-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Typpeä renkaaseen, uusi vouhotus ?
- Keskustelun aloittaja JJJ
- Aloituspäivä
KYMYSYS: Jos lämmitetään vakiotilavuuksisessa tilassa tietyn määrätyn astemäärän typpeä ja toisessa tilassa ilmaa, niin paljonko sen typen paine nousee vähemmän kuin sen ilman?
Kyseisestä mainoksesta noukittua tietoa.
Käytännössä ne laajenee saman verran. Ilmahan on n.80% typpeä. Kaikki kaasut laajenevat lämmetessään.
Näiden selityksien lukemisen jälkeen en edelleenkään ymmärrä, miksi renkaaseen pitäisi laittaa puhdasta typpeä. Tulee vain mieleen ne ostos-TV:n jutut; kun vanha veitsesi ei enää leikkaa tomaattia, osta meiltä uusi veitsi, jossa on tämmöinen näppärä sahalaita.
Teoriassa kaikki kaasut laajenevat lämmetessään saman verran ja siten muuttavat painetta saman verran.
Kuiva ilmakin toimii tuon teorian mukaan. Käytännössä kuitenkin ilmassa on aina vettä mukana. Muuttuvat lämpötila ja paine aiheuttavat sen, että vedestä osa tiivistyy renkaan sisään. Sitten taas lämpötilan noustessa vesi jossain vaiheessa höyrystyy ja siten myös lisää kaasun määrää renkaassa ja siten painetta. Jäähtyessä taas sama juttu toisinpäin. Paineella on myös yhtäläinen merkitys kastepisteeseen kuin lämpötilalla.
Ilman kohdalla on siis vaikeaa laskea muutoksia täsmällisesti, kun vesimäärää renkaassa ei oikeastaan voi tietää mistään.
Eikös se sisällä myös metaanikaasua? Tästä tematiikastako on saanut alkunsa herkkä ja koskettava kappale metanol man? Eiku niin, sehän on metan, ei metanol...
HAISKAHTAA rahastukselta, IMO.
Tärkeintä ei ookkaan se et on 0.1 tai 0.01 barin tarkkuudella absoluuttisen oikein vaan se et sen tulokset ei vaihtele samalle paineella.. -> näet jos jokin muuttuu ja tiedät mitä sen mittarin pitää näyttä kun rengas toimii hyvin.
Tämä on se suurin ongelma jos mittaa huoltoasemilla, mittareiden kunnossa on eroja ja mittaus usein tulee tehtyä vähän eri lämpöisistä renkaista, riippuen tauon pituudesta, ulkolämpötilasta yms.
TM vai vastaava testas mittarit muistaakseni viimevuoden puolella(tai luin sen siloin9 ja about kaikki halpis mittaritkin tais näyttää kohtuu hyvin kohdalleen, muistaakseni alle 0.1 tai 0.05 bar tarkkuudella, käytännössä tarpeeksi hyvin.
Omani on avaimenperämallia, en muista merkkiä - niin pieni et on aina mukana, tarpeeksi tasainen et voi säätää 0.05barin eroilla. mut tasan saman näytti kuin edellinenkin, isompi, jonka jätin autoon.
Toi ilmanvaihto kannattaa tehdä niin, että ensin laskee typen pois, "pesee" renkaan sisustan happi/vety seoksella ja vasta sitten täyttää sen normaalilla ilmalla.
Muutenkin tämä pesu kannattaa tehdä aina välillä, vaikka käyttäisi ihan perus paineilmaakin, jotta vanha ilma ei pääse paakkuuntumaan renkaan sisään ja aiheuttamaan epätasapainoa.
Muista tehdä tämä huolto AINA avotulen läheisyydessä!
/sarcasm off
Oikeasti.Typpi on palamaton, hajuton ja mauton kaasu, joka on erittäin passiivista, eli se ei reagoi kovin helposti minkään kanssa.
Typpeä käytetään teollisuudessa esim. suojakaasuna juuri tämän suuren passiivisuuden vuoksi.
Typpi ei pala eikä varsinkaan räjähdä.
Äläkä MISSÄÄN NIMESSÄ mene leikkimään hapen/vedyn kanssa!
EDIT:
Ja sitten asiaan.
Mistä porukka on ostanut noita painemittareita?
