Tiukka (hätä) jarrutus ja ajolinjat kaarteessa

[ppk]

Hyviä ja asiallisia kommetteja, hienoa. Itsekin mietiskelin tuota ekassa viestissä kuuluttamaani ajolinjaa lähellä keskiviivaa vasemmalle kaartuvassa tiukassa mutkassa, että kuulostaa aika hurjalta. Tänään, kun kävin heittämässä sadekelilenkin, huomasin yhtäkkiä, että enhän itsekään aja ollenkaan niin lähellä keskiviivaa vasemmalle kääntyvissä tiukoissa mutkissa kuin muissa tilanteissa yleisesti

Varmaan sitä hakee ihan automaattisesti ajolinjaa hieman keskemmältä kaistaa.

Tuo kertomani lyhyt ja jyrkkä mutka on oikeasti todella yllättävä kohta, jos sitä ei tunne entuudestaan. Kyseessä on siis 100 km/h rajoitus ja yleisesti ennen ja jälkeen on normaalia pitkää suoraa ja loivaa mutkaa. Tämän mutkan suositusnopeus onkin sitten yhtäkkiä vain 60 km/h, joka antaa osviittaa sen jyrkkyydestä.

PPK

 

[fisu]

Samaa mieltä, mutta eikös pisteen läheneminen kuitenkin merkitse tasanopeudella ajettaessa tiukkenevaa ja etääntyminen aukeavaa mutkaa?

Liian vauhdin näkee siitä, että tuo "katoamispiste" on sekunneissa mitattuna liian lähellä, eikö niin?

näinhän se on kun tasanopeudella ajetaan.

Itse olisin kyllä sitä mieltä että tieliikenteestä puhuttaessa, kun katoamispiste lähenee niin vauhtia on liikaa ja sitä pitää saada pois (mutka siis yleensäkin alkaa, mutka siis tiukkenee tai vauhtia oli alunperinkin liikaa). Sitten kun se pysyy paikallaan niin tasakaasulla mennään niin kauan kuin se rupeaa loittonemaan (eli mutka aukeaa), jolloin kaasua voi alkaa lisätä. Mutta samasta asiasta kai tässä puhutaan.

 

[poku]

Tökkään taas herneitä nenään

Siirrellään sitä kurvi keppiä edellä siihen kuviteltuun pysähdyn nollapisteeseen ja kun olet ajamassa kahden pisteen taktiikkaa koita selviytyä kolmannesta ja jos onnistuu niin väistämällä

Tää kuvio mikä pyörii monessa paikassa on kilvanajosta.

 

[Bomber]

Radalla on erilaiset ajolinjat, koska siellä ei ole vastaan tulevaa liikennettä, joten Earthendin kuvat ovat hyviä rata-ajon kannalta. Vasemmalle kääntyvässä mutkassa ei mielestäni kannata maantiellä roikkua keskiviivan tuntumassa, sillä vastaan tulevat autot eivät välttämättä aina ole omalla kaistallaan, vaan voivat osittain ajautua prätkäkuskin käyttämälle kaistalle. Tehojarrutukset kaarteessa voivat helposti johtaa siihen, että prätkä menee tieltä ulos kun se nousee pystyyn. Kannattaa ottaa nopeutta pois kaarteeseen mentäessä niin, että saa prätkän kääntymään hyvin. Ainakaan itse en rupea kyykyllä jarruttelemaan kaarteessa, vaan otan vauhdit pois suoran päässä. Sitten kun näkee esteettömästi, mihin tie johtaa kaarteesta - monesti siinä puolivälissä - ei muuta kuin hanaa. Itse en viitsi pilata ajonautintoani ajamalla jollain kankealla customilla, mutta veikkaan, että monen sellaisen ulosajon kaarteessa on aiheuttanut se, että on menty sinne liian kovalla nopeudella eikä malmikasaa ole saatukaan enää taipumaan mutkaan.

 

[Streethawk]

Liittyen tähän kaarreajoon kysyisin uutena motoristina seuraavaa joka itseäni mietityttää.

