Tarinaa katteiden maalaamisesta

[Proffa]

Tankin kylkeen pitäisi vielä laittaa tarrat ja vetää lakkakerros. Olisiko tästä uudelleen lakkauksesta kenelläkään hyviä neuvoja? Lähinnä arveluttaa lakan tarttuminen kiiltävään pintaan. Lisäksi nuo edellisen lakkauksen virheet olisi tietysti hyvä saada jotenkin piiloon.

Ei siinä pitäisi olla muutakuin että mattaat tuon lakkapinnan ja laitat tarrat kiinni ja lakka pintaan. Mutta muistelisin jostain täältä lukeneeni että ois syytä antaa niiden tarrojen kuivaa kunnolla kiinni ennen lakkausta. Niin tottakai ennen lakkausta huolellinen rasvan ja pölyn poisto niinkuin ennenkin. Mattaukseen on saatavilla tuota mattaushuopaa josta tuolla ensimmäisessäkin viestissä oli juttua. Myöskin erittäin hieno hiomapaperi käy.

Hiot 2000 paperilla vesissä tankin kauttaaltaan mataksi,sitten tarrat ja lakka päälle.Karhunkielikin kävisi,mutta itse tosin hiosin kyllä paperilla veden kanssa,häviää noi ilmakuplatkin samalla.

2000 lappu + vesihionta on kyllä aikamoista liioittelua. Sanoisin, että 1000 on jo siinä rajoilla onko liian hieno, varsinkin jos vielä vesihionnalla pistää menemään.

 

[jjari]

Mä maalasin joskus katteita toisessa kädessä spray-maali ja toisessa kuumailmapuhallin. Kuuma ilma kuivattaa maalin hetkessä eikä ehdi pöly tarttua.

 

[jeba1]

Itse maalasin eilen Suzukin tankin pintamaalilla. Sitä ennen olin oikaissut pienen lommon ja viimeistellyt pakkelilla ja fillerillä. Karhensin vanhan maalin 600 vesihionnalla, vedin pohjamaalin ja hioin sen suurimmaksi osaksi pois jolloin pienet naarmut hävisivät.

Pintamaalauksen tein ruiskulla Spies & Heckerin Permacron 923 1-komponenttimaalilla ja viimeistelyn Permacron 2k kirkaslakalla. Itselläkin tuli se virhe, että en vetänyt kerralla riittävän paksua kerrosta jolloin pinta jäi paikoitellen hiukan appelsiinimaiseksi. Olin vielä täysin tietoinen, että pinta pitää saada riittävän märäksi, mutta aikaisemmat kokemukset surkeiden maalien ruiskumaalauksesta valumisongelmineen kummittelivat takaraivossa. Tämän lisäksi lakkauksen loppuvaiheessa pintaan ilmestyi pieniä ilmakuplia ilmeisesti ruiskusta. Tästä aiheutuneet virheet näkyvät heijastavina pisteinä:
Kuva1
Kuva2

Tankin kylkeen pitäisi vielä laittaa tarrat ja vetää lakkakerros. Olisiko tästä uudelleen lakkauksesta kenelläkään hyviä neuvoja? Lähinnä arveluttaa lakan tarttuminen kiiltävään pintaan. Lisäksi nuo edellisen lakkauksen virheet olisi tietysti hyvä saada jotenkin piiloon.

Nuo kuvissa näkyvät kuplat johtuu vedestä. Onkos sulla veden erotinta jossainkohin ennen kannua? Ei kannata säikähtää, helppo korjata kun on lakkakerroksessa. Eli kuten täällä jo on tullut puheeksi, vesihionta ja uus lakka päälle... Mitä tulee apelsiinipintaan, ja lakkakerros on tarpeeksi vahva: vesihionta 2000 ja runsaalla vedellä ÄLÄKÄ HIO lakkakerrosta PUHKI! Kun lakka on tasainen, niin myllyttämällä uus kiilto, avot, johan loistaa kun sian p****u kuutamolla  

Ja näin muuten tehdään aina, kun halutaan kunnon kiilto, pelkkä lakkaus ei riitä.

