

Ei pitäisi ja kumminkin lipsahtaa, kun kitka loppuu

Silloinhan kyseessä on vesiliirto; eli rengas ei pysty syrjäyttämään sen alla olevaa/edestä tulevaa vesimäärää.

Toki nämä kouluttajat varmaankin ovat

oman alansa "ammattilaisia", kerrankos vanhakin menee vipuun?

?

?

?

??

En allekirjoita tuota, että jos sateella lipsahtaa niin kyseessä on vesiliirto. Kyseinen ilmiö on esim. näillä uusilla tonnisilla aika yleinen ja nehän kato lipsauttelevat jopa kylmällä kelillä ilman vettä eli juurikin kitkan loppumisen takia.

Vesiliirroksi taas lasken esim. isoon lätäkköön ajon kovaa vauhtia jossa renkaat liitelevät vesimassan päällä ilman ohjattavuutta.

 

[julma jj]

En tiedä miten on, mutta reilun kymmenen SMOTO:n kouluttujan kanssa keskustellessa asiasta taisi lopputulos olla, että vesiliirto ei pitäis perus mp-renkaalla olla mahdollista kuin todella isoissa nopeuksissa koska se on niin kapea.  Siitäkään porukasta ei kukaan ollut varmaa vesiliirtotapausta kuullut, vaan useimmiten pyörä on vesisateen takia vain lipsahtanut kitkan loppumisen takia, vaikka usein kuuliskin että syy oli vesiliirrossa.
Ite olen painanut tämän kesän ja viime kesän juuri pahempien myrskyjen aikana pyörällä, eipä ole pahasti hidastanut, mutta ajelenkin aina ihmisiksi  

Ei pitäisi ja kumminkin lipsahtaa, kun kitka loppuu

Silloinhan kyseessä on vesiliirto; eli rengas ei pysty syrjäyttämään sen alla olevaa/edestä tulevaa vesimäärää.

Toki nämä kouluttajat varmaankin ovat

oman alansa "ammattilaisia", kerrankos vanhakin menee vipuun?

?

?

?

??

En allekirjoita tuota, että jos sateella lipsahtaa niin kyseessä on vesiliirto. Kyseinen ilmiö on esim. näillä uusilla tonnisilla aika yleinen ja nehän kato lipsauttelevat jopa kylmällä kelillä ilman vettä eli juurikin kitkan loppumisen takia.

Vesiliirroksi taas lasken esim. isoon lätäkköön ajon kovaa vauhtia jossa renkaat liitelevät vesimassan päällä ilman ohjattavuutta.

Ja minähän oletin ja oletan, että puhuttiin vesikeleistä

Vai ainoastaanko vesilätäkköön ajaessa tapahtuu vesiliirtoon lähtö

 Saanhan minä melkein pyörän, kuin pyörän "menettämään" kitkansa, ihan ilman sadepisaraakaan.

 

[rico]

Eikös se ole aika selvä tuomio, että jos kaarteessa joutuu oikeaan vesiliirtoon, niin tarvitaan aika helkkarin taitava kaveri pitämään se mopo vielä tiellä...?
Hetkelliset kitkan vähenemiset kosteuden takia ovat sitten eri juttuja, joskaan eivät (varsinkaan kovassa vauhdissa) helppoja hoitaa nekään.

 

[Guest]

Itse ajoin myös (500 cc) diablot alla n.150 km kaatosateessa 130-150 km/h, eikä mitään pito ongelmia.

 

[Guest]

En tosin suosittele tuota kenellekkään...

 

[Gartza]

Itse ajoin myös (500 cc) diablot alla n.150 km kaatosateessa 130-150 km/h, eikä mitään pito ongelmia.

Samoin .. koko Ruottin lävitte .. on nääs ainoo keino, jolla visiiri pysyy läpinäkyvänä ...

 

[cooz]

Täällon näemmä porukalla ihan hakusessa se, mitä vesiliirto tarkoittaa. Se on sitä, että veden pintajännitys "nostaa" renkaan vesipatsaan päälle, koska rengas ei "ehdi" syrjäyttää vettä altaan, jolloin pitoa tiehen ei ole. On ihan eri asia sladittaa vähän siksi että kitkavoima tietä kohtaan ei ole vakio joka hetkellä.

