Typpeä renkaaseen, uusi vouhotus ?

[cruso]

Typen käytön pääetuina on sen kuivuus ja palamattomuus

Tällöin sen lämpölaajeneminen on tasaisempaa, ei ole kosteutta, ei... ja subzero olosuhteissa ei jäänmuodostuminen aiheuta ongelmia.

Lisäksi, koska se on inertti kaasu, ei se edistä korroosiota.

Palamattomuus on etuna kun pyörän päällä on monta tonnia polttoainetta. Mikäli nyt sitten sattuu syttymään tulipalo,esim jarruista, ei renkaan räjähtäminen edistä tätä. vrt."puhalla nuotioon"

Kilpapiireissä on helpompaa pitää mukana typpipulloa kuin viritellä kompuroita. Samoin lentokentällä. Kilpapiireihin kyllä varmasti kävisi korkeapaineilmakin, siellä kuitenkin on hyvät kuivurit kompressoreissa. Yleensä...

Lentopuolella pienkoneissä ei tällä typpitäytöllä käytännössä saavuteta juuri mitään etuja. Ehkä korroosiosuoja. Mutta suurissa laajarunkokoneissa renkaan kuormitus laskeuduttaessa on erittäin rajua. Tällöin niin renkaat kuin jarrutkin kuumenevat ja sitä kirassia löytyy läheltä lietsomaan paloa. Silloin ei sekaan enää kaivata paineilmaa.

Nyt sitten kun joka mopoon halutaan typpitäyttö niin pitää muistaa että lisättäessä tarvitaan myös typpeä. Mulla löytyy kompura kotoa mutta ei typpigeneraattoria eikä edes sitä typpipulloa.

Nämä typella saavutettavat todelliset ominaisuudet ovat hepposia mikäli tarkastat rengaspaineet säännöllisesti. Ja jouduthan sinä kuitenkin ne tarkastamaan vaikka siellä olisi kasvihuonekaasua.

Jos haluaa perfektionismia harrastaa niin ehdottomasti typpeä, mutta mä olen siinä hieman huono.

 

[timo1]

Suolikaasua voisi myös harkita renkaisiin. (Suom.Pieru)
Tietäisi aina tuoksusta/hajusta, milloin venttiili tai rengas vuotaa.. Tai sitten, no, voihan se kuskikin tietysti pöräytellä, mutta senhän toki asiansa osaava kuski huomaa, kummasta päästö tuli, tai kummasta päästä.
Mulla on aina ollut käytössä 77 prosenttinen typpi renkaissa, ja hyvin pelittää kun tarkastelee välillä paineet.

 

[Hannula]

En vieläkään ymmärrä puhtaan typen etua. Sen ehkä vielä ymmärtää, että kun vaikkapa lentokoneen rengas jäähtyy reilusti pakkaselle, niin kumin ja vanteen väliin muodostuva jää voisi aiheuttaa vuodon, mutta todennäköisimmin se jää muodostuu kyljellään makaavan renkaan alimpaan kohtaan eli sivulle. Varsinkin talvella jääkimpale voisi aiheuttaa epätasapainoa, joka n 300 km/h kiitotienopeuksissa voisi aiheuttaa aika kivaa tärinää.

Mutta että korroosionestoksi... korroosion vuoksi vanteita ilmeisesti vaihdellaan kun vanteen pinta-alasta puolet on joka tapauksessa ulkoilman ja jopa suolan ja veden vaikutuksen alla ja harva typpeä renkaisiinsa laittaa. Ja maalipinta löytyy molemmin puolin. Vastaako käytännön elämän havainnot teoriaa?

Tai että vaikutukset kumiin pienenisivät. Ainakin itse vaihdan renkaat ulkopinnan kunnon perusteella, en sisäpinnan. Onko siellä ilmatilassa edes kumia sisäpuolella mihin kaasu voisi olla kosketuksessa?

Mikä lie ajateltu aikaskaala näissä uhkatekijöissä, milloin pitäisi vaihtaa renkaat ja vanteet uusiin turvallisuuden nimissä? Yli vai alle 100 vuotta?

 

[amaunu]

Kyllä lentskarissa tuo palamattomuus on typpitäytön syy numero 1 ja muut ominaisuudet saadaan kaupanpäälle. Matkustajakoneiden renkaita vaihdetaan todella tiheään,, laskeutumisten burnikset syö ne ennenkuin aika ikinä.
Taitaa olla noi lentokonerenkaat lujimpia donitseja mitä tästä maailmasta löytyy, A380 rillan kantavuus per rengas on jotain 33 tonnin luokkaa ja nopeusluokka parempi kuin yhdenkään mopon katurenkaasta löytyy.