Kuten bluesman kirjoitti niin kuplat todennäköisesti johtuu vedestä paineilman joukossa, yleinen ongelma kun käytetään mäntäkompuraa, varsinkin jos kompura käy jatkuvasti ruiskutuksen aikana. Jos aikoo tehdä pinnan kiillottamalla, niin älä ainakaan aloita hiomista 2000:lla paperilla, siinä ei mene muuta kuin hermot. Ota aluksi vaikka 1000:lla vaihda sitten 1500:een, voit jo tässä kohtaa kokeilla lähteekö pinta kiillottumaan helposti jollain karkeahkolla hiomatahnalla.
Bluesmanille tiedoksi, pintaa ei tarvitse kiillottaa ruiskutuksen jälkeen, ei edes näyttelytasoisissa maalauksissa. Varsinkin jos lakkaus tehdään välihionnan kanssa niin toisen kerran lakkaus tasoittuu erittäin hyvin ja kiiltoaste on erittäin korkea. vaikuttaa siihen tietysti moni muukin asia, esim. paineilman laatu, ruiskutuslämpötila, jne. jne.
Olen päässyt muutaman auton maalamaan siten että ennen ilman ruiskukoppiin tuloa oli iso (erittäin kallis) induktiokuivain hoitamassa kaiken kosteuden pois paineilmasta, sillä viikolla tuli kaikista maalatuista autoista todella kiiltäviä ja maalit kuivuivat erittäin koviksi jo puolen tunnin kuivattamisella.
Ainoa ongelma tuossa oli ettei edes iso induktiokuivain meinannut ehtiä kuivattamaan kaikkea ilmaa mitä tarvitaan ruiskuttamisen aikaan eli paine vaihteli liikaa. Lähes yhtä hyvä tulos saatiin vaihtamalla kompressori ruuvi sellaiseen johon laitettiin kuivain perään.

 

[Puimurimies]

Erittäin kätevä konsti saada kynäruiskuun todella kuivaa ilmaa, on säilöä sitä kovana pakkaspäivänä paineastiaan. Itse olen käyttänyt painesäiliönä 10 bar:n paineeseen pumpattua kuorma-auton rengasta. Täyttöilma pitää tietysti ottaa ulkoa. Pieniin kynäruiskumaalauksiin sieltä riittää paineenalentimen kautta ilmaa oikeastaan uskomattoman kauan.

 

[mustax8]

Itse maalasin eilen Suzukin tankin pintamaalilla. Sitä ennen olin oikaissut pienen lommon ja viimeistellyt pakkelilla ja fillerillä. Karhensin vanhan maalin 600 vesihionnalla, vedin pohjamaalin ja hioin sen suurimmaksi osaksi pois jolloin pienet naarmut hävisivät.

Pintamaalauksen tein ruiskulla Spies & Heckerin Permacron 923 1-komponenttimaalilla ja viimeistelyn Permacron 2k kirkaslakalla. Itselläkin tuli se virhe, että en vetänyt kerralla riittävän paksua kerrosta jolloin pinta jäi paikoitellen hiukan appelsiinimaiseksi. Olin vielä täysin tietoinen, että pinta pitää saada riittävän märäksi, mutta aikaisemmat kokemukset surkeiden maalien ruiskumaalauksesta valumisongelmineen kummittelivat takaraivossa. Tämän lisäksi lakkauksen loppuvaiheessa pintaan ilmestyi pieniä ilmakuplia ilmeisesti ruiskusta. Tästä aiheutuneet virheet näkyvät heijastavina pisteinä:
Kuva1
Kuva2

Tankin kylkeen pitäisi vielä laittaa tarrat ja vetää lakkakerros. Olisiko tästä uudelleen lakkauksesta kenelläkään hyviä neuvoja? Lähinnä arveluttaa lakan tarttuminen kiiltävään pintaan. Lisäksi nuo edellisen lakkauksen virheet olisi tietysti hyvä saada jotenkin piiloon.

Nuo kuvissa näkyvät kuplat johtuu vedestä. Onkos sulla veden erotinta jossainkohin ennen kannua? Ei kannata säikähtää, helppo korjata kun on lakkakerroksessa. Eli kuten täällä jo on tullut puheeksi, vesihionta ja uus lakka päälle... Mitä tulee apelsiinipintaan, ja lakkakerros on tarpeeksi vahva: vesihionta 2000 ja runsaalla vedellä ÄLÄKÄ HIO lakkakerrosta PUHKI! Kun lakka on tasainen, niin myllyttämällä uus kiilto, avot, johan loistaa kun sian p****u kuutamolla

Ja näin muuten tehdään aina, kun halutaan kunnon kiilto, pelkkä lakkaus ei riitä.

