Kiitos tästä ketjusta.Olen saanut paljon hupia,jopa naurun tyrskähdyksiä siitä kun untuvikot opettavat isäänsä .....milloin saadaan oikeaoppinen "tosi teoria"vaikkapa kävelystä.Olenkin aina luullut että jopa pieni lapsi oppii vastaohjauksen alta aikayksikön ja se tulee luonnostaan.Miten muuten olisin ajanut ensimmäiset 500000 (puoli miljoonaa) kilometriä kaatumatta kertaakaan,vasta viimeiset 78000 kilometriä on mennyt orgin asiantuntijoiden valaistua tietä.Onkohan asiasta tehty elämää suurempi "teoria" jolle kaikki hymistelevät,eihän kukaan voi olla oikea moottoripyöräilijä osallistumatta mantran lausumiseen.Kysyn siis,olenko ajellut vain äärimmäisen hiljaa,pelkällä hyvällä onnella vai voisiko olla niin että kyseinen vastaohjaus tulee selkäytimestä kuin hengitys.Terveisin bolt on- kotkasta. nimimerkki 578 000 km kaatumatta
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Vastaohjaus eli työntöohjaus
- Keskustelun aloittaja FJ20
- Aloituspäivä
bolt on sanoi:
Minä kaadoin Honuni kovaan asfalttiin pari vuotta sitten ajoharjoittelussa, kun harjoittelin hidasta ajoa ja ns. autotalli kännöstä. Onneksikaadoin sen tuolloin ja sain kokemusta, muutoin olisin kaatanut sen Stelvion itänousun syheröissä, erään juuri kaataneen saksalaismotoristin perään.
bolt on sanoi:
Vastaohjaushan tulee ihmisiltä jotenkin päätellen siitä että he pääsevät mopoineen perille. Tosin tässä on havaintovirheen paikka, sillä tuolla ei näy niitä jotka eivät hommaa osaa. Ne jäi jo ekaan mutkaan.
Sen mitä on asiaa tullut mietittyä, on kaksi eri asiaa osata vastaohjata jotenkin ja vastaohjata tehokkaasti tilanteen sitä vaatiessa. Jälkimmäinen on se jossa on suuresti hajontaa eri ihmisten kesken, katsoo asiaa kaarreajotekniikan tai väistätekniikan vinkkelistä. Kursseilla (puhun nyt meidän kursseista) keskitytään sen tehokkaaseen hallintaan ja aktiiviseen tekemiseen, ja se tarkoittaa ajotekniikkaa kokonaisuutena, pelkkä vastaohjaus ei pitkälle auta.
Maantieajo ei ajotekniikkaa suuresti koettele ja kehitä ja siellä voi selvitä pitkälle heikommallakin tekniikalla. Kun tilanne käy vaativaksi, alkaa erottumaan ne kenellä ajotekniikka toimii ja kenellä ei. Tilastojen mukaan erottelu on osalle hyvin tylyä. Asian näkee vaikkapa radalla, pelkällä maantieajotaustalla siellä tekeminen tahtoo olemaan ensialkuun aika saman näköistä kun kävelemisen opettelu. Väistörastilla on vähin poikkeuksin voimassa sama tilanne, jostakin syystä tekeminen käy haastavaksi vaikka "kaikki osaa vastaohjauksen".
On toki niitäkin joille asiat ovat melko helppoja silloinkin kun lähdetään tekemään vähän vaativammin, mutta ainakaan vielä ei ajokoulutuksia olla lopettamassa sen vuoksi että tarve olisi kadonnut.
Kysymys on juurikin tuosta. Jokainen lapsi oppii vastaohjauksen jo 5 vuotiaana, tai jotain, kun oppii ajamaan polkupyörää ilman apupyöriä. Ja vauhti on ehkä 5 km/hHannula sanoi:
Ja me kaikki osaamme sen. Siis polkupyörällä.
Kysymys on tehosta ja väistön nopeudesta kuten Hannula kerroit.
Jotta vastaohjauksen eli väistön tai ajolinjan muutoksen kesken kiristyvän kurvin pystyy tekemään nopeasti ja tehokkaasti ja vielä oikeaan suuntaan, niin on oikeasti tiedettävä, että sitä kahvaa pitää työntää ja lujaa.
Tuon oppii kursseilla tekemään tehokkaasti, jolloin voi myös väistää sen eteen hyppäävän mummon tai auton silmänräpäyksessä. Plus reaktioaika.(Edit: Tuo reaktioaika lisätty. Kiitos Kenon "Tässä niitä mummoja ..." videoiden takia)
Vaikka tuon videon tyyliin.