 

[cruso]

Jep , eikä sitä jäätä sinne kilokaupalla synny... ja sehän voi syntyä huurrejäänä aivan mihin tahansa.

Korroosio on enemmän teoriapuolen juttuja, mutta on tietysti pilkkua viilamalla mahdollinen, viallinen suojaus, happi + kosteus=korroosio. nämäkin on rengashuollossa havaittavia eikä siten ole syvällisemmän tarkastelun arvoista.

 

[Hannula]

Miten lie ajateltu tuo palamattomuuden hyöty? Ulkoilmaa on kuitenkin tyrkyllä yllin kyllin. Renkaan kaasu on eristetyssä tilassa. Rengas esim. kuumuuden vuoksi räjähtäessään sammuttaa palot lähietäisyydeltä jo pelkällä paineellaan oli sisällä sitten typpeä tai ilmaa. Suuremmalla etäisyydellä typen etu kapenee kun kaasu sekoittuu ulkoilmaan. Tai jos edes räjähtää, joissakin koneissa (mm. Boeing 777) käytetään kuumuuteen reagoivaa venttiiliä, joka päästää paineet rauhallisesti ulos ennen renkaan räjähtämistä. (video).

 

[cruso]

Ajatteleppa näin, ilma on paloa ylläpitävä?kiihdyttävä kaasuseos, typpi taas paloa rajoittava kaasu

 

[axo68]

Nyt joku rohkea (ja rikas) testaamaan tuo. Mittaa paineet kylmästä ja kuumasta renkaasta ilmalla täytettynä ja sen jälkeen saman typellä täytettynä. Siitähän saatais faktaa, vaikuttaako todella paineisiin.

F1-maailmassa viilataan sadasosia pois, eli vähäinenkin hyöty otetaan irti, etenkin kun kustannukset on hyttysen pieru Saharassa.

 

[Masa]

Tää typpijuttu on ihan huuhaata, kun ei ajeta kelloa vastaan...

Jos se kuitenkin tuo jollekin harrastukseen uuden, nautinnollisen ja kivan aspektin, lienee typen käyttö ihan perusteltu hänelle.

Voipa sitä sitten ainä väittää olevansa Kuopiossa sekunnin ennen katselemassa puuhevosia torilla...

Se, että kannattaako kaveripiireissä yleensä kertoa käyttävänsä typpeä renkaissaan, saa jokainen itse miettiä kehtaako / hävettääkö... Mut ainahan saa uskoa mihin vaan, vaikka ei tietäisi todellisia perusteitakaan.

 

[pelekone]

Jokuhan voisi kokeilla laittaa syksyllä ajokauden lopussa vähän reilummin ilmaa mp:n renkaisiin. Keväällä kun lähtee taas liikenteeseen, on happi häipynyt renkaasta ja pelkkä typpi on jäänyt renkaan sisään.

 

[Nalkis]

Haluaisin kyllä nähdä tarkat laskut kuinka paljon typen lämpölaajeneminen eroaa kuivan ilman vastaavasta arvosta käytännössä...

Kyllähän nuo tärkeimmät syyt on jo lueteltu tuossa mutta yksi suuri syy typen käyttöön lentokoneiden renkaissa on myös sen helppo saatavuus. Koska yleensä kaikki hydraulijärjestelmän "paineakut" yms. täytetään typellä jolloin samalla laitteistolla on helppo täyttää myös renkaat. Näin pienennetään myös inhimillisen virheen mahdollisuutta, että paineilmaa lisättäisiin näihin paineakkuihin jonka sisältämä kosteus saattaisi aiheuttaa korroosiota.

 

[J@ck]

Ajatteleppa näin, ilma on paloa ylläpitävä?kiihdyttävä kaasuseos, typpi taas paloa rajoittava kaasu

Ilma koostuu:

* typestä (78,08 %),
* hapesta (20,94 %),
* argonista (0,93 %),
* hiilidioksidista (0,038 %)
* sekä muista kaasuista.

Sillä määrällä mitä pyörän renkaisiin pelkkää typpeä mahtuu, ei ole mitään merkitystä palon rajoittamiseen - saati palon tukahduttamiseen.

 

[MarcusB]

Sillä määrällä mitä pyörän renkaisiin pelkkää typpeä mahtuu, ei ole mitään merkitystä palon rajoittamiseen - saati palon tukahduttamiseen.

