Urpox sanoi:
Mikä on oikea tapa mitata moottoripyöräharrastuksen laajuutta eri vuosina:
- myytyjen uusien pyörien kappalemäärä
- myytyjen uusien pyörien euromäärä
- koko alan liikevaihto
...
Siinäpä hyvä kysymys.
Pari tiedonjyvästä:
- Ensirekisteröintien huippuvuosi oli 2007, silloin rekisteröitiin 11559 uutta tai käytettyä prätkää Suomeen
- Samana vuonna alan koko liikevaihto oli 458 miljoonaa euroa, sisältäen jälkimarkkinat
- Vuonna 2014 ensirekisteröintien määrä oli 3511 kpl, noin 30 % 2007 luvuista
- Samana vuonna alan koko liikevaihto oli 326 miljoonaa euroa, noin 70 % 2007 liikevaihdosta
- Jonkinlainen "normaalitaso" ensirekisteröinneille olisi 2001-2015 luvuista arvottuna öpaut 6000-7000 pyörää vuodessa, siitä ollaan nyt noin 50 % jäljessä
Pari hajatelmaa:
- Samoin kuin autokaupassa, myös prätkien kohdalla jälkimarkkina on se, joka elättää
- Syy varsinkin uusien prätkien ensirekisteröintien näin suureen heilahteluun on Suomen autoverospedeily
Autoverolakia uudistettiin 2003, erään vääntämisen seurauksena mukaan saatiin lopulta myös prätkät. Siitä seurasi, että sekä uusien että käytettyjen prätkien veron määrä keskimäärin jonkin verran laski. Mikä vielä tärkeämpää, hinnoittelu muuttui läpinäkyväksi: veron määrää ei pystytty enää salaamaan, mikä käytännössä esti suomalaisia kauppiaita enää perimästä eurooppalaisia kollegojaan huomattavasti suurempia katteita.
Siinä "isossa kuvassa" tästä seurasi jonkinlainen patoutuneen kysynnän purkautuminen. Aikavälillä 2003-2009 Suomeen raahattiin kauhea määrä käytettyä kalustoa ja samanaikaisesti uusiakin myytiin enemmän kuin koskaan. No, mikä menee ylös, tulee myös alas. Markkina kyllästyi. Vaikka harrastajien määrä kasvoi, ei harrastajia määrättömästi ole - eikä tule.
Nyt ollaan harrastajien määrän osalta jonkinlaisessa tasapainotilanteessa. Sen sijaan kaupan osalta ei olla: ensinnäkin prätkien autovero nostaa hintoja niin paljon, että kalustoa ei uusita "normaalia" tahtia. Toiseksi käytettyjä on markkinoilla turhankin paljon, jolloin hintataso on niin matala, että vaihtoraha uuteen on usein turhan suuri. Autovero vaikuttaa myös laskusuhdannekäyrän kulmakertoimeen. Toisin sanoen kun uusien kauppa sukeltaa laskusuhdanteen aikana, se sukeltaa jyrkästi.
Alan elinkeinonharjoittajille ei näin ollen jää muuta strategiaa elantonsa tienaamiseksi kuin jälkimarkkinat. Eipä ihme, että pienempien markkinaosuuksien merkkien maahantuojat vaihtuvat silloin tällöin.