Kuten bluesman kirjoitti niin kuplat todennäköisesti johtuu vedestä paineilman joukossa, yleinen ongelma kun käytetään mäntäkompuraa, varsinkin jos kompura käy jatkuvasti ruiskutuksen aikana. Jos aikoo tehdä pinnan kiillottamalla, niin älä ainakaan aloita hiomista 2000:lla paperilla, siinä ei mene muuta kuin hermot. Ota aluksi vaikka 1000:lla vaihda sitten 1500:een, voit jo tässä kohtaa kokeilla lähteekö pinta kiillottumaan helposti jollain karkeahkolla hiomatahnalla.
Bluesmanille tiedoksi, pintaa ei tarvitse kiillottaa ruiskutuksen jälkeen, ei edes näyttelytasoisissa maalauksissa. Varsinkin jos lakkaus tehdään välihionnan kanssa niin toisen kerran lakkaus tasoittuu erittäin hyvin ja kiiltoaste on erittäin korkea. vaikuttaa siihen tietysti moni muukin asia, esim. paineilman laatu, ruiskutuslämpötila, jne. jne.
Olen päässyt muutaman auton maalamaan siten että ennen ilman ruiskukoppiin tuloa oli iso (erittäin kallis) induktiokuivain hoitamassa kaiken kosteuden pois paineilmasta, sillä viikolla tuli kaikista maalatuista autoista todella kiiltäviä ja maalit kuivuivat erittäin koviksi jo puolen tunnin kuivattamisella.
Ainoa ongelma tuossa oli ettei edes iso induktiokuivain meinannut ehtiä kuivattamaan kaikkea ilmaa mitä tarvitaan ruiskuttamisen aikaan eli paine vaihteli liikaa. Lähes yhtä hyvä tulos saatiin vaihtamalla kompressori ruuvi sellaiseen johon laitettiin kuivain perään.

Työpaikalla maalasin ja siellä on sellainen n. 50 ke hintainen ruuvikompressori kuivaimineen paineilmaverkkoa syöttämässä. Maalaushetkellä ilma tuli tosin naapurirakennuksesta samanlaisesta kompurasta, koska meidän rakennuksen kompura oli hajonnut edellisenä päivänä. Käytössäni oli irrallinen regulaattori, mutta ei vedenerotinta/suodatinta, koska luotin paineilmaverkon ilman vedettömyyteen. Paineilmaverkosta oli kuitenkin hävinnyt paineet maalauksen jälkeen muutaman tunnin sisällä. Murphyn laki toteutui tuossakin, jos kuivain ei toiminut kunnolla maalauksen loppuvaiheessa. Täytynee seuraavalla kerralla käyttää asian varmistamiseksi vielä erillistä suodatinta/vedenerotinta.

Kuplien kohdalla hiukan kyllä epäilen, että kyse ei ollut kuitenkaan vedestä. Pienet kuplat ilmestyivät ruiskutuskohdassa ilmeisen ilmatäytteisinä. Ruiskutettavan lakan seassa oli enimmäkseen pinnalla kuplia (koska olin hölmöyttäni ravistanut lakkapurkkia ennen kovettimen sekoitusta). Ajoin yläsäiliöruiskun melko tyhjäksi jolloin ilmakuplia oli enemmän maalisuuttimelle menossa. Samanaikaisesti ehkä paineilmaverkon paine oli jo laskenut ja kuplat pääsivät hajoamatta pinnalle asti. Mene ja tiedä.

Ja kiitoksia kaikille maalausvinkeistä! Hion kuplat pois ja mattaan pinnan sopivalla vesihiomapaperilla. Tämän jälkeen liimaan tarrat saippuaveden kanssa (ettei jää kuplia) ja odotan muutaman päivän, että tarrat ovat varmasti kuivia. Tämän jälkeen levitän lakan tuotteen menetelmäohjeen mukaisesti kahtena riittävän märkänä kerroksena. Kiillotusta ei kyllä tarvita, kun tällä hetkelläkin tankki kiiltää kuin paavin k***i.