Entä jos pyörässä sattuu olemaan sikakalliit Marchesinin magnesiumvanteet? Typpi reagoi kemiallisesti magnesiumiin palaessaan, ja seurauksena saadaan magnesiiumnitridiä. Kun sitten ryntää hätäpäissään sammuttamaan paloa vedellä niin vesi+magnesiumnitridi muodostaa ammoniakkia, ja sitten kenelläkään ei enää ole kivaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nitrogen#Reactions

Henkkoht. mielipiteeni on että typen täyttö tavallisiin arkikäytössä oleviin renkaisiin (ainakin hintaan 5e/rengas) kuuluu samaan kategoriaan kun nämä hirvipillit ja bensaletkumagneetit. Jos näitten tuomiin etuihin tarpeeksi uskoo niin mikäs siinä, mielenrauhakin on hieno asia, mutta ei siitä mitään oikeata mitattavissa/tilastoitavissa olevaa hyötyä ole.

/MarcusB

 

[hra1150]

Juuri nimenomaan lämpölaajenemisen ilman sisältämän kosteuden vuoksi aikoinaan jouduttiin siirtymään puupyöristä kumirenkaisiin.

 

[MarcusB]

Juuri nimenomaan lämpölaajenemisen ilman sisältämän kosteuden vuoksi aikoinaan jouduttiin siirtymään puupyöristä kumirenkaisiin.

WTF? Ettei vaan se kumirenkaiden käytön alku pikemminkin lähtenyt vaikkapa siitä että John Boyd Dunlopin poika sai päänsärkyä ajaessaan puurenkaisella fillarilla:

http://en.wikipedia.org/wiki/Tire

"The first practical pneumatic tire was made by the Scot, John Boyd Dunlop, in 1887 for his son's bicycle, in an effort to prevent the headaches his son had whilst riding on rough roads (Dunlop's patent was later declared invalid because of prior art by fellow Scot Robert William Thomson)."

Vauhdit tuolla 1800-luvun loppupuolella olivat tuskin missään renkaita käyttävässä ajoneuvossa (junat mahd. poislukien)sellaisia että mikään "lämpölaajeneminen" olisi merkinnyt yhtään mitään, jos se edes olis senaikaisilla mittareilla ollut mitattavissa. Jos et sitten laajenemisella tarkoittanut ilmankosteuden aiheuttamia muutoksia puurenkaissa (vrt mahonkiveneen turpoaminen vedessä)?

/MarcusB

 

[wizard11]

Typpi Happi
0,00125×103 kg/m3 0,00143×103 kg/m3 Tiheys
1,040 (N2) kJ/kg K 0,918 (O2) kJ/kg K Ominaislämpökap.

Kaasun moolitilavuus V_m = 22,41 dm^3 NTP-olosuhteissa
Seuraus:
kaasun tiheys = moolimassa / moolitilavuus

Jos tarkkoja ollaan,moolitilavuus pitää paikkansa vain ideaalikaasuilla.
Vety 22,43
Typpi 22,40
Typpioksidi 22,39
Metaani 22,36
Happi 22,39
CO2 22,40
Helium 22,42
Argon 22,39
Tässä joidenkin kaasujen moolitilavuus NTP.

Lämpölaajeneminen->R = 0,08314 bar · dm^3 / mol · K.

Että morjens vaan, mä voisin myydä vaikka museovehkeisiin sitten tota vuosikertatyppeä 6000€/täyttö varmaan menee läpi museokatsastuksesta rengaspaineiden puolesta...
Ja takuulappu vielä mukaan.

 

[hra1150]

Tarkoitin tietenkin ilmatäytteisiä puurenkaita, joista jouduttiin varsin pian luopumaan. Lahovikaa.

edit: unohdetaan koko juttu

 

[Teuwo]

Hmm tuota onkohan kukaan ajatellut sitä kuinka paljon vaikkapa grammasta vettä ~millilitra, sitä höyryä oikein tulee ?

Eli luokkaa 1,6 litraa.

Kun veden osapaine ilmakehässä on reippaasti alle 1atm voi oikeaa vesihöyryäkin esiintyä hyvin alle +100C lämmöissä

Rengaspaineita lämmön funktiona voi hieroskella ideaali tai mielummin reaalikaasun tilanyhtälöllä kuinka paljon huvittaa mutta se vesihöyry siellä on kuitenkin määräävä tekijä paineen kehityksessä.

Pääsisihän siitä eroon kunnollisella maalaamiseen yms. tarkoitetulla vedeneroittimella mutta miksi vaivautua kun homma hoituu vielä varmemmin renkaiden typpitäytöllä ?