Neuvotaan, että kaarreajossa katse pitäisi pitää kokoajan sinne minne on menossa ja pitkällä edessä. Ainakin minun katse ei osaa pysyä kokoajan pitkällä edessä, koska seuraan myös paljon lähempänä olevaa tienpintaa jossa voi olla vaikka mitä koloja, päällystyksiä, kuolleita eläimiä jne. joita pitää väistää. Katseeni siis harhailee kaukana ja lähellä.
Onkohan tämä vain uuden motoristin perusongelma joka korjaantuu aktiivisella harjoituksella ja kilometreillä  

Tulikin tässä kirjoittaessa mieleen, että onkohan (osa)ongelmana silmälasit ja paha likinäkö. Kun ei näe muuten kuin linssien läpi, niin ei pysty samalla tavalla pitään katsetta molemmilla alueilla.
Minkälaisia kokemuksia muilla on asiasta? (Puhun siis normaalista tieliikenteestä, en rata-ajosta)

Paljon on palstalta saanut imettyä arvokasta tietoa ja varsinkin antanut paljon mietittävää tuonne tien päälle  

 

[Earthend]

Radalla on erilaiset ajolinjat, koska siellä ei ole vastaan tulevaa liikennettä, joten Earthendin kuvat ovat hyviä rata-ajon kannalta.

Noita käppyröitä voi hyvin ajatella oman kaistan kuvina. Samat periaatteet pätevät kadullakin, kun vauhtia on vähän enemmän. Ainakin itse noita sovelsin kun vielä kadulla kaahasin

Rajoitusten mukaan riittää pääsääntöisesti keskellä kaistaa ajo..

Tehojarrutukset kaarteessa voivat helposti johtaa siihen, että prätkä menee tieltä ulos kun se nousee pystyyn.

Kyllä se pyörä pysyy kallellaan jarrutettaessa, jos sen aktiivisesti kallellaan pitää. Ja kun puhutaan muista kuin polvimaassakulmista, niin jarrutusvoimaakin on melko paljon käytettävissä.

 

[jarmojs]

Tehojarrutukset kaarteessa voivat helposti johtaa siihen, että prätkä menee tieltä ulos kun se nousee pystyyn. Kannattaa ottaa nopeutta pois kaarteeseen mentäessä niin, että saa prätkän kääntymään hyvin. Ainakaan itse en rupea kyykyllä jarruttelemaan kaarteessa, vaan otan vauhdit pois suoran päässä. Sitten kun näkee esteettömästi, mihin tie johtaa kaarteesta - monesti siinä puolivälissä - ei muuta kuin hanaa. Itse en viitsi pilata ajonautintoani ajamalla jollain kankealla customilla, mutta veikkaan, että monen sellaisen ulosajon kaarteessa on aiheuttanut se, että on menty sinne liian kovalla nopeudella eikä malmikasaa ole saatukaan enää taipumaan mutkaan.

Kertokaas viisaammat, kun itsellä ei ole metrinkään vertaa ajokokemusta ABS-jarrullisella pyörällä. Eli useamman kerran olen törmännyt väitteeseen että ABS-jarrujen paras puoli on se, ettei (etu)rengas mene lukkoon ja aiheuta lippoja. Eli ABS-jarrullisella pyörällä voi (kuulemma) jarruttaa koska vaan ja missä vaan "täysillä" ilman huolta lipoista.

Mutta eikös tuo pyörän pystyyn nousu, ajolinjan muuttuminen ja sitä kautta metsähallituksen puolelle ajautuminen koske yhtä lailla mutkassa ABS-jarruilla tehokkaan jarrutuksen tekevää? Eli voiko ABS-jarruista olla jossain tilanteessa myös haittaa jos (kun) ajatellaan että aina voi vetää liinat kiinni missä tahansa?