 

[mustax8]

Maalipurkkeja muistaakseni 12kpl x 15 Euroa kappale, eli hinta yhteensä jo 180 Euroa. Lisäksi maalinpoistoaineet, teipit, karhunkielet, hiomapaperit jne.

Ruiskulla toteutettuna itsellä on tullut maksamaan tuo tankkiprojekti tähän mennessä 180 e. Tähän kuuluu värimassa 2 x 3dl, lakka 3 dl, kovete, ohenne, tarrat ja Bilteman tinneri välineiden pesuun. Pakkeli, filleri, pohjamaalit ja hiontatarvikkeet ovat jääneet edellisistä projekteista. Värimassaa kului ehkä alle 1,5 dl ja lakkaakin jää jäljelle vielä uuden kerroksen jälkeenkin. Voisi vaikka takakatteet maalata vielä, jos viitsii / abs-muovia kannattaa maalata.

 

[humppatukka]

Jos viestiketjuun liittyen pari vinkkiä mopojen pintakäsittelystä innostuneille voi antaa: 1: tarkista vaara-alue ja nakkaa ne spraypullot turvalliseen suuntaan niin pitkälle kuin ne kehenkään osumatta voivat lentää.
2)älä käytä ruiskukittiä MISSÄÄN. Altis imemään esim.kosteuden kuin pesusieni ja saat ongelmia jatkossa, huokoista kuraa. Normaalit hiontamaalit riittävät näissä pinta-aloissa.
3)Korjaa lasikuidulla vain lasikuituosia( esim ratamopetit) lasikuitu pomppaa irti muovista jos muovi esim. vähän taipuu,
abs:ää (jota paljon mopoissa) on helppo korjata ja täyttää esim. hiilikuitukitillä, tarttuu ja pehmeämpää työstää kuin lasikuitu. abs:ää myös helppo hitsata esim. isolla kolvilla.
4)punainen hiomahuopa(ns. karhunkieli) mirkalla karkeus 360 ja harmaa 1500-eli punaisen karhunkielen jälkeä ei peitä kaksikerrosväri..käytännössä itse ainakin hion mopon osat aina vesissä p800 ennen pintaa. Nyrkkisääntönä olen pitänyt että ei pitäisi hyppiä hiomapaperin karkeudessa yli sataa kun paperi vaihtuu hienompaan, näin karkeampi jälki häviää aina paremmin. Hiomavärillä saa täytettyä vaikka panaman kanavan mutta jos se vedetään esim. p240 päälle niin sieltä ei tule aikojenkaan saatossa sitten hiomajälkiä näkyviin.
5)älä lannistu, oppiminen tapahtuu tekemällä, mutta jos on epävarma niin kannattaa kysyä ennen kuin aloittaa.
Nää tuli itelle ekana noista viesteistä mieleen sellasina monesti vastaan tulevina juttuina.
Ja onhan sitä niin paljon muutakin tuossa riemukkaassa tinnerintuoksuisessa alassa...

 

[GSXR_JaP]

Maalipurkkeja muistaakseni 12kpl x 15 Euroa kappale, eli hinta yhteensä jo 180 Euroa.

Minä selvisin alle satasella, pohjamaali €20, oranssi pintamaali (väri/lakka, kovetin 1:2, tinneri 25%) € 40, kitti ja hiomapaperi n € 10.

Lisäksi aktivihiilimaski 3M. Maalaus ruiskulla.

-J-

Oranssi Honda

 

[jeba1]