Mulla oli joskus semmonen manuaalinen, ehkä kynän mittainen mittari, mutta se katosi johonkin. Tuommoinen avaimenperä malli olisi kyllä hyvä!
Ilmailuhallinon teoriakokeessa kysyttiin:
Erään experimental-lentokoneen käsikirjan mukaan sen renkaat on täytettävä 78 % typellä. Miten tämä käy kätevimmin?
A) Ilmavoimien tai Finnairin korjaamolla
B) Tilaamalla kaasua alan liikkeestä
C) Ilmapumpulla
Ja oikea vastaus oli?
C !
Ilmakehässä on n. 78 typpeä, niin kuin joku tuolla jo aiemmin kirjoittikin. Hulppea kompakysymys. Joutui silti hetken miettimään.
Joskus aiemmin tuon lentokoneen tilalla kysymyksessä oli venäläinen maastoauto, mutta siitä tuli vähän ilmailijoilta palautetta, notta miten tämä liittyy lentämiseen.
Erään experimental-lentokoneen käsikirjan mukaan sen renkaat on täytettävä 78 % typellä. Miten tämä käy kätevimmin?
A) Ilmavoimien tai Finnairin korjaamolla
B) Tilaamalla kaasua alan liikkeestä
C) Ilmapumpulla
Ja oikea vastaus oli?
C !
Ilmakehässä on n. 78 typpeä, niin kuin joku tuolla jo aiemmin kirjoittikin. Hulppea kompakysymys. Joutui silti hetken miettimään.
Joskus aiemmin tuon lentokoneen tilalla kysymyksessä oli venäläinen maastoauto, mutta siitä tuli vähän ilmailijoilta palautetta, notta miten tämä liittyy lentämiseen.
Oheisessa linkissä puhutaan F1-renkaista. Niissä käytetään typpeä (nitrogen). Paineet pysyy mahdollisimman vakiona ympäristötekijöistä riippumatta. Ei ole kyse sen kummemmasta huuhaasta.
http://www.f1-country.com/f1-engineer/tyres/tyres.html
http://www.f1-country.com/f1-engineer/tyres/tyres.html
Uskoisinko kaiken mitä netissä kirjoitetaan
Eiköhän tuo Typpikin tottele samoja kaasulakeja mitä kaikki muutkin kaasut tässä maailmassa. Mutta kun sitä vesihöyryä ei siellä renkaassa ole,, kisainssin on helpompi laskea että kuin rengaspaine vaihtuu kun lämpötila muuttuu. Jaket ilmaisi asian hyvin kun aina täytät ilmalla, lopulta sulla on siellä renkaassa enemmän kuin 78 % typpeä koska happi vuotaa pienempimolekyylisenä poies sieltä nakkilasta.
edit 5 e/ rengas kuvaa hyvin näitä juron täyttämiä aikoja.
editedit,, onhanoita ilmankuivaimiakin komburoissa jilla saadaan absoluuttisen kuivaa ilmaa,, tottelee myös samoja lakeja kuin puhdas typpi.
No uskoa ja teoretisoida voit mitä haluat, mutta tuo F1-renkaiden juttu on justiin noin. Otin linkiksi ekan Google-osuman, koska arvelin senkin riittävän asian selventämiseen. Hakusanat "F1 tyre nitrogen". 18000 osumaa. Seuraava teknisempi linkki:
http://www.f1technical.net/articles/1
Niin, ja minä en ole mitään typpeä laittamssa renkaisiini. Se kelpaa mitä kompura antaa. Paine ratkaisee.
http://www.f1technical.net/articles/1
Niin, ja minä en ole mitään typpeä laittamssa renkaisiini. Se kelpaa mitä kompura antaa. Paine ratkaisee.
Noi kaasujen perusyhtälöt on tehty yksiatomiselle ideaalisesti käyttäytyvälle kaasulle. Noiden yhtälöiden mukaan pV on abauttiarallaa vakio. Oikeassa elämässä nuo yhtälöt eivät pidä täsmällisesti paikkaansa, mutta ehkä riittävällä tarkkuudella tämän aiheen spekuloimiseen.