Ei sillä ettenkö ABS:eja huolisi tai ettei seuraavassa pyörässäni sellaisia olisi, kyllä minä niiden hyötyihin uskon etenkin suoralla jarrutettaessa. Mutta eiväthän ne poista sitä fysiikan lakia että ympyrää (mutkaa) kiertävä kappale pyrkii poistumaan kehältä "tangentin suuntaan".

Edit: Pari typoa

 

[zpete]

Tehojarrutukset kaarteessa voivat helposti johtaa siihen, että prätkä menee tieltä ulos kun se nousee pystyyn. Kannattaa ottaa nopeutta pois kaarteeseen mentäessä niin, että saa prätkän kääntymään hyvin. Ainakaan itse en rupea kyykyllä jarruttelemaan kaarteessa, vaan otan vauhdit pois suoran päässä.

Olen samaa mieltä... lisäksi, kun puhutaan näistä mutkajarrutuksista, niin kannattais muistaa että mutkia on varsin erilaisia. On aika eri asia jarruttaa riippuen siitä onko pyörän kallistuskulma esim 15 tai 45 astetta. Jos on 45 tai yli niin en paljon etujarruun koskisi... lähtee eturengas alta varsin helposti. Ja tietty sama juttu sen kaasun/takapään kanssa.

 

[premier]

Tehojarrutukset kaarteessa voivat helposti johtaa siihen, että prätkä menee tieltä ulos kun se nousee pystyyn. Kannattaa ottaa nopeutta pois kaarteeseen mentäessä niin, että saa prätkän kääntymään hyvin. Ainakaan itse en rupea kyykyllä jarruttelemaan kaarteessa, vaan otan vauhdit pois suoran päässä. Sitten kun näkee esteettömästi, mihin tie johtaa kaarteesta - monesti siinä puolivälissä - ei muuta kuin hanaa. Itse en viitsi pilata ajonautintoani ajamalla jollain kankealla customilla, mutta veikkaan, että monen sellaisen ulosajon kaarteessa on aiheuttanut se, että on menty sinne liian kovalla nopeudella eikä malmikasaa ole saatukaan enää taipumaan mutkaan.

Tuo pystyyn nousemisen ongelma jo käsiteltiinkin. Mutta nyt tuntuu, että menee käsitteet vähän sekasin. Tottakai toi sun mainitsema "vauhti ennen mutkaa sopivaks" käytäntö on paras ja sillä normaalioloissa mennäänkin.

Tästä mutkassa jarruttamisesta puhutaan tällä hetkellä hätätoimenpiteenä eikä normaalina ajotapana. Ja niitä hätätapauksia varten on ihan fiksuu varmaan sitä treenatakin, ettei tosiaan käy juuri noin kuin sanoit, että pyörä nousee pystyyn, jolloin mennään tod näk mettään niin että rytisee

 

[waldoff]

Radalla on erilaiset ajolinjat, koska siellä ei ole vastaan tulevaa liikennettä, joten Earthendin kuvat ovat hyviä rata-ajon kannalta.

Noita käppyröitä voi hyvin ajatella oman kaistan kuvina. Samat periaatteet pätevät kadullakin, kun vauhtia on vähän enemmän. Ainakin itse noita sovelsin kun vielä kadulla kaahasin

Rajoitusten mukaan riittää pääsääntöisesti keskellä kaistaa ajo..

Tehojarrutukset kaarteessa voivat helposti johtaa siihen, että prätkä menee tieltä ulos kun se nousee pystyyn.

Kyllä se pyörä pysyy kallellaan jarrutettaessa, jos sen aktiivisesti kallellaan pitää. Ja kun puhutaan muista kuin polvimaassakulmista, niin jarrutusvoimaakin on melko paljon käytettävissä.