Jos viestiketjuun liittyen pari vinkkiä mopojen pintakäsittelystä innostuneille voi antaa: 1: tarkista vaara-alue ja nakkaa ne spraypullot turvalliseen suuntaan niin pitkälle kuin ne kehenkään osumatta voivat lentää.
2)älä käytä ruiskukittiä MISSÄÄN. Altis imemään esim.kosteuden kuin pesusieni ja saat ongelmia jatkossa, huokoista kuraa. Normaalit hiontamaalit riittävät näissä pinta-aloissa.
3)Korjaa lasikuidulla vain lasikuituosia( esim ratamopetit) lasikuitu pomppaa irti muovista jos muovi esim. vähän taipuu,
abs:ää (jota paljon mopoissa) on helppo korjata ja täyttää esim. hiilikuitukitillä, tarttuu ja pehmeämpää työstää kuin lasikuitu. abs:ää myös helppo hitsata esim. isolla kolvilla.
4)punainen hiomahuopa(ns. karhunkieli) mirkalla karkeus 360 ja harmaa 1500-eli punaisen karhunkielen jälkeä ei peitä kaksikerrosväri..käytännössä itse ainakin hion mopon osat aina vesissä p800 ennen pintaa. Nyrkkisääntönä olen pitänyt että ei pitäisi hyppiä hiomapaperin karkeudessa yli sataa kun paperi vaihtuu hienompaan, näin karkeampi jälki häviää aina paremmin. Hiomavärillä saa täytettyä vaikka panaman kanavan mutta jos se vedetään esim. p240 päälle niin sieltä ei tule aikojenkaan saatossa sitten hiomajälkiä näkyviin.
5)älä lannistu, oppiminen tapahtuu tekemällä, mutta jos on epävarma niin kannattaa kysyä ennen kuin aloittaa.
Nää tuli itelle ekana noista viesteistä mieleen sellasina monesti vastaan tulevina juttuina.
Ja onhan sitä niin paljon muutakin tuossa riemukkaassa tinnerintuoksuisessa alassa...

Pieni tarkennus koskien hiomatuotteita vielä Humppatukan viestiin. Tämä on vain sen takia jotta saadaan lopullisesti kaikkien aloittelevien maalareiden pää sekaisin

Täällähän on mennyt iloisesti sekaisin kuivahionta ja märkähionta, tuo Humppatukan nyrkkisääntö karkeuden kanssa pitää aivan paikkansa kun puhutaan kuivahionnasta, märkähionnassa voidaan mennä isommin askelin hienomman paperin suuntaan (esim. 200 kerralla).
Muutkin hänen laittamansa neuvot ovat mielestäni erittäin päteviä, ehkä pienellä varauksella tuota ruiskukittia voi kyllä käyttää, yleensä sen kanssa tehdään kylläkin "myyntimaalauksia" koska sillä voidaan ruiskuttaa aivan järkyttäviä kalvovahvuuksia ja siten oikoa pohjien teossa.

 

[Prätkis]

Nyt kun tuo maalaus onnistui kohtuullisen hyvin, niin pakkohan se on vähän runkoakin korjailla.

Ajattelin hioa ruosteet pois ja maalata kyseiset kohdat.
Hankin desin purkin hopean väristä maalia. Maalauksen ajattelin hoitaa ihan vaan pensselillä. (ruiskuttaminen liian suurpiirteistä)

Maalattavat pinnat on pieniä kulumia esim. terävissä kulmissa.

Oisko vinkkiä maalin levitykseen?
Pitäiskö laittaa vielä erikseen jotain pohjamaalia?

 

[veekoo]

Nyt kun tuo maalaus onnistui kohtuullisen hyvin, niin pakkohan se on vähän runkoakin korjailla.

Ajattelin hioa ruosteet pois ja maalata kyseiset kohdat.
Hankin desin purkin hopean väristä maalia. Maalauksen ajattelin hoitaa ihan vaan pensselillä. (ruiskuttaminen liian suurpiirteistä)

Maalattavat pinnat on pieniä kulumia esim. terävissä kulmissa.

Oisko vinkkiä maalin levitykseen?
Pitäiskö laittaa vielä erikseen jotain pohjamaalia?

aina pohjamaalia ekaksi

 

[humppatukka]

