-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Tällä kaudella opittua...
- Keskustelun aloittaja wene
- Aloituspäivä
Jep siellä huomaa kuinka paska todellisuudessa on ja oppii ajamaan niin kovaa ettei ole enää mitään mieltä päästellä samalla ajotyylilla kadulla, muuten vauhdit nousee aivan mielettömiksi.Tämä on niin totta. Säännöllisesti kun käy pahimmat "agret" radalla purkamassa niin ei silleen tee mieli edes autojen ym. seassa kaahottaa. Radalla saa keskittyä pelkästään ajamiseen ja sen opettelemiseen. Ja se on hauskaa!Tuo on jännä kun monet sanoo että nöyryyttä löytyy radalta. Itse myös samaa mieltä ja tiputtanut ainakin minulla katu/mutka tie nopeuksia.Rata-ajo oli tämän kauden uutuus ja kyllä se kummasti ajamaan opettaa. Pyörän hallintaa, mutka-ajoa, nöyryyttä...
Ens vuodelta tuleekin sitten varmaan enemmänkin oppia kuinka kesyttää n. 50 lisähevosta palvelemaan isäntäänsä
50 heppaa ja viikon päästä jo suunnitelet tehokkaampaa
Opin paljon mutta tärkein oli, että ajaa pyörän talvisäilytyspaikkaan mieluummin liian ajoissa kun myöhään. Todellakin.
Itse ajoin liian myöhään.
. Sillon kun pyrytti 30 cm lunta ja näytti, että ei sula niin pyryn jälkeen lähin ajamaan pyörää talliin joka sijaitsi kilsan päässä (koko matka ylämäkeä ja mutkaa). Sai olla kaksikertaa nostamassa pyörää ylös kun pito loppui yllättäen
.
Nyt joku saattaa sanoa että ajoin liian aikaisin kun nyt on jo ihan ok ajokeli, mutta eihän sitä siilon tiennyt.
Itse ajoin liian myöhään.
Nyt joku saattaa sanoa että ajoin liian aikaisin kun nyt on jo ihan ok ajokeli, mutta eihän sitä siilon tiennyt.
Opin ajamaan mutkiin ilman paniikkia ja akkijarrutuksia, silla opin aika nopeasti luottamaan Monsteriin ja sen "mutkarakkauteen".
Opin myos itsestani, eli omasta luonteestani ja sen kovuudesta (lieneekohan sita sisua?) paljon kaverin mokattua viikkoa ennen 11-pvan Italian reissua. Mietin pari sekuntia ja paatin lahtea yksin. Viikon ajoin tyytyvaisena, ja ainoastaan silloin talloin yksinaisena, Ranskan lapi ja Maggiore ja Lugano jarvien ympari, kunnes sitten Como-jarven paassa olin aika pahassa onnettomuudessa. Pyora oli onneksi halpa ja nopea korjata, olinhan sen kotiseudulla, mutta itselta murtui kolme kylkiluuta. Paatin ajaa sittenkin kotiin parin lepopaivan jalkeen, vaikka hitaasti, enka ottaa Ducatin (ilmaista) kotiinkuljetusta. Nyt tuntuu, etta mikaan ei ole esteena!
Ensi syksyksi suunnittelen (tai siis, en tee mitaan suunnitelmia, muuta kuin suurinpiirtein) 2-vkon reissua Toscanaan ja Umbriaan, taas yksin.
Opin myos oikeat vastaukset ranskalais- ja italialaispoliisien syytoksiin ylinopeudesta ja sulkuviivojen ylityksesta.
Opin myos itsestani, eli omasta luonteestani ja sen kovuudesta (lieneekohan sita sisua?) paljon kaverin mokattua viikkoa ennen 11-pvan Italian reissua. Mietin pari sekuntia ja paatin lahtea yksin. Viikon ajoin tyytyvaisena, ja ainoastaan silloin talloin yksinaisena, Ranskan lapi ja Maggiore ja Lugano jarvien ympari, kunnes sitten Como-jarven paassa olin aika pahassa onnettomuudessa. Pyora oli onneksi halpa ja nopea korjata, olinhan sen kotiseudulla, mutta itselta murtui kolme kylkiluuta. Paatin ajaa sittenkin kotiin parin lepopaivan jalkeen, vaikka hitaasti, enka ottaa Ducatin (ilmaista) kotiinkuljetusta. Nyt tuntuu, etta mikaan ei ole esteena!