Mun mielestä rataopit sopii ihan hyvin kadulle.
Täytyy vaan mieltää se radan sisäkaarre keskiviivasta
sopivasti ulospäin.
Ja hätätilanteesta kun oli juttua edelleen jarruttaisin
kaarron aikana ja kampeaisin mopoo vastaohjauksella

 

[kirin]

Kertokaas viisaammat, kun itsellä ei ole metrinkään vertaa ajokokemusta ABS-jarrullisella pyörällä. Eli useamman kerran olen törmännyt väitteeseen että ABS-jarrujen paras puoli on se, ettei (etu)rengas mene lukkoon ja aiheuta lippoja. Eli ABS-jarrullisella pyörällä voi (kuulemma) jarruttaa koska vaan ja missä vaan "täysillä" ilman huolta lipoista.

Mutta eikös tuo pyörän pystyyn nousu, ajolinjan muuttuminen ja sitä kautta metsähallituksen puolelle ajautuminen koske yhtä lailla mutkassa ABS-jarruilla tehokkaan jarrutuksen tekevää? Eli voiko ABS-jarruista olla jossain tilanteessa myös haittaa jos (kun) ajatellaan että aina voi vetää liinat kiinni missä tahansa?

Ei sillä ettenkö ABS:eja huolisi tai ettei seuraavassa pyörässäni sellaisia olisi, kyllä minä niiden hyötyihin uskon etenkin suoralla jarrutettaessa. Mutta eiväthän ne poista sitä fysiikan lakia että ympyrää (mutkaa) kiertävä kappale pyrkii poistumaan kehältä  "tangentin suuntaan".

Edit: Pari typoa

ABS:llä varustettu pyörä nousee ihan samalla tavalla pystyyn mutkassa, jos rupeaa etujarrulla himmaamaan.

Lisäksi se ABS huolehtii vain siitä, että pyörä pyörii kaiken aikaa. Sivuttaispitohan kai se siinä mutkassa lipeämisessä yleensä renkaasta lopahtaa jarrutettaessa, eli käsittääkseni ei tässäkään suhteessa ABS:n kanssa ole tilanne juuri normaalijarruilla varustettua pyörää kummempi. Joissain tilanteessa tietysti pidon menetys voi alkaa siitä, että ensin häipyy pitkittäispito (joka on käsittäkseni kaarteessa pyörivässä pyörässä aina parempi kuin sivuttainen pito).

Itsellä on ollut nyt viitisen vuotta ABS:llä varustettu pyörä, enkä sen kanssa ole mutkan kaarreosuudella juuri jarrutella uskaltanut. Tosin muutaman kerran asiaa on (vahingossa) sen verran tullut testattua, että pystyynhän se rupeaa kampeamaan pyörää niinkuin luonnolakien mukaan pitääkin.

 

[petrik]

Kyllä se pyörä pysyy kallellaan jarrutettaessa, jos sen aktiivisesti kallellaan pitää. Ja kun puhutaan muista kuin polvimaassakulmista, niin jarrutusvoimaakin on melko paljon käytettävissä.

Niin - tossahan on se haaste että kallistusta pitäisi vähän lisätä ennen kahvan painamista tai vähintään samanaikaisesti kahvan painamisen kanssa, muuten pyörä nousee pystyyn. Tuo taas vaatii osaamista siitä että mutkassa jarrutuksessa etupään kasaan painaminen tekee ajolinjasta leveämpää ja mahdollisesti muuttuva/pumppaava jarrupainen nostaa ja laskee kallistuskulmaa. Eli ajolinja pitäisi pystyä päättämään ennen jarrutuksen aloittamista.

Hätäjarrutuksessa taas usein aivot käskevät pysähtymään mahdollisimman nopeasti ja se ajolinjan päättäminen unohtuu.

Rataopit varmaan toimivat jos pinta on hyvä ja tasalaatuinen, mutta usein tiellä ei pintaan voi ihan samalla tavalla luottaa. Useinhan ongelmat liittyvät juuri hiekkaan tai epätasaisuuksiin tai vaikkapa tien kallistuskulman yllättävään muutokseen. Toki toki radallakin voi olla öljyä, tai mutkan jälkeen joku tiellä - mutta siellä ne paikat kierros toisensa jälkeen tulevat entistä tutummiksi kun taas maantiellä aina uuden mutkan jälkeen on uudet yllätykset - ja juuri tuo yllätyksellisyys noista mutkapätkistä niin mukavia tekeekin.

