• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Taas rysähti - Hki Herttoniemi 21.8.-08

samoista asioista tässä taidetaan puhua...vain pikkasen eri suunnasta katsottuna tosin..

jos esimerkiksi noista hirvien varomisesta...paljonhan siinä tietysti itse voi tehdä pienentääkseen vaaraa jättämällä pelivaraa mahdolliseen väistöön, niinku oma sijainti ajoradalla.

käytetty nopeus taasen pikkasen kaxpiippunen juttu...ainoastaan mahdollisen kontaktin sattuessa vammoitta selviäminen riippuu pitkälle käytetystä nopeudesta.

mutta omaan kokemukseen perustuen sanoisin että edes hiljainen vauhti ei aina pelasta kosketuksesta elikon kanssa..juoksi meinaan kylkeen..onnex alla oli kotilo ja vauhtia 60 km/h.molemmilla
sad_orig.gif

mun mielestä elikko tuli lievää ylinopeutta, eikös se maastossa ole 50? mulla reilusti alle sallitun.

tää nyt meni metsään taas..
 
jos esimerkiksi noista hirvien varomisesta...paljonhan siinä tietysti itse voi tehdä pienentääkseen vaaraa jättämällä pelivaraa mahdolliseen väistöön, niinku oma sijainti ajoradalla.

käytetty nopeus taasen pikkasen kaxpiippunen juttu...ainoastaan mahdollisen kontaktin sattuessa vammoitta selviäminen riippuu pitkälle käytetystä nopeudesta.

mutta omaan kokemukseen perustuen sanoisin että edes hiljainen vauhti ei aina  pelasta kosketuksesta elikon kanssa..juoksi meinaan kylkeen..onnex alla oli kotilo ja vauhtia 60 km/h.molemmilla
sad_orig.gif

mun mielestä elikko tuli lievää ylinopeutta, eikös se maastossa ole 50? mulla reilusti alle sallitun.

tää nyt meni metsään taas..
Ehkä paras läppä minkä oon kuullut varotoimenpiteeksi metsän eläimiä vastaan on ajella rekan perässä lähellä
biggrin.gif


Itselläni kun on tullut vastaan tulevien autojen välistä alle. Siinä on reagoinnit aivan turhia. Osuu varmasti jos on osuakseen.

Alkanut nykyään kaikista eniten "pelottamaan" nuo metsän eläimet. Ne kun hitot hyppäävät alle paikasta kuin paikasta ja reagointi aikaa ei välttämättä ole ollenkaan.
Viime syssynä ruottissa meinas jäädä perskarvat peiliin peuralla vai mikä kerpeleen karitsa lienee. Jos se ois kohdalla pierassut niin paskan olis haistanu. Niin lisättäköön että vauhtia oli hyvin maltillisesti.
 
En voi olla täysin samaa mieltä, ja aika pitkäaikaisella kokemuksella liikenteestä (mitä sinulta vielä epäilen puuttuvan?). Onhan se totta, että jos ei ikinä törmää mihinkään niin on turvassa, mutta se kun vaatii selvännäkijän lahjoja joita harvalla meistä on. Millä ihmeellä voit tietää etukäteen tuleeko jostain piilosta sivutieltä auto tai metsästä hirvi että osaat välttää sitä törmäyskurssia? Joo, eihän se auta välttämättä vaikka ajaa sen rajoituksen mukaan, mutta se nyt on vaan fakta että mitä kovempi nopeus sitä vähemmän aikaa väistää, sitä pitempi jarrutusmatka (nopeuden neliössä vielä) ja sitä pahemmat seuraukset törmäyksessä.
Älä luulottele, takana on jotain 600 000km. Ja mitä luulet mun tekevän, jos pusikot ylettävät aivan tien raunaan ja tiedän, että toimenpideaika estää törmäys hirveen on alle sekunnin luokkaa? Aivan, otan ajoradalla mahdollisimman paljon etäisyyttä tähän pusikkoon ja lasken vauhdin niin alas, että persnahka kestää hirvellä ratsastamisen.