Opin myos oikeat vastaukset ranskalais- ja italialaispoliisien syytoksiin ylinopeudesta ja sulkuviivojen ylityksesta.
Tulihan tossa opittuu hidasajoa, kaarreajoa yms. ja se että kyllä niitä liikenne sääntöjä kannattaa noudattaa
Nyt näin elämäni ensimmäisen moottoripyöräily kauden jälkeen
voisin sanoa että sellaisia asioita oppi, tai huomasi että
pyöräilijän näkyvyys on todella häilyväistä.
Monta kertaa tuli tilanne jolloin oli epävarmuus siitä että näkikö tuo autoilija minut??? Kerran kaksipäällä satasesta täysjarrutus ja pientareelta auton nokan eestä vilahdettuani rupesin asiaa miettimään että miten voisin näkyä paremmin? Oli meinaan pikkusen täpärä tilanne.
Sen päätin että ensikaudelle hommaan kyllä värikkäämmän kypärän.
Nyt kun on tuo täysmusta. Ja kaarreajoa tuli radalla reenattua.
Hyvää kesän odotusta kaikille!!!
voisin sanoa että sellaisia asioita oppi, tai huomasi että
pyöräilijän näkyvyys on todella häilyväistä.
Monta kertaa tuli tilanne jolloin oli epävarmuus siitä että näkikö tuo autoilija minut??? Kerran kaksipäällä satasesta täysjarrutus ja pientareelta auton nokan eestä vilahdettuani rupesin asiaa miettimään että miten voisin näkyä paremmin? Oli meinaan pikkusen täpärä tilanne.
Sen päätin että ensikaudelle hommaan kyllä värikkäämmän kypärän.
Nyt kun on tuo täysmusta. Ja kaarreajoa tuli radalla reenattua.
Hyvää kesän odotusta kaikille!!!
Radalla on tullut käytyä muutaman kerran ja nöyryyttä se opettaa. Ja jotkut viisaat on sanoneet, että jos meno radalla alkaa tuntumaan liian helpolta on kaatuminen lähellä.Tuo on jännä kun monet sanoo että nöyryyttä löytyy radalta. Itse myös samaa mieltä ja tiputtanut ainakin minulla katu/mutka tie nopeuksia.Rata-ajo oli tämän kauden uutuus ja kyllä se kummasti ajamaan opettaa. Pyörän hallintaa, mutka-ajoa, nöyryyttä...
Mopon vaihdon myötä myös tuo etupää tuppaa ottamaan silloin tällöin ilmaa, eikä näin loppukaudesta enää ihan vahingossa...
Kyllähän tuota oppi yleistä pyöränhallintaa ja sai itseluottamusta.
oikeastaan taas oppi kuinka paljon moottoripyöräilystä on vielä oppimatta, vaikka takana on hmmm... 15 kesää?
se ehkä siinä hienoa onkin, että ikinä ei opi juuri muuta, kuin sen, että on paljon mitä pitäs vielä oppia.
kaikki opittu jotenkin sulautuu minuuteen, ei niitä edes enää ymmärrä, että aikoinaan määrättyjen taitojen hallinta ei ollut automaattista ja että on monia taitoja jotka haluaisi oppia.
hiljalleen on myös huomannut, että moottoripyöräily ei ole kiinni tehosta. Täysiverinen moottoripyöräily onnistuu 50heppaisella siinä missä 190 heppaisella.
Arvosta kuskia, älä pyörää.
se ehkä siinä hienoa onkin, että ikinä ei opi juuri muuta, kuin sen, että on paljon mitä pitäs vielä oppia.
kaikki opittu jotenkin sulautuu minuuteen, ei niitä edes enää ymmärrä, että aikoinaan määrättyjen taitojen hallinta ei ollut automaattista ja että on monia taitoja jotka haluaisi oppia.
hiljalleen on myös huomannut, että moottoripyöräily ei ole kiinni tehosta. Täysiverinen moottoripyöräily onnistuu 50heppaisella siinä missä 190 heppaisella.
Arvosta kuskia, älä pyörää.