Toinen asiaan vaikuttava tekijä on se että pitkään ajettaessa tiellä ajorytmi puutuu, tulee mukava fiilis ja ennakointi vähenee. Oikeastaan ainut asia millä voi auttaa ennakoinnissa on miettiä koko ajan ajaessa että mitä teen jos nyt tapahtuu seuraavaa ...

 

[kirin]

Liittyen tähän kaarreajoon kysyisin uutena motoristina seuraavaa joka itseäni mietityttää.

Neuvotaan, että kaarreajossa katse pitäisi pitää kokoajan sinne minne on menossa ja pitkällä edessä. Ainakin minun katse ei osaa pysyä kokoajan pitkällä edessä, koska seuraan myös paljon lähempänä olevaa tienpintaa jossa voi olla vaikka mitä koloja, päällystyksiä, kuolleita eläimiä jne. joita pitää väistää. Katseeni siis harhailee kaukana ja lähellä.
Onkohan tämä vain uuden motoristin perusongelma joka korjaantuu aktiivisella harjoituksella ja kilometreillä  

Tulikin tässä kirjoittaessa mieleen, että onkohan (osa)ongelmana silmälasit ja paha likinäkö. Kun ei näe muuten kuin linssien läpi, niin ei pysty samalla tavalla pitään katsetta molemmilla alueilla.
Minkälaisia kokemuksia muilla on asiasta? (Puhun siis normaalista tieliikenteestä, en rata-ajosta)

Paljon on palstalta saanut imettyä arvokasta tietoa ja varsinkin antanut paljon mietittävää tuonne tien päälle  

Hyvä, että tiedät mitä pitäisi tehdä. Eiköhän tämä ole sellainen vähän vaikea juttu joka motoristille. Ajan kanssa ja ajovarmuuden kasvaessa tuo katsekkin alkaa pysymään horisontissa paremmin. Oleellista on kai se, että itse aina silloin tällöin havahtuu ja osaa korjata asiaa aktiivisesti. Varsinkin väsyneenä asiaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, kun muutenkin rupeaa pää nuokkumaan ja aistit herpaantumaan.

Kyllä itsellänikin on asian kanssa ongelmia, mikäli tien pinta on on oikein huonoa. Silloin yleensä auttaa, kun funtsii asian niin päin, ettei niitä monttuja ja töyssyjä, jotka havaitsee 10 - 20m päästä, kuitenkaan ehdi väistää, niin mitä niitä tuijottelemaan.

Senkin olen havainnut, että kun oikein hiekkaisella mutkatiellä rupeaa katsomaan vaan sinne pitkälle, ei nuo satunnaiset isotkaan soraläjät kurvissa juuri matkantekoa haittaa. Pyörä kyllä vikuroi, mutta ei se mihinkään kaadu tai lipsu mettään, mennään vaan sinne minne katse näyttään.

Niin ja sitten niistä jäniksen kokoisista esteistä: Eivät paljoa menoa haittaa. Kokeile vaikka ajaa tuollaisesta hidastustöyssystä yli vähän reilummin jarruttamatta aluksi vaikka peffa irti satulasta. Oleelista on tilanteessa olla hirveästi jarruttamatta ja taas katseen pitäminen horisontissa eikä siinä tulevassa jäniksenraadossa. (Helpommin sanottu kuin tehty!)

 

[Streethawk]

Senkin olen havainnut, että kun oikein hiekkaisella mutkatiellä rupeaa katsomaan vaan sinne pitkälle, ei nuo satunnaiset isotkaan soraläjät kurvissa juuri matkantekoa haittaa. Pyörä kyllä vikuroi, mutta ei se mihinkään kaadu tai lipsu mettään, mennään vaan sinne minne katse näyttään.