No joo, henkilökohtainen vihani tuota ruiskukittiä kohtaan johtuu niistä monista (suurelta osin ameriikan mallisista joissa paljon pintaa) kotteroista, joissa pintavärit irtoilevat kauniisti kämmenen kokoisina läntteinä. On mielestäni (vaikka ehkä jotain painajaisprojektia hieroessa avittaakin) aivan alamaailman keksintö ihmisten kiusaksi. Varsinkin mopohommissa kun tuo eväs estää vesihionnan käytön.Eli jos haluaa ko.kamaa käyttää, se ei saa saada kosteutta millään muotoa-imee kuin sieni itseensä.
Joku mietti kannattaako abs:ää maalata, antaa palaa. Varmasti kiitollisin muovilaatu mitä tulee pintakäsittelyyn.
Abs lienee noista muoveista se yleisin, mutta muovilaatu on yleensä merkittynä aina muoviosan sisäpuolelle( ABS, PP,EPDM jne.) ja osa muoveista vaatii erilaisen tartunta-aineen kuin toiset-eli tarkista muovilaatu josta rojut muodostuvat ennen kuin menet maalipuotiin. Yleensä paljasta muovipintaa ei ole näkyvissä pohjien jälkeen kuin läntti siellä läntti täällä, joten itse koen helpoimmaksi sipaista osien yli
epoksipohjamaalin-tosi nopee-ei hiota vain pyyhkäisy pölyrätillä-tarttuu kuin tauti(abs ja muut yleiset)-sileä kuin vauvan peppu-yksivärinen pohja(voi sävyttää) ja pintaa niskaan röökitauon perästä..
Ja onhan ilonamme myös muoveja joissa ei pysy mikään maali,
tehty jostain rasvaisesta kierrätyskamasta-mutta näissä normikatumopoissa ei käytetä.
Joko ootta tarpeeksi sekaisin? En muista oliko keskustelussa mitään joustoaineista, mutta jos muoviosa on hyvin taipuisa, ei haittaa jos maalikalvo elää hivenen mukana. Itse olen käyttänyt lakan seassa joustoainetta hivenen, kun normaalisti ne muoviosat ei hirveästi kiinni ollessaan lepata. Joustoaine laitetaan kaksikerrosvärissä VAIN lakkaan, ei värimassaan.
Ja suorakiiltovärissä väriin itseensä.
Toivottavasti ei kukaan oo nyt lopullisesti hämmentynyt, nämä on kaikki ihmisen tehtävissä, kuhan muistaa että-elä hosu-kysy jos et ole varma-vaivaa muita jos olet varma ainoastaan vääjäämättömästä katastrofista

 

[Guest]

Vaan en menis kyllä laittaan tuota jousto-ainetta ainakaan omien kokemuksien perusteella. Jäi lakka niin pehmeäksi että kynnellä tekee jäljet eikä vahaamaankaan kunnolla pysty kun on ikäänkuin tahmea pinta. Voi olla että mulla on menny jotain pieleenkin tuon aineen kans mutta en kyllä enää tule tuota koskaan käyttään.

 

[mustax8]

Muutkin hänen laittamansa neuvot ovat mielestäni erittäin päteviä, ehkä pienellä varauksella tuota ruiskukittia voi kyllä käyttää, yleensä sen kanssa tehdään kylläkin "myyntimaalauksia" koska sillä voidaan ruiskuttaa aivan järkyttäviä kalvovahvuuksia ja siten oikoa pohjien teossa.

Itse olen käyttänyt filleriä autokorjauksissa ilman ongelmia. Huokoisuuden takia pitää vetää tietenkin pohjamaali molemmille puolille (pohjamaali pellin ja fillerikerroksen päälle). Esim. 2-k pakkelin tasoituksessa, kun muoto on jo löydetty ja hiotussa pinnassa on vielä pieniä koloja, filleri helpottaa tasoitusta huomattavasti. Toinen kohde on pellille hiotun kohdan tasoittaminen ympäröivän pinnan tasolle. Filleri on ainakin huomattavasti parempaa ainetta kuin 1-k viimeistelypakkeli. Ehkä kuitenkin hiontapohjamaalin kanssa tulee tiiviimpi lopputulos.

Myyntikorjauksia en ole tehnyt. Ne kai tehdään ruiskuttamalla filleri suoraan pellille jolloin ruoste tulee läpi varmaankin vuoden sisään autoissa.

 

[mustax8]

En muista oliko keskustelussa mitään joustoaineista, mutta jos muoviosa on hyvin taipuisa, ei haittaa jos maalikalvo elää hivenen mukana. Itse olen käyttänyt lakan seassa joustoainetta hivenen, kun normaalisti ne muoviosat ei hirveästi kiinni ollessaan lepata. Joustoaine laitetaan kaksikerrosvärissä VAIN lakkaan, ei värimassaan.
Ja suorakiiltovärissä väriin itseensä.

