• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Tyylisuunnan muutos

Elikkä vaihtui pyörätyyppi tyystin toisenlaiseen,jolla (-illa) olen ennen ajanut. Olin vannoutunut asfaltin kulkija,mutta nyt homma sai aivan uutta ulottuvuutta. Itsestäni alkoi tuntua joskus,että lähialueen ja vähän pidemmältäkin HYVÄT asfalttipätkät on koluttu kyllästymiseen asti. Eikä ole aina mahdollisuutta/aikaa lähteä pidemmälle reissulle uusille mutkapätkille.
Ja sitten tuo tosiasia että suuri osa teistämme on erittäin surkeassa kunnossa. En löytänyt yhtään hyvää syytä,mIksi hankkisin 200 hv kyykyn kalliilla vakuutuksilla. Mietin jo tosissaan K 1300 S hankkimista. Erittäin hyvä ja suorituskykyinen pyörä muuten.

Minua on kuljettanut vuosien saatossa monenlainen kyykky,naku ja onpa customikin ollut tallissa. Tämä pyörä,jolla nyt olen ajanut n 9000 km viime syksystä ja tän kesänä,on Suzukin V-Strom,se pienempi,650 DL. En tiennytkään että soralla saa sellasia kiksejä ja nautintoa.
Ihan lähialueelta löytyy fantastisia sorateitä! Ja kaikki uudet soratiet ovat mulle neitseellisiä.
Reppu,jossa eväät ja termarissa kahvia,pykälään.Noin kuvaannollisesti,oikeasti takalaukkuun. Sitten vain jonnekin soratielle ihan summa mutikassa. Kauniin vaaran päällä tai puron varressa kahvituokio,ihan rauhassa.Voittaa muuten mennen tullen 6-0 aakkosketjun fiiliksen ja eväät. Ja kotiin takas osaan kepsin avulla :D

Erään kerran viime syksynä ajoin mulle tuntemattomia sorateitä,osa oli ihan polkua. Sadetta tihuutti koko päivän ja kotiin tullessa olin varma että olin ajanut ainakin kaksisataa kilometriä. Katsoin reitin jälkeenpäin kuuklemapista (on reitin tallentava gps) Tosi asiassa kilometrejä tuli ainoastaan 62! Mutta olihan mukavaa! Ja sehän tässä on tärkeintä.

En voinut kuvitellakaan että näillä edellisillä pyörätyypeillä olisin mennyt sorateille,vaikka tokihan se mahdollista on.
Ja yleensäkin Suomestahan löytyy sorateitä. Hankin muutaman GT-kartan ja matkasuunnittelu saattoi alkaa. Ihan jokunen kymmenen kilometriä antaa mahtavan fiiliksen,kokeilkaa ihmeessä! Eikä vauhti tartte olla,eikä oikeastaan voikaan tällä sora kokemuksella, mikään näön tunneli-efektiksi muuttavaa.

Tässä pyörässä riittää minulle teho ja suorituskyky. Ajoasento on hyvä. Tällä hetkellä olen erittäin tyytyväinen tähän. Ja se riittäköön minulle. Muiden mielipiteet tehon puutteesta tms jätän omaan arvoonsa. Kukin laittaa omat arvonsa prioriteettiin.

Tulin eilen parin päivän työreissulta ko pyörällä. Kilometrejä tuli reilu 600. Motaria Hamina-Hki väli,kaupunkiajoa Hgi:ssä,mutkapätkää Mäntsälä-Lammi,soraa Keski-Suomessa. Olisi jaksanut vielä toisenkin mokoman samaan syssyyn,kiitos hyvän ajoasennon.

Luulen ma,että tämän tyylinen kikotin tulee hyrisemään allekirjoittaneen jalkojen välissä tulevinakin vuosina. Seuraaavaksi Triumphilta Explorerin 1200...nam nam!
Kokeilkaa ihmeessä soralla ajoa,ette häviä siinä mitään mutta ehkä löydätte jotain uutta!

..ja tähän selkee ORG.-morotus ...jaahas..sellanen vielä puuttuu noista hymiöistä.


PS. Jos joskus näette jonkun ajavan tapeilla,se olen ma,siinä valkoisessa kypärässä. On aika makeeta ajaa seisaaltaan tiukkoja mutkia :D

Nämä on sitten ihan allekirjoittaneen omia fiiliksiä ja tuntemuksia.
 