sanoi:
Yksi omakohtainen esimerkki, tosin autolla ajettu. Ajoin erästä pitkää ja suoraa katua, jossa oli 30km/h(!) rajoitus, koska sen varrella on paljon taloja joista ei kunnolla näe tielle ja paljon lapsia (jonka tiesin, joten ymmärsin sen rajoituksen). No, autolla on aika tuskaa ajaa alamäkeen suoraa tietä 30km/h, mutta sen kuitenkin pidin. Ja eikös sieltä pihatieltä törmännyt naskali kolmipyörällä ihan suoraan eteen. Ei sitä voinut ennustaa eikä nähdä, mutta kiitos alhaisen nopeuden ei jäänyt alle. Viidenkympin nopeudesta, jota siinäkin usein ajetaan, jälki olisi ollut pahaa. Siksi siihen se kolmenkympin rajoitus oli laitettu, ei kiusallaan. Mitkään ihme "törmäyskurssien käsitteet" ei olisi auttaneet.
Olisi se auttanut, jos teistä vastaavat tahot ja näkemäesteen rakentanut talon omistaja olisivat ymmärtäneet rakentavansa miinaa, ja vieläpä ilmeisesti omille lapsilleen. Se mitä tässä et selvästi tajua, että toimenpideaika on miltei sama myös tuolla alueella mahdollisesti liikkuville rekoille, nopeudesta riippumatta ja ajaessaan näin hiljaa, he eivät välttämättä edes huomaa ajaneensa lapsen päälle kuin vasta peileistä. Siksi kaikki liittymät ja tienpientareet pitäisi raivata näkemäesteistä vähintään 10 metrin matkalta, kun laskin ei vaan valehtele ja ketään lohduta se, jos suolenpätkät saa kerättyä talteen pienemmältä alueelta.
Nyt karkaa ot:ksi, mutta menköön. Mulla kun noita ajokilometrejä on luultavasti vähemmän kuin sulla (En tosin ole edes uskaltanut laskea. Tosi moni korkeilla kilometrimäärillä kehuskeleva ajaa niin, ettei määrää millään todeksi uskoisi. Tai sitten ovat todella hitaita oppimaan.), niin heräsi kysymys kuvailemastasi tilanteesta.

Oletetaan, että ajat sitä puskan reunustamaa kaksikaistaista tietä syksyllä iltahämärässä. Rajoitus normaali 80 km/h. Porukkaa tulee koko ajan vastaan, moottoripyöristä yhdistelmiin. Kerroit ajavasi mahdollisimman etäällä pusikosta hirvivaaran takia, mutta miten suhtaudut vastaantulevien ajoneuvojen aiheuttamaan onnettomuusriskiin ja miten toimit, kun ajat ns. kahden tulen välissä?
 
Mielestäni yksi detalji on jäänyt vähän pimentoon,
autohan näyttää kuvan perusteelle tulleen pyörätien yli jossa sen olisi pitänyt väistää pyöräilijöitä, eikö jo siinä vaiheessa pitäisi hiljentää ja katsoa kumpaankin suuntaan ?
Näkyykö mopottimen kulkusuunnasta sivulta lähestyvä auto jo ennen suojatietä ? (kuinka pitkälle autokuski näkee jos pysähtyy suojatien eteen?)
Tänään ajelin sieltä mistä se auto on tullut. Tosiaan siinä pitää olla jo tosi varovainen , sen risteävän pyörätien vuoksi. Pyörätien jälkeen kun pysähdyin, niin hyvä oli näkyvyys vasemmalle. Jokin huomiointi virhe siinä autoilijalla on ehkä tullut ts. ei ole nähnyt moottoripyörää, onhan siinä tosin "maisemassa" sillan pilareita, rakennuksia, aitoja jne...jotka ovat voineet lähestyvän moottoripyöräilijän "hävittää" havaintokentästä.