Tästä on viime aikoina jutskattu paljon. Hyvänä esimerkkinä autoon voidaan verrata V-mallista perämoottorivenettä ja tasapohjaista moottorivenettä, kumpi niistä halkoo vettä ja kumpi nousee pinnan päälle? Sama selitys kelpaa selittämään eroa tasaisen autonrenkaan ja pyöreämmänmallisen mp-renkaan välillä. Eli mp-rengas ei kovin helpolla nouse veden pinnan päälle.

 

[Make80]

Se on sitä, että veden pintajännitys "nostaa" renkaan vesipatsaan päälle, koska rengas ei "ehdi" syrjäyttää vettä altaan, jolloin pitoa tiehen ei ole.

Tästähän siinä on kysymys, mutta onko se nyt varmasti pintajännitys joka ilmiön aiheuttaa? Vai veden viskositeetti, vaiko peräti massan hitaus?

 

[pato]

Se on sitä, että veden pintajännitys "nostaa" renkaan vesipatsaan päälle, koska rengas ei "ehdi" syrjäyttää vettä altaan, jolloin pitoa tiehen ei ole.

Tästähän siinä on kysymys, mutta onko se nyt varmasti pintajännitys joka ilmiön aiheuttaa? Vai veden viskositeetti, vaiko peräti massan hitaus?  

Mä olen samoilla linjoilla pintajännityksen kanssa, pari tippaa pesuaineeta lätäkköön ja pintajännitys on poissa mutta vesiliirtoon lähtee yhtähelposti jos lammikon vedenkorkeus ei laske pintajännityksen johdosta.

 

[kava 10]

Vein silloista ZZR 1100-pyörääni lokakuussa 2001 talvitalliin ja tossa Hangontiellä oli lätäkkö ( paikka, jossa ainakin 5 autoilijaa on menehtynyt jouduttuaan vastaantulevien kaistalle ). Vastaan tuli rekka, minä jouduin vesiliirtoon. Renkaat olivat kunnossa. Se oli aikamoista kieli keskellä suuta ajelemista. Onneksi tuli vastaan asfalttipinta. Siitä selvittiin. Mutta olen  sen jälkeen katsonut asian niin, että jos on näköpiirissä kaatosade, hiljennän vauhdin ainakin 50:een ja ajelen pientareen kupeessa. Ei ole häpeä varjella itseään ja vastaantulijoita.  

Sateellakin voi ajaa, mutta ei kaatosateella.

 

[cooz]

No toki massan hitaus joo, niinhän tuolla sanoin.

Mutta oli kyl uusi info ettei pintajännityksellä olis mitään tekemistä asian kanssa, enkä ees löytänyt mitään hyvää teoriaa tuosta. Jos joku tietää teorialinkin, otan mielenkiinnolla vastaan.

 

[pato]

Pintajännityksen mittayksikkönä käytetään dynes/sm.
Se tarkoitaa kuinka paljon voimaa tarvitaan sentinhalkaisijalla olevan ympyrän pitaveden rikkomiseen.
2 asteisen veden pitajännitys on 75 dynes/sm, ja kun vesi kiehuu (100 °C) veden pintajnännitys 59 dynes/sm.
eli ulkolämpötila 20 astetta vedenpintajännite 73 dynes/sm.
(veratauksena lasoli noin 20 dynes/sm)
(elohopealla jotain 450 dynes/sm)

Kuvitellaan että vesi lammikot olisivatkin elohopea lammikoita, niin ei tarvitsisi ajaa kuin 15 -20 km/h niin jo mopo olisi "elohopealiirrossa".

Raskaammaalla nestemäisellä aineella aina suurempi pitajännitys, joten sekä massan syrjäyttäminenn että pintajännitys molemmat vaikuttavat siihen koska vesiliirto alkaa ja tavallaan samasta syystä.

Käsitteenä pintajännityksen ja massan suhdetta toisiinsa voisi verrata vaikka hevosvoimien ja kilovattien eroa toisiinsa.

Käsitteenä massan syrjäyttäminen on vaan helpompi mieltää kuin pintajännitteen.

 

[MattiR]

Ei lainkaan hauskaa puuhaa .. nousee meinaan pulssi epämiellyttävän ylös ..

 

[cooz]

Kiitti pato teoriasta!

 

[7ÄRRÄ]

Muutaman kerran, kun rekka tuli vastaan ja urissa oli monta senttiä vettä, oli semmonen fiilis kuin olisi loikannut ajokamat päällä mahalleen järveen.

Totaali repeäminen.

Hieman Ot:ksi menee...

Ei oo hauskaa tuo kun sen joutuu kokemaan...