Onhan noita muoville tarkoitettuja lakkojakin näemmä olemassa:
pdf-linkki

 

[humppatukka]

Vaan en menis kyllä laittaan tuota jousto-ainetta ainakaan omien kokemuksien perusteella. Jäi lakka niin pehmeäksi että kynnellä tekee jäljet eikä vahaamaankaan kunnolla pysty kun on ikäänkuin tahmea pinta. Voi olla että mulla on menny jotain pieleenkin tuon aineen kans mutta en kyllä enää tule tuota koskaan käyttään.

Jotain on mennyt pieleen, sillä joustoaine ei oikein käytettynä vaikuta lakan tai maalipinnan kovuuteen tuolla tavoin. Suurin osa katteista on niin jäykkiä että eivät ainetta välttämäti kaipaa, mutta poikkeuksiakin on. Jos ainetta on liikaa, se hidastaa kuivumista ja vähentää kiiltoa.(itsekkin olen aina käyttänyt valmistajan ohjeita pienempiä määriä) Pieni määrä riittää elastisuuden saamiseksi ilman ongelmia, mutta yleensähän se on niin että kun ne katteet rupeavat vääntyilemään niin on käynnissä sellainen tapahtumasarja että on ihan sama onko joustoaineita tahi ei..

 

[humppatukka]

En muista oliko keskustelussa mitään joustoaineista, mutta jos muoviosa on hyvin taipuisa, ei haittaa jos maalikalvo elää hivenen mukana. Itse olen käyttänyt lakan seassa joustoainetta hivenen, kun normaalisti ne muoviosat ei hirveästi kiinni ollessaan lepata. Joustoaine laitetaan kaksikerrosvärissä VAIN lakkaan, ei värimassaan.
Ja suorakiiltovärissä väriin itseensä.

Onhan noita muoville tarkoitettuja lakkojakin näemmä olemassa:
pdf-linkki

Tuo eväs taitaa olla valmiiksi matattu lakka ajatellen esim. noita johtotähden helmoja ja puskureita joissa on monesti värimassan päällä kokonaan matta tai puolikiiltävä lakka. Vastaavia voidaan sekoitella ihan normi ak lakoistakin valmistajien ohjeiden mukaan. Sitten niihin saa halutessaan lisäaineet halutulle pintakuviolle,joustot jne.jne Sinänsä muovit eivät kaipaa mitään ak lakkaa kummempaa, kunhan pohjat on kunnossa.

 

[humppatukka]

Muutkin hänen laittamansa neuvot ovat mielestäni erittäin päteviä, ehkä pienellä varauksella tuota ruiskukittia voi kyllä käyttää, yleensä sen kanssa tehdään kylläkin "myyntimaalauksia" koska sillä voidaan ruiskuttaa aivan järkyttäviä kalvovahvuuksia ja siten oikoa pohjien teossa.

Itse olen käyttänyt filleriä autokorjauksissa ilman ongelmia. Huokoisuuden takia pitää vetää tietenkin pohjamaali molemmille puolille (pohjamaali pellin ja fillerikerroksen päälle). Esim. 2-k pakkelin tasoituksessa, kun muoto on jo löydetty ja hiotussa pinnassa on vielä pieniä koloja, filleri helpottaa tasoitusta huomattavasti. Toinen kohde on pellille hiotun kohdan tasoittaminen ympäröivän pinnan tasolle. Filleri on ainakin huomattavasti parempaa ainetta kuin 1-k viimeistelypakkeli. Ehkä kuitenkin hiontapohjamaalin kanssa tulee tiiviimpi lopputulos.

Myyntikorjauksia en ole tehnyt. Ne kai tehdään ruiskuttamalla filleri suoraan pellille jolloin ruoste tulee läpi varmaankin vuoden sisään autoissa.