Ehkä se on tämä oma pelko siitä, että pyörä kaatuu kurvissa pienimmästäkin kuopasta, sorasta tms. pakottaa sen oman katseen liian lähellä. Ei vaan oikeen ole kanttia lähteä koittamaan missä vaiheessa pyörä vielä pysyy tiessä ja missä ei. Voi tulla kalliiksi sellainen kokeilu  

No ehkä ei vielä 2-3kk ajokokemuksella (+ vuosia sitten 2 kesää piikillä) saa liikoja olettaa ja parempi ottaa aluksi liiakin varovasti. Kumma miten se ajatusmaailma muuttuu iän myötä.

Saisi olla paikkoja joissa pääsisi ihan omaan tahtiin harjoittelemaan myös ihan itsekseenkin suljetulla ja puhtaalla alueella tätä moottoripyörän käsittelyä. Ei tarvitsisi tuolla liikenteessä oppia kaikkea. Juuri tässä ketjussa puhuttua kaarrejarrutusta en tällä ajokokemuksella lähde ihan helpolla harjoittelemaan muun liikenteen seassa. Toisinaan hirvittää mutkassa, jos jotain tapahtuu, niin aika varmasti metsään mennään, kun ei tod.näk. osaa oikein toimia. Toisaalta se on se vaara joka kuitenkin kiehtoo tässä hommassa ettei sitä liikaa mutkiin jarrutella  

 

[hra1150]

En tiedä, kuinka kovaa edellä kirjoittaneet ihmiset yleensä mutkia ajavat, mutta oman kokemukseni mukaan kaikissa taitoihini nähden järjellisen rajoissa olevissa nopeuksissa (80-120) tällaisen tavallisen pulliaisen kallistuskulmilla voi melko huoletta jarruttaa mutkassa. Vauhti putoaa varsin nopeasti ja vauhdin hidastuessa tulee kummasti lisää sitä tilaakin. Paniikissa tehdyt lukkojarrutukset on tietenkin eri asia, niitä vältämme.

Puhun normaalista tehokkaasta jarruttamisesta hyvillä tunnokkailla jarruilla. Customeissa ei sellaisia välttämättä ole ja niiden alustatkin on mitä on. Harvemmin niillä toisaalta mutkaan mennäänkään niin lujaa, ettei siitä maltilla ja päättäväisyydellä selviä. Joskus on aikaa ja tilaa nostaa pyörä pystyyn, jarruttaa voimakkaasti, todeta tilanne ja heittää takaisin mutkaan veto päällä. Tiukassa paikassa olen yleensä jarruttanut ja vääntäänyt kieli keskellä suuta niin paljon kuin sielu sietää. Ei siinä oikein ehdi mitään jumpaa pitämään.

Toistaiseksi on ollut riittävästi onnea matkassa. Kop kop.

 

[ZR-7herwood]

Ettei nyt tässä tapauksessa ois käyny niin, että tilanteen tullessa eteen
- alettu kaarteessa jarruttaan ja mopo noussu pystyyn
- tien reuna alkanu jarruttaessa lähestyyn
- pakko höllätä jarrua, taittaa uudestaan ja aloittaa jarrutus uudestaan
- ja sama uusiks, jarrulla pystyyn jne.

Tuskin kukaan tekee tarkoituksella aloitusviestissä kuvattua rumbaa. Tietoisesti tai ei.

 

[kirin]

En tiedä, kuinka kovaa edellä kirjoittaneet ihmiset yleensä mutkia ajavat

Itse ajelen mielestäni aika rauhallisesti. Yleisesti ottaen olen nuo nopeusrajoitukset mieltänyt myös tienpitäjän mielipiteeksi miten kovaa tiellä kantsii ajella. Ja siitä ainakin itselle oudolle tiellä tai huonoissa olosuhteissa lähden nopeuden säädössä liikkeelle. Nooh saattaa se sitten nopeus joskus vähän lipsahtaa, mutta niissäkin tilanteissa siitä lähdetään, ettei kortin menetyksestä tarvitse ruveta viranomaisten kanssa keskustelemaan.