Pekka väistää
Viimeksi muokattu:
jaulis sanoi:
Kaikki ei välttämättä ole mieltynyt kanssasi samoihin asioihin joten ehkä Akin ei tarvinnut ottaa päätä pois.
MInä sen sijaan luin uudelleen ja uudelleen setä Hannulan kirjoituksen ja siihen viimeiseen lauseeseen voin suorittaa yhdynnän sillä nykyisillä motoristeilla on käsittämätön kyky unohtaa ajotaito ja pyörän käsittely muutaman talvikuukauden aikana ja joka jumalan kevät se sitten opetellaan uudelleen.
En tiedä onko tuollaisia maantietaustaisia eli voisiko sanoa maantiekuskeja ihan oikeasti olemassa mutta jos setä Hannula on semmoisia kohdannut niin uskottavahan se on. Mutta siis, jos sellainen maantiekuski laitetaan rataa kiertämään niin uskon että ne ensimmäiset pari kierrosta voi olla hitaita kunnes tyyppi huomaa että jumalauta, tässähän kierretään kehää. Pikkuhiljaa sitten usko vahvistuu että ei taida olla hiekkaa mutkissa, eikä vastaatulijoita, eikä takaatulijoita, eikä sivulta tulijoita ja vaikka on hillittömiä kurveja niin ei ole kullittomia hirviä.
Ja jos palataan vielä siihen tähän johtaneeseen alkuperäiseen postaukseen niin uskon että tuo yli puolimiljoonaa kilometria elävänä ja kaatumatta ajanut on hyvä kuski. Taitava kuski olisi kohdannut Darwinin jo ajat siitten puhumattakaan ratakuskista. Hyvällä ja taitavalla kuskilla kun on se pieni ero joka tuossa aiemmin jo mainittiinkin.
Ajelin vajaa 10 vuotta sitten kohti kaverin polttareita. Ilma oli aurinkoinen ja mieli odottava - nopeuttaa 100 km/h. Kokemusta oli siihen mennessä kolmella katu/matkapyörällä ja yhdellä mopolla. Kilometrejä takana noin 100 tkm verran.
Tien reunaa samaan suuntaan ajoi (iäkäs) polkupyöräilijä. Noin 30 metriä ennen ohittamista pyöräilijä kääntyi 90 astetta suoraan eteeni täysin yllättäin, katsomatta taakseen, hiljentämättä tai näyttämättä suuntamerkkiä. Törmäsimme - pyöräilijä menehtyi. Itse selvisin tilanteesta ison pyörän ja ABS:ien ansiosta pystyssä mitättömin vammoin.
Tuon jälkeen tuli mietittyä kerta jos toinen olisiko tilanteesta selvinnyt selkärangasta tulevalla salamannopealla vastaohjuksella. En usko, että väistöön olisi auttanut 400 tkm asfalttiajoa, ilman sen kummempaa äärirajojen tarkoituksellista hakemista (ajoharjoittelua). En ole mikään virtuoosi vieläkään – eikä ole tarkoituskaan, mutta muutamia kertoja on tullut käytyä tuon onnettomuuden jälkeen ajoharjoittelussa ja radalla.
Suosittelen jääräpäisille uusille ja vanhoille motoristeille laskeutumaan sieltä mahdollisesti itse rakentamastaan norsunluutornista (minähän perkele osaan ajaa, eikä minua kukaan nevo!) ja hyppäämään epämukavuusalueelle eli harjoittelemaan ajotaitoja ohjatussa ryhmässä ja radalla. Se kannattaa. Kaikesta ennakoinnista huolimatta eteen saattaa tulla tilanne, jossa tarvitaan niitä todellisia ajotaitoja. Toivottavasti ei tule, mutta saattaa tulla – hirvi, lapsi, mummo, rattijuoppo – onhan näitä.
Tien reunaa samaan suuntaan ajoi (iäkäs) polkupyöräilijä. Noin 30 metriä ennen ohittamista pyöräilijä kääntyi 90 astetta suoraan eteeni täysin yllättäin, katsomatta taakseen, hiljentämättä tai näyttämättä suuntamerkkiä. Törmäsimme - pyöräilijä menehtyi. Itse selvisin tilanteesta ison pyörän ja ABS:ien ansiosta pystyssä mitättömin vammoin.
Tuon jälkeen tuli mietittyä kerta jos toinen olisiko tilanteesta selvinnyt selkärangasta tulevalla salamannopealla vastaohjuksella. En usko, että väistöön olisi auttanut 400 tkm asfalttiajoa, ilman sen kummempaa äärirajojen tarkoituksellista hakemista (ajoharjoittelua). En ole mikään virtuoosi vieläkään – eikä ole tarkoituskaan, mutta muutamia kertoja on tullut käytyä tuon onnettomuuden jälkeen ajoharjoittelussa ja radalla.