Nää nykyajan fillerit-eli hioma/täytevärit onkin ihan eri tavaraa kuin se haukkumani ruiskukitti. Eivät läheskään nii huokoisia, eivät kutistele, nopeita, paljon sävyjä jne.
1k kitteihin en ole oikeastaan törmännyt kuin ihan tuollaisissa "hammastahnatuubeissa"-tarkoitettuna pelkästään kitin huokosten ja pienten naarmujen peittelyyn. Käytän itse pelkästään 2k tavaraa, ei jää varmasti pehmeäksi. Viimeistelyhommiinkin löytyy TOSI löysää 2k kittiä, jolla helppo vetää naarmut ja rajat piiloon, on kuin hiontaväriä lastalla levittäisi(kaikkea se insiööri keksii).
Paljaalle peltipinnalle aina ensin esim. happomaali tai epoksi ja sitten hommasta riippuen hiontamaali tai suoraan pintaa.
Itse en vedä enää hiontamaalin ja pinnan väliin mitään, ellen ole hionut pohjaväriä puhki. Joskus tosin pintavärien peittokyky saattaa vaatia vaikka sävytetyn epoksin ennen pintaa, ihan vain pintaväriä säästääkseen(ja hermoja)
Monelle komean näköiselle värille on ilmoitettu valmistajankin toimesta minkäsävyinen pohja on peiton kannalta paras. Eli maalikaupassa väriä katsellessa kannattaa tarkistaa tuokin asia, ja ottaa hiontamaali sitä sävyä mitä suositellaan.

 

[jeba1]

Nyt kun joku jaksaisi kerätä tuolta Humppatukan ohjeista pienen tiivistelmän niin siinä ois aika hyviä ohjeita maalaukseen. Ohjeet ovat aika yksinkertaisia ja moneen kertaan kokeiltua, mikä parasta niin ne toimii.
Tuo elastisuutta parantavan aineen pitää käyttäytyä juuri kuten Humppatukka sanoi, eli lopputuloksessa lakka on kovaa eikä se missään nimessä saa olla "nihkeätä", sitä joutuu laittamaan aika paljon jos se jää nihkeaksi. Tottakai vaihtoehtona voi olla myös että kovettajaa on lorahtanut reilusti liikaa, jolloin 2-K maalit ei myöskään kovetu kunnolla. Outoa tuossa on se että jos laittaa liian vähän kovettajaa niin kuivuu yleensä ihan ok, mutta jos liian paljon niin ei kuivu ollenkaan.

 

[jeba1]

Muutkin hänen laittamansa neuvot ovat mielestäni erittäin päteviä, ehkä pienellä varauksella tuota ruiskukittia voi kyllä käyttää, yleensä sen kanssa tehdään kylläkin "myyntimaalauksia" koska sillä voidaan ruiskuttaa aivan järkyttäviä kalvovahvuuksia ja siten oikoa pohjien teossa.

Itse olen käyttänyt filleriä autokorjauksissa ilman ongelmia. Huokoisuuden takia pitää vetää tietenkin pohjamaali molemmille puolille (pohjamaali pellin ja fillerikerroksen päälle). Esim. 2-k pakkelin tasoituksessa, kun muoto on jo löydetty ja hiotussa pinnassa on vielä pieniä koloja, filleri helpottaa tasoitusta huomattavasti. Toinen kohde on pellille hiotun kohdan tasoittaminen ympäröivän pinnan tasolle. Filleri on ainakin huomattavasti parempaa ainetta kuin 1-k viimeistelypakkeli. Ehkä kuitenkin hiontapohjamaalin kanssa tulee tiiviimpi lopputulos.

Myyntikorjauksia en ole tehnyt. Ne kai tehdään ruiskuttamalla filleri suoraan pellille jolloin ruoste tulee läpi varmaankin vuoden sisään autoissa.

"Myyntimaalaukset" tehdään keinoista välittämättä, eli pellin oikominen jätetään aika vähiin ja käytetään/myötäillään sanontaa "minkä pelti heittää, sen kitti peittää". Useimmiten näissä nopeasti tehdyissä maalauksissa tehdään vain aivan välttämätön millä pinta näyttää hyvältä pari viikkoa, pikkuhiljaa kaikki pohjatuotteet alkavat kutistua kun ne lopullisesti kuivuvat ja pinnassa alkaa näkyä hiomajälkia, pintaan tulee vesikuplia maalin alle jääneestä kosteudesta(näissä ruiskukitti on ihan paras

) yms.
Humppatukka tietänee mitä tarkoitan, asiaa on vaikea kuvailla jos ei ole nähnyt mistä on kyse.