Typellä täyttämisessä on tietty pari semmoista asiaa, jotka tulee mieleen fysiikan/kemian puolelta. Ensinnäkin (kuten joku jo mainitsi) typpi ei ole kovin tulenarkaa kamaa eikä läheskään niin reaktiivista kuin happi. Hapettumisen eduthan jokainen tietää. Toisekseen lämmönjohtumiskertoimet on erisuuret: happi johtaa lämpöä kaasumaisena hieman paremmin kuin typpi. Ero ei tässäkään kuitenkaan ole kovin suuri. Eroa on myös kaasujen massoissa - edelleenkään tämäkään ero ei ole kovin kummoinen, sillä ilmassa on paljon keveitäkin alkuaineita pienissä määrin.
Näiden asioiden perusteella voisi vetää muutaman johtopäätöksen:
1. Koska typpitäytteisessä renkaassa ei ole reaktiivista happea mukana, kumi todennäköisesti pysyy paremmassa kunnossa pidempään. Kuinka paljon paremmassa ja kuinka paljon pidempään - ei hajuakaan.
2. Typpitäytteisessä renkaassa lämpö ei johdu kaasun kautta niin nopeasti kuin kaasussa, jossa on mukana myös happea. Mihin tämä vaikuttaa normaalissa ajossa? Ei edelleenkään hajuakaan.
3. Kuivassa typpitäytteessä ei ole kosteutta (tämäkin on todettu yllä jo riittävän useasti). Tämä aiheuttaa sen, että paine pysyy renkaassa stabiilimpana renkaan lämpötilan kasvaessa.
Jos pitäisi varastoida jotain museopyörää/-autoa, niin saattaisin hyvinkin käyttää typpeä renkaassa sen vuoksi, ettei happi pääsisi syövyttelemään mitään pitkän ajan kuluessa. Toisaalta renkaiden ulkopuolella on happea, joten tämäkään tuskin parantaisi mitään muuta kuin unen laatua.
Yllämainituista "pykälistä" kohta 3 on ainoa, jossa tuntuisi olevan järkeä normaalikäytössäkin.
Ja päivän knoppitietona perään se, että argon johtaa lämpöä huomattavasti huonommin kuin happi tai typpi ja sen vuoksi argonia on käytetty mm. sukelluspuvuissa täytekaasuna. Vaan renkaisiiin sitä ei kannata laittaa, koska se painaa ilmaa/happea/typpeä enemmän ja sitten ei se 6000 heppainen nitrodragsteri enää lähdekään viivalta kuin kuppa töölöstä.
Typellä täyttämisessä on tietty pari semmoista asiaa, jotka tulee mieleen fysiikan/kemian puolelta. Ensinnäkin (kuten joku jo mainitsi) typpi ei ole kovin tulenarkaa kamaa eikä läheskään niin reaktiivista kuin happi. Hapettumisen eduthan jokainen tietää. Toisekseen lämmönjohtumiskertoimet on erisuuret: happi johtaa lämpöä kaasumaisena hieman paremmin kuin typpi. Ero ei tässäkään kuitenkaan ole kovin suuri. Eroa on myös kaasujen massoissa - edelleenkään tämäkään ero ei ole kovin kummoinen, sillä ilmassa on paljon keveitäkin alkuaineita pienissä määrin.
Näiden asioiden perusteella voisi vetää muutaman johtopäätöksen:
1. Koska typpitäytteisessä renkaassa ei ole reaktiivista happea mukana, kumi todennäköisesti pysyy paremmassa kunnossa pidempään. Kuinka paljon paremmassa ja kuinka paljon pidempään - ei hajuakaan.
2. Typpitäytteisessä renkaassa lämpö ei johdu kaasun kautta niin nopeasti kuin kaasussa, jossa on mukana myös happea. Mihin tämä vaikuttaa normaalissa ajossa? Ei edelleenkään hajuakaan.
3. Kuivassa typpitäytteessä ei ole kosteutta (tämäkin on todettu yllä jo riittävän useasti). Tämä aiheuttaa sen, että paine pysyy renkaassa stabiilimpana renkaan lämpötilan kasvaessa.
Jos pitäisi varastoida jotain museopyörää/-autoa, niin saattaisin hyvinkin käyttää typpeä renkaassa sen vuoksi, ettei happi pääsisi syövyttelemään mitään pitkän ajan kuluessa. Toisaalta renkaiden ulkopuolella on happea, joten tämäkään tuskin parantaisi mitään muuta kuin unen laatua.
Yllämainituista "pykälistä" kohta 3 on ainoa, jossa tuntuisi olevan järkeä normaalikäytössäkin.