Hyödyt katukäytössä voivat olla kyseenalaiset mutta tuskin tuo mitään haittaakaan.

 

[TiTu]

Sillä määrällä mitä pyörän renkaisiin pelkkää typpeä mahtuu, ei ole mitään merkitystä palon rajoittamiseen - saati palon tukahduttamiseen.

Entä jos pyörässä sattuu olemaan sikakalliit Marchesinin magnesiumvanteet? Typpi reagoi kemiallisesti magnesiumiin palaessaan, ja seurauksena saadaan magnesiiumnitridiä. Kun sitten ryntää hätäpäissään sammuttamaan paloa vedellä niin vesi+magnesiumnitridi muodostaa ammoniakkia, ja sitten kenelläkään ei enää ole kivaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nitrogen#Reactions

Henkkoht. mielipiteeni on että typen täyttö tavallisiin arkikäytössä oleviin renkaisiin (ainakin hintaan 5e/rengas) kuuluu samaan kategoriaan kun nämä hirvipillit ja bensaletkumagneetit. Jos näitten tuomiin etuihin tarpeeksi uskoo niin mikäs siinä, mielenrauhakin on hieno asia, mutta ei siitä mitään oikeata mitattavissa/tilastoitavissa olevaa hyötyä ole.

/MarcusB

No eipä tuo ammoniakki ole mielestäni niin suuri ongelma, kuin se, että edellämainitulla tavalla vedellä sammutettaessa mangneessiumin palaessaan tuottama kuumuus irroittaa vedestä vetyä. Tämä vety taasen palaa pikkaisen kiivaasti. (Kokeiltu on)

 

[Erä-Jorma]

Repent, thou shall be saved!

Typpi ei laajene lämmetessään?
Typpi syö ilmasta hapen?

Onko kukaan huomannut pyiden pienenevän? Maailmanloppu voi olla tosi tosi lähellä.

Ehkä tässä kumminkin ehtisi vielä tehdä omaisuuden hirvipilleillä ja polttoaineletkumagneeteilla... ja juhlia niin vietävästi loppuajan!

Kyllä se typpi laajenee siellä F1:n renkaissakin. Tai kuiva paineilma, jota myöskin on käytetty / käytetään. Joku saattaa muistaa Sennan kuolemaan johtaneen onnettomuuden tutkinnasta yhden mahdollisen syyn. Turva-auton (suht' basic Vectra) perässä körötellessä renkaiden lämmöt laskivat ja sitä myöden rengaspaineet, ja sitä myöden koko auto. Kuten aiemminkin mainittu, hyvin puhtaan ja kuivan kaasun käyttäytyminen on ennakoitavissa. Typpi sopii tarkoitukseen monilta ominaisuuksiltaan hienosti.

Korroosion suhteen kuiva typpi on tietenkin parempi. Ajatellaanpa pisaraa tiivistynyttä vettä vanteen sisäpinnalla. Kyllä vain, oikeassa olet. Hapen osapaine pisaran keskellä on reuna-alueita pienempi ja se riittää anodin ja katodin muodostumiseen. Merkityksellisyydeltään asia on tietysti tässä tapauksessa osapuilleen nolla.

Voisiko happi ragoida kisakumin lämmöissä jonkun renkaan komponentin kanssa siten, että kaasumaisen tavaran määrä ja samalla rengaspaine laskisi kisan kuluessa? Aivan varmasti happi reagoi ja korkeampi lämpötila nopeuttaa tapahtumaa. Olisiko merkittävä vaikutus rengaspaineeseen? Enpä löisi vetoa tämänkään asian puolesta.

Jos rengas tosiaan läpäisee happea enemmän kuin typpeä, pitkässä juoksussa paineet pysyisivät paremmin. Hyvä uutinen niille, jotka poikkeavat huoltarilla keväällä ja syksyllä, jos silloinkaan.

Itselläni on Giga Power -magneetit paitsi polttoaineletkussa, myös jarruletkuissa, kytkinletkussa, kaasuvaijerissa ja kotilossa lisäksi käsijarruvaijereissa. Harkinnassa on myös hankkiminen kuskin vaihdekeppiin ja ryhtyminen aikuisviihdetähdeksi.

Eipä juuri uutta tässäkään viestissä. Edellisen kirjoittajan kiusaksi mainittakoon vielä ettei vety pala. Vedyn hapen seos kylläkin ja raikkaasti. Ja tästä hyvästä

itselleni.

edit. häiriö päässä