Todella valitettava tapaus. Ei tämmöistä voi ymmärtää eikä käsittää. Voimia omaisille. Muistoa kunnioittaen.
 
Toki harjoittelulla voi parantaa esim mp:n käsittelyä, mutta kun se ei vaan toimi siinä tilanteessa, kun on tullut yllätetyksi ja paniikki on iskenyt.
Ei auta harjoittelu, eikä mikään. Jos täysi ylläri sattuu eteen.
Ei muuten ehdi edes paniikki iskeä.
Ja Isä meidän-rukouksesta ehtii ehkä sen Iiin lausua mielessään...
mad.gif
...jos on rukoilemiseen taipuvainen.

Tosin ennen katuun iskeytymistä ehtii kyllä mielessään melkein testamentin tekemään...
 
Törmäyskurssi...kohta menen ja suoritan sen rannikkolaivurin tutkinnon.  
biggrin.gif


Tuossa mitään sisäistämistä tarvita, joka s**tanan idioottikin sisäistää ettei päin kannata juosta saati ajaa. Ennakoiva ajo on paljon vaikeampi taito oppia ja soveltaa, varsinkin ruuhkassa.
Tuntuu vaan niin vaikealta näköjään ymmärtää, että heti ensimmäiseksi pitää alkaa vittuilemaan sellaisella asialla, joka menee yli oman hilseen.
Lanseeraat vanhoja oppeja uudella nimellä, tuossa nyt ei taas tullut mitään uutta käytännön asiaa. Turha monimutkaistaa asioita höpöttämällä ilmailutermein. Pysytään nyt vaan siinä ennakoivassa ajossa ja sen hallitsemisessa. Siitä järjestetään kurssejakin.
 
Tällaisia tilanteita varten on myös lähes mahdotonta harjoitella sellaisissa olosuhteissa, jotka täysin vastaisivat oikeita tilanteita. Silti uskaltaisin väittää, että säännöllinen treenaaminen voi auttaa. Kerta tai pari jossain kursseilla tuskin vielä auttaa mitään, mutta sinnikkäästi harjoittelemalla selkäytimeen voi ehkä iskostua jotain, jonka saa sieltä kaivettua tarpeeksi nopeasti.
Minä en ainoastaan uskalla vaan minä väitän, että jatkuva harjoittelu parantaa mahdollisuutta selvitä yllättävistä tilanteista. Tämän kyllä pitäisi olla jokaiselle selvää. Sieltä selkarangasta tulee sitä mitä olet treenannut ja jos et ole treenennut sieltä tulee paniikki.

Omien rajojen ja pyörän rajojen tunteminen on ainoa keino selvitä silloin kun jo ollaan tilanteessa. Ja sinne voi joutua vaikka ajelisi miten tahansa.
Näissä tilanteissa on myös tuurilla (tai miksi sitä kukin sanoo) monesti osansa.

Aja ennakoivasti, mieti ajaessasi mahdollisia vaaratilanteita, siis mutka näkeekö sinne vai ei onko siinä mutkassa taloa ja mahdollista tielletuloa. Näkeekö kolmiontakaa tuleva sinut jne ja jne.
Aja oikeassa kohtaa ajorataa.
Älä keuli, revittele, pelleile paikoissa jonne se ei sovi.

Vasta siinä vaiheessa kun marginaali on lopussa ovat kaikki samalla viivalla. Ikävä kyllä
Rammuksen sanoma on selvä ja ytimekäs.Eli harjoitellaan,harjoitellaan,ja silloin siihen selkäytimeeen saattaa jäädä jonkunlainen tieto, mitä tehdä ns.yllättävässä tilanteessa.Ja jos sieltä "ajokoulusta" alkaen saisi parempaa,ja nimenomaan tilannekohtaisiin,äkkitapahtumiin liittyvää koulutusta enemmäm ,niin auttaisiko se onnettomuuksien vähenemisessä?
Huomioiden sen jääkylmän tosiasian, että osassa näitä onnettomuustapahtumia,ei autoilija ole havainnut näköpiirissä olevaa mp-kuskia?
 
Rammuksen sanoma on selvä ja ytimekäs.Eli harjoitellaan,harjoitellaan,ja silloin siihen selkäytimeeen saattaa jäädä jonkunlainen tieto, mitä tehdä ns.yllättävässä tilanteessa.Ja jos sieltä "ajokoulusta" alkaen saisi parempaa,ja nimenomaan tilannekohtaisiin,äkkitapahtumiin liittyvää koulutusta enemmäm ,niin auttaisiko se onnettomuuksien vähenemisessä?
Huomioiden sen jääkylmän tosiasian, että osassa näitä onnettomuustapahtumia,ei autoilija ole havainnut näköpiirissä olevaa mp-kuskia?
Harjoittelu saattaa auttaa välttämään ainakin yli omien kykyjen ajamisen, ja siitä johtuvat onnettomuudet. Ainakin vähentämään niitä.
Ei harjoittelusta haittaakaan ole, EnnakoivanAjonKursseilla voi erilaisia tilanteita harjoitella turvallisesti.
Suosittelen;
pitäisköhän itsekin mennä...ehkä neljännen (dementia vaivaa) kerran. Edellisestä on jo monta vuotta aikaa...myös edellisestä rypemisestä
cool.gif
biggrin.gif


E: Nonni, sori meni vähän OT. Ei liity alkuperäiseen kolariin mitenkään; joka varmasti oli ylläri, johon vaikea varautua, kaikille osapuolille...
sad_orig.gif
 
Ennakoiva ajotapa on se jolla saadaan hyviä tuloksia. Se on vaan markkinoitu täysin väärässä paketissa. Se ei tarkoita kokoajan nysväämistä.
Jos osaat ennakoida, osaat myös ennakoida paikat joissa on kohtuu turvallista vetää kovaa, keulapystyssä, purniksia tai muuten pelleillä.
Ikävämpiä on uudet paikat itselle joista ei tiedä, että ne ovat vaarallisia ja niistä ei edes kokeneella pelisilmällä näe sitä.

Nuoret on nuoria ja vauhdista sekä pelleilystä saa toiset enemmän fiiliksiä kuin toiset. Suosittelisin kuitenkin valitsemaan edes jollain harkinnalla ne paikat joissa niitä vetoja tehdään.

Sinänhänsä tämä ei liity tähän kyseiseen tapaukseen.
 
Joo-o. Oli yllättävän/odotetun lyhyet jarrutusjäljet. Arviolta noin 5m. Yllättäen on siis auto tullu eteen.
En katsonut kuvia tilanteesta, mutta jos tarkoitit mp:n jarrutusjälkiä, niin kertoisiko joku viisas minulle että miten mopolla voi ylipäänsä saada aikaiseksi minkäänlaisia jarrutusjälkiä (muuten kun takajarrulla), eiköhän mopo mene ennemmin keulan kautta ympäri??
Ja tuskin se takarengaskaan jättää mahdollisimman kovassa jarrutuksessa pahemmin jälkiä, koska silloin se takarenkula on enää nippa-nappa maassa, tai muutaman sentin ilmassa..
 
Kylläpä niitä jarrutusjälkiä taitaa tulla. Omassa onnettomuudessani reilut kaksi vuotta sitten en nähnyt raporttia jäljistä, mutta luulen että varsin suurista jarrutusharjoitusmääristä huolimatta olin vetänyt etujarrun kiinni. Kun kävin Pirkkalassa mopoani syksymmällä katsomassa, huomasin jarrukahvan oudon malliseksi ja soviteltuani kättäni siihen huomasin, että kahvaa olin tainnut vetää siinä määrin, että se oli taipunut loivalle mutkalle kiinni tuppeen. Jarrutusjäljen pituus riippuu siinä tilanteessa vain tuurista, kuinka kauan pyörä sattuu pysymään pystyssä. Pystyssä pysymisen matka taas riippunee tien pinnasta, pyörän lähtökulmasta, ym...
Takajarru voi hyvässäkin jarrutuksessa piirtää siellä takana, toki on muistettava, että viiden metrin tehokas jarrutus kuivalla, hyvällä asfaltilla 50:stä nollaa tai lähes nollaa nopeuden ennen törmäystä. Viivan syntymistä ennen on kuitenkin siinä nopeudessa kuljettu reilut kymmenen metriä siitä, kun syy jarrutukseen on havaittu.
Etukautta ympärihän se pyörä menisi, jos alustan pito on riittävän hyvä ja jarrutuksen aloitus olisi tehty riittävän maltillisesti. Jos taas olisi tehnyt, kuten minä ko. tapauksessa, eli vetänyt reaktioilla liian kovaa, alkaa piirtää jälkeä, eikä pito ole niin suuri, että paino siirtyisi oikein ja mopo menisi ympäri.
 
Menkää välillä ajamaan oikeasti niillä mopoilla...
Ajelkaa joskus vaikka samaan paikkaan kahville ja jatkakaa siinä pöydässä tota juttua...
Jos katsotaan, mikä on tämän osion aihepiiri, niin väittäisin että hyvin on siinä pysytty. Kaikkia toki ei voi ikinä miellyttää, joten en sellaiseen edes pyri.

Tämä on keskustelusivusto ja sitä täällä tehdään, jos ei ole samaa mieltä asioista, voi postittaa oman eriävän mielipiteensä, tai sitten voi vaihtaa myös sivustoa.

Pyörälläkin on kyllä ehditty ajaa, lonkalta heitettynä vähintään sellaiset ~55.000 kilometriä viimeisen vuoden sisällä, ei tosin ollut talvitaukoa tällä kertaa ollenkaan, mutta menettelipä se niinkin. Että älä minun ajamisistani ole huolissasi, ehdin kyllä vastakin ajaa ihan itselleni riittävän määrän.
En ole huolissani sinun ajomääristä, toisin kuin itse näytät olevan... Kun kerran tarvitsi sekin ottaa määränä esille
smile_org.gif


No ei aiheesta enempää, poikkea kahville jos iitissä päin ajelet, voidaan jatkaa siinä keskustelua kahvin ja pullan kera
smile_org.gif
 
On tää nyt perkele. Muutama tunti onnettomuuden/ensimmäisen viestin jälkeen keskustelu pysyy ihan asialinjalla. Siitä, kun menee hetki niin johan kaikenmaailman fiksupenat täällä kertoilee jostain harjoitteluista, törmäyskursseista, selkäytimistä, vitunmoisista kilometriluvuista, ajomääristä ja ennakoimisista plus sun muusta. Tajuatteko kenties että moottoripyöräilijä on kuollut ja sillä saattaa olla omaisia.

Onneks saatana kalja on loppu ja menen nyt nukkumaan unikukkahattumyssy päässä. Onneks en ole uhrin omainen, vituttaisi nimittäin vielä perkeleesti enemmän tämä spekuloiminen ja jälkiviisastelu kun pojalta henki pois. Nyt vituttaa ihan muuten vaan.

Voimia omaisille.

Perkele
 
En jaksanut koko ketjua lukea, joten en tiedä mainitsiko jo joku tästä:

Muistaakseni Moottori-lehden, onko se joku "Vaaranpaikka"-palstalle
oli joku lähettänyt tämän paikan kuvauksen>oli sitten toimitus
vaatinut tienpitäjältä välitöntä korjausta tuohon betoniaitaan, joka estää näkyyvyyden>tienpitäjä totesi paikan olevan ongelmallinen, mutta ei aiheuta toimenpiteitä...

Ehkä sitten nyt, kun paikan täysin älytön suunnittelu niittää
satoa.

Itse asun n. 500m. ja oppinut varomaan kyseistä paikkaa, melkein aina, kun on enemmän liikennettä, on joku puupää työntämässä kotiloaan sokkona eteen.
Toisaalta, ei ole helppo paikka kotilollakaan.

Aidosti pahoitteluni omaisille ja tutuille karmean tapauksen johdosta.
 
On tää nyt perkele. Muutama tunti onnettomuuden/ensimmäisen viestin jälkeen keskustelu pysyy ihan asialinjalla. Siitä, kun menee hetki niin johan kaikenmaailman fiksupenat täällä kertoilee jostain harjoitteluista, törmäyskursseista, selkäytimistä, vitunmoisista kilometriluvuista, ajomääristä ja ennakoimisista plus sun muusta. Tajuatteko kenties että moottoripyöräilijä on kuollut ja sillä saattaa olla omaisia.

Onneks saatana kalja on loppu ja menen nyt nukkumaan unikukkahattumyssy päässä. Onneks en ole uhrin omainen, vituttaisi nimittäin vielä perkeleesti enemmän tämä spekuloiminen ja jälkiviisastelu kun pojalta henki pois. Nyt vituttaa ihan muuten vaan.

Voimia omaisille.

Perkele
+1

Kaikki vaan vittuilevat toisillensa, ja ovat tietävinään ajamisen salaisuudet toisia paremmin.
 
Oletetaan, että ajat sitä puskan reunustamaa kaksikaistaista tietä syksyllä iltahämärässä. Rajoitus normaali 80 km/h. Porukkaa tulee koko ajan vastaan, moottoripyöristä yhdistelmiin. Kerroit ajavasi mahdollisimman etäällä pusikosta hirvivaaran takia, mutta miten suhtaudut vastaantulevien ajoneuvojen aiheuttamaan onnettomuusriskiin ja miten toimit,  kun ajat ns. kahden tulen välissä?
Helppoa, kysyt vain itseltäsi, että kumman kanssa haluat ottaa kontaktia - vastaantulevan auton kanssa, jossa kohtaamisnopeus on yli 100km/h, vai hirven jonka törmäämisnopeuden sinä voit itse valita?

Eli, itse valitsen tietysti ajolinjaksi aivan tien reunan ja nostan jarrupaineita silleen, että vauhti laskee pahimpaan kohtaan about 60km/h. Ja mikäli sieltä sitten hirvi ryntäisikin eteen, olen edes valimiina ja saan ehkä väistettyä, tai taklaan hirven kumoon pyörälläni. Joskus myös toimin niin, että jarrutan jo ennen tälläistä tilannetta ja ajoitan kohtaamiset niin, että ne eivät tapahdu samanaikaisesti. Uskon nimittäin vahvasti, että laskin ei valehtele ja, että Suomesta löytyy yllinkyllin sellaisia teitä, jossa ei tarvitse ajaa ruuhkan keskellä. Koko tämä homma, ennakoiva ajo, lähtee liikkeelle siitä, että tunnustaa ajoituksen merkityksen onnettomuuden syntyyn ja tiedostaa millaisista toimenpideajoista on kyse, kun joku pyrkii törmäyskurssille kanssasi. Ja siihen ei vaikuta oma nopeus pätkääkään, mutta sen sitten uskoo, tai ei. Toivon vaan, että mahdollisimman moni uskoisi tämän jutun nyt ja ennenkuin käy silleen kuin tälle tässä topicissa kuolleelle motoristille. Ja Rammuksen sanoja mukaillen; olkaa erityisen varovaisia vieraissa paikoissa ajaessanne, kun niiden sisältämiä miinoja ei aina välttämättä etukäteen huomaa, ajoi kuinka ennakoivasti tahansa.
 
Back
Ylös