Ja päivän knoppitietona perään se, että argon johtaa lämpöä huomattavasti huonommin kuin happi tai typpi ja sen vuoksi argonia on käytetty mm. sukelluspuvuissa täytekaasuna. Vaan renkaisiiin sitä ei kannata laittaa, koska se painaa ilmaa/happea/typpeä enemmän ja sitten ei se 6000 heppainen nitrodragsteri enää lähdekään viivalta kuin kuppa töölöstä.
"The tyres are filled with a special nitrogen rich, moisture free gas to make sure the pressure will not alter depending on where it was inflated (this gas does not expand when hot)"
Taas yksi esimerkki että netti on täynnä huuhaa-"tietoa" jota ei kannata aina uskoa. Typpi laajenee ihan samalla tavalla lämmetessään kuin ilmakin, ja se on fakta.
Luonnontieteiden edes perusymmärrys muuten auttaa suojautumaan aika monelta kaupalliselta kusetukselta...
Luulin muuten itsekin että typen edut olisivat suuremmatkin renkaissa.
Nykyään joka hommasta halutaan rahaa ja tällä loistavalla idealla renkaiden täyttökin saadaan maksulliseksi.
Mitään järjellistä hyötyä typpitäytöstä ei normaalissa käytössä ole. Ei renkaat vuoda ilmojaan mihinkään, jos ne ovat kunnossa. Ja jos rengas vuotaa, niin aivan varmasti siitä karkaa myös typpi.
Mitään järjellistä hyötyä typpitäytöstä ei normaalissa käytössä ole. Ei renkaat vuoda ilmojaan mihinkään, jos ne ovat kunnossa. Ja jos rengas vuotaa, niin aivan varmasti siitä karkaa myös typpi.
Mä uskon asiaan vasta, kun näen rehellisesti mitattuja numeroita. Kaikki muu on kuulopuhetta ja silkkaa spekulointia. Uskon kuitenkin, että F1-tiimit sitä käyttää, koska siinä saattaa hyvinkin sen kemiallisten ominaisuuksien kanssa olla jotakin hyvää. Ne pitää kuitenkin sen oikean tiedon visusti itsellään, joka olisikin mielenkiintoista kuultavaa oikeasti.
Nyt jos laitatte sitä N2:sta MP:n kumiin, vertaisin tilannetta siihen, että olisit sekunnin ennen Kuopiossa... Mistä sitten lähdetkin
Tää on sama asia, kun yrittää selittää Hifistille 16-bit - 24-bit DA-äänenlaadun eroista, ja että kuuleeko ihmisen korva sitä ollenkaan. Jokin muu parametri saattaa jäädä ajattelematta, kuten tuossa äänenläädussa, mikä tästä N2-hommelistakin saattaa tehdä sen oikean jutun.
-M
Nyt jos laitatte sitä N2:sta MP:n kumiin, vertaisin tilannetta siihen, että olisit sekunnin ennen Kuopiossa... Mistä sitten lähdetkin
Tää on sama asia, kun yrittää selittää Hifistille 16-bit - 24-bit DA-äänenlaadun eroista, ja että kuuleeko ihmisen korva sitä ollenkaan. Jokin muu parametri saattaa jäädä ajattelematta, kuten tuossa äänenläädussa, mikä tästä N2-hommelistakin saattaa tehdä sen oikean jutun.
-M
Ei arkoitus ollut provota sinua vaan tossa linkittämässäsi artikkelissa oli niin paha asiavirhe ettei sen perusteet tässä maailmassa toimi.
Tossa toisessa linkissä asia onkin sitten oikeinpäin ja esitetty niinkuin kaasulait tässä maailmassa voimassa ovat.
ja kyllä ne mua viisaammat (huomattavasti) ovat ne lait kekanneet.
Joo-o. Joku juju siinä on ja markkinavoimat tuskin tuota tavaraa ovat kilpavarikoille ajaneet. Itse luin artikkelin, jossa sen käyttöä perusteltiin pienemmän lämpölaajenemisen vuoksi. Mene ja tiedä... Kyllä ne kilpureidenkin renkaat ilmalla täytettäis jos se ajais saman asian kuin typpi. Ja tosiaan jostain syystä myös GTR nissanin renkaat on täytetty typellä jo tehtaalla. Ko. autossa ne kyllä joutuvat todella lujille.