Samoissa aatteissa olen itse ollut jo jonkin aikaa. Itse taitan soratietä Yamahan XT660X supermotolla. Rengastus on parhaimmillaan huonokuntoisella asvaltilla, mutta hyvin sillä on sorallakin pärjännyt. Ajoin tosin edellisessä Yamahan FZS 600:llakin sorateitä satoja kilometrejä.

Minut tuonne soraisemmille ja pienemmille teille vei juuri tuo ajoreviirin laajennus, olen aina pitänyt hieman seikkailuhenkisestä ajamisesta. Nyt kun vielä saisi sellaisen gepsin joka ohjaisi juuri noille pienille teille. Harvoin on yhtä hienoa ajaminen ollut kuin jollain puunhaku tiellä jossa keskellä korpea jossa hädin tuskin katurenkaalla enää eteenpäin pääsee.

Pyörän valinta on tuohon hommaan vain kovin vaikeaa. Painoa ei olisi hyvä olla kovinkaan paljon yli sen 200 kiloa, muuten loppuu papu ranteesta kun kuravelli yllättää. Nykyinen pyörä toimii varsin ok minun käytössäni, mutta ainakin bemarin F800GS on mielessä kummitellut, Hondan Transalp voisi myös olla vaihtoehto. Sitä isommaksi ei kehtaa mennä, muuten sitä ei nosta yksin ojasta vaikka kuinka kiroilisi.

Taidanpa ajella vielä tämänkin kauden tuolla XT:llä ja katsella mihin se mieli lopulta päätyy. Eli jos vastaan tulee pölyinen ja kurainen sininen supermoto, se ole todennäköisesti minä.
 
Mulla on nyt myös supermoto, ja sillä juurikin hiekkateiden ajaminen on kaikkein hauskinta. Seuraava on varmasti isoilla vanteilla ja nappulakumeilla. 690 Enduro R, ehkä?
 
Noinhan siinä käy kun ostaa pyörän joka ei ole erinomainen missään... :p
On aina hauskaa, eikä huonoja teitä ole enää olemassakaan... :p
 
Aloittaja puhuu asiaa :D Sen termarikahvin tilalle vielä nokipannukahveet jollain laavulla niin kuulostaa vieläkin paremmalta. Päivämatkat ei kyllä päätä huimaa mutta elämyksiä tulee sitäkin enemmän ja ilme on -> :grin:
 
velijussi sanoi:
Minut tuonne soraisemmille ja pienemmille teille vei juuri tuo ajoreviirin laajennus, olen aina pitänyt hieman seikkailuhenkisestä ajamisesta. Nyt kun vielä saisi sellaisen gepsin joka ohjaisi juuri noille pienille teille. Harvoin on yhtä hienoa ajaminen ollut kuin jollain puunhaku tiellä jossa keskellä korpea jossa hädin tuskin katurenkaalla enää eteenpäin pääsee.

Itse olen usein hakeutunut vieraille sorateille ihan summamutikassa. Ajanut vain niin pitkälle kuin viitsii tai jaksaa. Paluumatkalle laittanut gepsiin "kotiin" Aina on kotiin osunut.

Itsellä käytössä Garminin 2595 LMT,jossa on ajetun reitin seuranta jälkikäteen.
 
Juuri näin. Nokka kohti tuntematonta ja kun on seikkailun nälkä ruokittu niin gepsista opastus kotio. Vähän hävettää myöntää, mutta nykyään mulla on moottoripyöräily parhaimmillaan kun vauhtia on semmonen 50 ja tutkaillaan tuntemattomia metsäteitä vähän eksyksissä.
 
Kun kuitenkin kyykyissäkin viehättää jokin. Tykkään mopossani juuri siitä, että se on niin kompromissiton, mukavuutta ei ole ajateltu missään kohdassa. Se meluaa, tärisee kuin vanha traktori, vittuilee ja ylpeilee mulle. Ja tekee uskomattomia temppuja kun käsketään. Tän seuraks ku sais enskan, sit melkein riittäs hupi.
 
JMN sanoi:
Juuri näin. Nokka kohti tuntematonta ja kun on seikkailun nälkä ruokittu niin gepsista opastus kotio. Vähän hävettää myöntää, mutta nykyään mulla on moottoripyöräily parhaimmillaan kun vauhtia on semmonen 50 ja tutkaillaan tuntemattomia metsäteitä vähän eksyksissä.

En mä tiedä. Kyllä mä ainakin ajan koko ajan eksyksissä niitä tuntemattomia metsäteitä täysiä :D
 
Back
Ylös