Suosittelen jääräpäisille uusille ja vanhoille motoristeille laskeutumaan sieltä mahdollisesti itse rakentamastaan norsunluutornista (minähän perkele osaan ajaa, eikä minua kukaan nevo!) ja hyppäämään epämukavuusalueelle eli harjoittelemaan ajotaitoja ohjatussa ryhmässä ja radalla. Se kannattaa. Kaikesta ennakoinnista huolimatta eteen saattaa tulla tilanne, jossa tarvitaan niitä todellisia ajotaitoja. Toivottavasti ei tule, mutta saattaa tulla – hirvi, lapsi, mummo, rattijuoppo – onhan näitä.
Pekkavee sanoi:
Tuosta on päästy moneen kertaan yli, joten ei keskustella siitä.
Koen vain olevani tyyppiesimerkki henkilöstä "minähän osaan ajaa, kun on kilometrejä takana ja Alpeillakin ajettu", mutta ajotaidot tuli todettua aika olemattomiksi ja uusia asioita oppi paljon, kun ensimmäisen kerran ajoharjoitteluun ja radalle meni.
TweetyLeaf
MotOrg ry jäsen
Eilen tuli stopmerkin takaa auto suoraan eteen ja veti jarrut päälle. Ilmeisesti naisella oli kova kiire kun lähti risteyksestä liikkelle vaikka oli paku vasemmalla vieressä eikä varmasti nähnyt yhtään mitään vasemmalle pakun takia. Puolimetriä eteenpäin jos olisi kerinnyt ei oltaisi kolarilta vältytty. Itse vedin tiukan jarrutuksen ja mielestäni tilanteessa vastaohjauksella sitten väistö kun vielä kerkesi. Ilman jarrutusta olisi kolissut pyörä liikenteenjakajaan väistön jälkeen joten onnistuin mielestäni ihan hyvin tilanteen välttämään. Pallit on vähän hellänä kun kokematon kyytiläinen painoi mut tankin ja itsensä väliin.
Ihan satavarma en ole, teinkö vastaohjauksen hätätilanteessa, olisi pirun kiva olla varmuus tuosta asiasta, mutta eipä sitä enää millään pysty selvittämään. Ajan siis pärrää käytännössä pelkästään vastaohjauksella, paitsi parkkipaikoilla eli todella hitaissa vauhdeissa. Toinen hyvä juttu oli, etten lukottanut etujarrua...
Hitto kun kiukuttaa tuommoset autoilijat.
Ihan satavarma en ole, teinkö vastaohjauksen hätätilanteessa, olisi pirun kiva olla varmuus tuosta asiasta, mutta eipä sitä enää millään pysty selvittämään. Ajan siis pärrää käytännössä pelkästään vastaohjauksella, paitsi parkkipaikoilla eli todella hitaissa vauhdeissa. Toinen hyvä juttu oli, etten lukottanut etujarrua...
Hitto kun kiukuttaa tuommoset autoilijat.
Ihmisen reaktioaika liikenteessä on jotain 1-2 sekuntia.
Siinä ajassa pitää miettiä mitä teen.
- jarrutanko ?
- väistänkö?
- jos väistän, niin väistänkö vasemmalle vai oikealle ?
Tuossa kuluu vaan aikaa ja mitään ei pysty tekemään liikenteessä silmänräpäyksessä.
Itse väistöliike on nopea tehokkaalla vastaohjauksella, kuten tuosta mun aikaisemmin olleesta videosta selviää,
ihan numeroina.
Noin sekunti koko hommaan.
Videokuvaaja halusi laittaa noita numeroita siihen juttuun, insinööri kun on kuten minäkin.
Mutta reaktioaika on sitten toinen juttu.
Pyörä kulkee
80 km/h nopeudessa 22 m/s
100 km/h nopeudess 28 m/s ja
120 km/h nopeudessa 33,5 m/s
Siinä ajassa pitää miettiä mitä teen.
- jarrutanko ?
- väistänkö?
- jos väistän, niin väistänkö vasemmalle vai oikealle ?
Tuossa kuluu vaan aikaa ja mitään ei pysty tekemään liikenteessä silmänräpäyksessä.
Itse väistöliike on nopea tehokkaalla vastaohjauksella, kuten tuosta mun aikaisemmin olleesta videosta selviää,
ihan numeroina.
Noin sekunti koko hommaan.
Videokuvaaja halusi laittaa noita numeroita siihen juttuun, insinööri kun on kuten minäkin.
Mutta reaktioaika on sitten toinen juttu.
Pyörä kulkee
80 km/h nopeudessa 22 m/s
100 km/h nopeudess 28 m/s ja
120 km/h nopeudessa 33,5 m/s
Viimeksi muokattu: