Taas rysähti - Hki Herttoniemi 21.8.-08

[pecha]

Samaa mieltä kuin edellinen puhuja. Kun alkaa tapahtua odottamattomia asioita, niin lähtönopeudella on hyvin suuri merkitys
- reaktiomatkaan,
- pysähtymismatkaan sekä
- mahdollisen törmäyksen seurauksiin.

Myös mitä kovempi ajonopeus on ennen tilanteen alkamista, sitä suurempi on todennäköisyys, ettei jää aikaa hahmottaa jotain tärkeää. Lisäksi kun mennään selkeästi yli rajoitusten, muiden tielläliikkujien on vaikea ottaa motoristia huomioon kuten pitäisi. Moottoripyörä on yksittäinen valopiste, jonka tarkkaa etäisyyttä ja nopeutta voi olla vaikea päätellä täysin oikein.

Lisäksi vähintään yhtä tärkeää kuin oikea toiminta ääritilanteissa, on pyrkiä ajamaan niin, että ei edes joudu sellaisiin tilanteisiin. Näin tekemällä voi välttyä ainakin 95%:lta vaaratilanteita. Toki tarvitaan myös runsaasti ajokokemusta, jotta pystyy huomaamaan potentiaaliset vaarat, ja sitä taas ei ole mahdollista saada kuin yhdellä tavalla. Edes rata-ajo ei välttämättä kouluta havaitsemaan kaikki vaaratilanteet liikenteessä, sen oppii vain ajan kanssa ja ajamalla, joten on ymmärrettävää, ettei vasta-alkajalla voi olla sellaisia kykyjä.

Turvallisin motoristi onkin sellainen, joka hallitsee pyöränsä kuten ratakuski, pysyttelee vaikka väkisin erittäin hyvin hereillä joka hetki ajaessaan, pitää matka-ajossa runsaasti taukoja jotta ei väsy iske, eikä ota yltiöpäisiä riskejä liikenteessä.

Jos tingitään yhdestäkin yllämainituista, niin riskit kasvavat heti huomattavasti. Täysi-ikäiset ihmiset tietysti tekevät nuo valinnat aivan itsenäisesti, on vaan hyvä tiedostaa mitkä ne realiteetit ovat.

 

[NOx]

Sanokaa mitä sanotte, mutta oli vauhti miltei mikä tahansa, niin tärkein turvallisuutta lisäävä vaikutus on sillä, kun ymmärtää törmäyskurssin käsitteen ja pitää aina niin paljon etäisyyttä potentiaalisiin kohteisiin, että ehtii reagoida sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Ja monessa ruuhkassahan tätä ei voi millään tehdä, joten niitä kannataa välttää mahdollisuuksien mukaan. Eikä siellä ruuhkassa ole muutenkaan mukava ajaa, kun se on sellaista v***n nysväämistä.

Törmäyskurssi...kohta menen ja suoritan sen rannikkolaivurin tutkinnon.

Tuossa mitään sisäistämistä tarvita, joka s**tanan idioottikin sisäistää ettei päin kannata juosta saati ajaa. Ennakoiva ajo on paljon vaikeampi taito oppia ja soveltaa, varsinkin ruuhkassa.

 

[pecha]

Törmäyskurssi kyllä kuulostaa tässä yhteydessä aika erikoiselta. Liittyisi varmaankin paremmin johonkin laivoihin, lentokoneisiin tai kenties taivaankappaleisiin.

Tiekulkuneuvoista varsinkin moottoripyörä on sellainen laite, että jos on väistöjen tekeminen hanskassa, sillä harvemmin tarvitsee olla törmäyskurssilla minkään kanssa. Havaintojen tekeminen lähestyvistä kohteista on tietenkin myös hyvin tärkeää.

Mutta jos jotain suoraa ´vektoriviivaa´ pitkin ajetaan päin jotain (sellainen mielikuva ainakin minulle tulee sanasta "törmäyskurssi"), niin silloin ei valitettavasti taida olla osattu toimia tilanteen edellyttämällä tavalla, eli on iskenyt ns. hartialukko.

 

[Quadron]

Mitäs jos paikalla olleet silminnäkijät tai tapahtuneen jälkeen asiaa tutkineet henkilöt ottaisivat osaa tuohon syyllisyyskysymykseen niin halutessaan?

Loput jotka tekee mutu periaatteen tai kaukaa otetun kuvan perusteella asiantuntija-arvoitaan, voisi minun puolesta pitää turpansa kiinni, tai väitellä perinteistä mp-auto-syypää kisaansa jossain muussa ketjussa mikä ei koske jotain tiettyä tapausta mistä eivät tiedä mitään.

Motoristeilla on useinmiten perhe ja ystäviä, osa heistä varmaan lukee tätä foorumiakin. Lämmittää varmaan sydäntä tämä lapsellinen väittely.

Voimaa niille joita asia koskettaa.

 

[Tuppi Nurin]

En mä syyllisyyteen ota kantaa, mutta tuntuu siltä, että mahdottoman yllättävässä tilanteessa on tullut mp-kuskille paniikki ja on vetänyt etusen lukkooon ja pyörä kaatunut kyljelle.

Sinänsä valitettava tapaus ja näitä reaktioita ei opi edes siellä radalla. Paniikki kun iskee, niin ihmisen rationaalinen käyttäytyminen muuttuu hallitsemattomaksi. Toki harjoittelulla voi parantaa esim mp:n käsittelyä, mutta kun se ei vaan toimi siinä tilanteessa, kun on tullut yllätetyksi ja paniikki on iskenyt.

 

[The Legend]

Törmäyskurssi...kohta menen ja suoritan sen rannikkolaivurin tutkinnon.

Tuossa mitään sisäistämistä tarvita, joka s**tanan idioottikin sisäistää ettei päin kannata juosta saati ajaa. Ennakoiva ajo on paljon vaikeampi taito oppia ja soveltaa, varsinkin ruuhkassa.

Tuntuu vaan niin vaikealta näköjään ymmärtää, että heti ensimmäiseksi pitää alkaa vittuilemaan sellaisella asialla, joka menee yli oman hilseen.

Törmäyskurssin sisäistäminen antaa kuitenkin kuljettajalle työkalun ymmärtää mm. missä kohdassa ajorataa ajoneuvoa kannattaa kulloisellakin hetkellä ajaa, milloin pitää olla absoluuttisesti hereillä ja milloin vauhti pitää sovittaa niin alhaiseksi, että jää henkiin, vaikka törmäys tapahtuisikin.

Ja kinaatte mitä vaan, se nyt vaan on niin, että törmäyskurssille tulijan nopeus ja etäisyys havaintopisteestä kurssien leikkauspisteeseen määrittää toimenpideajan estää törmäys, eikä siihen tosiaankaan vaikuta oma nopeus pätkääkään. Ja, koska asia on todistetusti näin, pitää kuljettajan ymmärtää lähestyvän tilanteen realiteetit ja joko muuttaa kurssia, nopeutta niin, että väistö, jarrutus onnistuu, tai törmäys tapahtuu ilman pahempia vaurioita.

Ja juu juu, nyppylän yli vetäessä vaikuttaa oma nopeus toki toimenpideaikaan, mutta yksikään törmäyskurssin käsitteen ymmärtävä ei vedä nyppylöiden yli silleen, ettei tällä ole mahdollisuutta arvoida törmäyskurssin todennäköisyyttä riittävän aikaisessa vaiheessa.

No joo ja se siitä. Ajakaa miten tykkäätte ja uskokaa, vaikka joulupukkiin. Mitä nopeammin Tellus vapautuu idiooteista, sen parempi.

 

[pecha]

Sinänsä valitettava tapaus ja näitä reaktioita ei opi edes siellä radalla. Paniikki kun iskee, niin ihmisen rationaalinen käyttäytyminen muuttuu hallitsemattomaksi. Toki harjoittelulla voi parantaa esim mp:n käsittelyä, mutta kun se ei vaan toimi siinä tilanteessa, kun on tullut yllätetyksi ja paniikki on iskenyt.

Osin samaa mieltä, osin eri.

On todellakin hyvin vaikeaa osata toimia oikein tositilanteessa.

Toisaalta se, että ainakin yrittää olla mahdollisimman hereillä joka hetki kun on pyörän päällä, auttaa monesti ainakin siinä, ettei tilanteet tule ihan niin "puun takaa", kuin jos ajelisi puolinukuksissa.

Tällaisia tilanteita varten on myös lähes mahdotonta harjoitella sellaisissa olosuhteissa, jotka täysin vastaisivat oikeita tilanteita. Silti uskaltaisin väittää, että säännöllinen treenaaminen voi auttaa. Kerta tai pari jossain kursseilla tuskin vielä auttaa mitään, mutta sinnikkäästi harjoittelemalla selkäytimeen voi ehkä iskostua jotain, jonka saa sieltä kaivettua tarpeeksi nopeasti.

 

[The Legend]

En voi olla täysin samaa mieltä, ja aika pitkäaikaisella kokemuksella liikenteestä (mitä sinulta vielä epäilen puuttuvan?). Onhan se totta, että jos ei ikinä törmää mihinkään niin on turvassa, mutta se kun vaatii selvännäkijän lahjoja joita harvalla meistä on. Millä ihmeellä voit tietää etukäteen tuleeko jostain piilosta sivutieltä auto tai metsästä hirvi että osaat välttää sitä törmäyskurssia? Joo, eihän se auta välttämättä vaikka ajaa sen rajoituksen mukaan, mutta se nyt on vaan fakta että mitä kovempi nopeus sitä vähemmän aikaa väistää, sitä pitempi jarrutusmatka (nopeuden neliössä vielä) ja sitä pahemmat seuraukset törmäyksessä.

Älä luulottele, takana on jotain 600 000km. Ja mitä luulet mun tekevän, jos pusikot ylettävät aivan tien raunaan ja tiedän, että toimenpideaika estää törmäys hirveen on alle sekunnin luokkaa? Aivan, otan ajoradalla mahdollisimman paljon etäisyyttä tähän pusikkoon ja lasken vauhdin niin alas, että persnahka kestää hirvellä ratsastamisen.

Yksi omakohtainen esimerkki, tosin autolla ajettu. Ajoin erästä pitkää ja suoraa katua, jossa oli 30km/h(!) rajoitus, koska sen varrella on paljon taloja joista ei kunnolla näe tielle ja paljon lapsia (jonka tiesin, joten ymmärsin sen rajoituksen). No, autolla on aika tuskaa ajaa alamäkeen suoraa tietä 30km/h, mutta sen kuitenkin pidin. Ja eikös sieltä pihatieltä törmännyt naskali kolmipyörällä ihan suoraan eteen. Ei sitä voinut ennustaa eikä nähdä, mutta kiitos alhaisen nopeuden ei jäänyt alle. Viidenkympin nopeudesta, jota siinäkin usein ajetaan, jälki olisi ollut pahaa. Siksi siihen se kolmenkympin rajoitus oli laitettu, ei kiusallaan. Mitkään ihme "törmäyskurssien käsitteet" ei olisi auttaneet.

Olisi se auttanut, jos teistä vastaavat tahot ja näkemäesteen rakentanut talon omistaja olisivat ymmärtäneet rakentavansa miinaa, ja vieläpä ilmeisesti omille lapsilleen. Se mitä tässä et selvästi tajua, että toimenpideaika on miltei sama myös tuolla alueella mahdollisesti liikkuville rekoille, nopeudesta riippumatta ja ajaessaan näin hiljaa, he eivät välttämättä edes huomaa ajaneensa lapsen päälle kuin vasta peileistä. Siksi kaikki liittymät ja tienpientareet pitäisi raivata näkemäesteistä vähintään 10 metrin matkalta, kun laskin ei vaan valehtele ja ketään lohduta se, jos suolenpätkät saa kerättyä talteen pienemmältä alueelta.

 

[rumpali]

Kohta koko tapahtuma on unohdettu tässä topicissa ja pilkunnussijat täyttävät tämän omilla väittelyillään

Ikävä tapahtuma,jonka osallisena voisi olla kuka tahansa meistä,vaikka kolaritiede olisi kuinka hallussa....

Otan osaa....

Ikävää on aina kun joku kuolee ilman mitään järkevää syytä.Oli pakko puolustella menehtynyttä,kun täällä ruvettiin taas syyttämään motoristia ehkä ylinopeudesta ja sen seurauksista mahdolliseen syyllisyyteen onnettomuudessa.Ikävä että moni täällä kuvittelee että vain ylinopeus tappaa.Eikä semmoista kuin kolaritiede ole olemassa,ainoastaan 2 kokemusta olla auton kolhimana.Joskus tulee vaan tilanne niin nopeasti eteen,että ei auta
vaikka ajaisi kuinka liikennesääntöjen mukaan,niin kuin tämäkin onnettomuus RIP.

Jospa jonain päivänä tulee sekin hetki, että voidaan oikeilla tiedoilla analysoida näitä juttuja pohjalta mikä meni vikaan ja mitä tästäkin surullisesta insidentistä voi oppia. Se olisi kunniaksi otsikolle "yleistä keskustelua turvallisuudesta".

Juuri näin.Sitä pohdintaa pitää olla,mutta voisi siinä ola tasoakin.

 

[pecha]

milloin pitää olla absoluuttisesti hereillä ja milloin vauhti pitää sovittaa niin alhaiseksi, että jää henkiin, vaikka törmäys tapahtuisikin.

Jaa että niitä hereilläolon asteitakinko on erilaisia, ja pystyt niitä jotenkin tahdonalaisesti kontrolloimaan?

Ja "milloin vauhti pitää sovittaa niin alhaiseksi, että jää henkiin, vaikka törmäys tapahtuisikin"

Aina vaan paksumpaa soopaa suollat.

Sitten, kun moottoripyörällä törmää johonkin, niin lähes poikkeuksetta vähintään kaatuu, ja mitä sen jälkeen tapahtuu, onkin sitten korkeamman kädessä. Osuuko sillankaiteisiin tai kanttikiviin, tai ajaako vastaantuleva kuorma-auto päältä.

Kyllä lähtisin tuossa selviytymisstrategiassani ihan siitä, että en törmää mihinkään. Jos törmään, niin peli voi olla menetetty. Se henki voi myös lähteä erittäin pienivauhtisenkin törmäyksen jälkeen, kun muuttuu matkustajaksi, ja jos arpaonni ei ole mukana.

Kaikenlaisia kaikentietäviä teoreetikkoja täälläkin näkee. Lienet myös niitä vapaisiin nopeuksiin uskovia.

 

[samserious]

Kaikenlaisia kaikentietäviä teoreetikkoja täälläkin näkee.

Kyllä, aika vahvasti osallistut siihen myös itse

Menkää välillä ajamaan oikeasti niillä mopoilla...
Ajelkaa joskus vaikka samaan paikkaan kahville ja jatkakaa siinä pöydässä tota juttua...

itse tapaukseen:
Muistoa kunnioittaen.

 

[pecha]

Menkää välillä ajamaan oikeasti niillä mopoilla...
Ajelkaa joskus vaikka samaan paikkaan kahville ja jatkakaa siinä pöydässä tota juttua...

Jos katsotaan, mikä on tämän osion aihepiiri, niin väittäisin että hyvin on siinä pysytty. Kaikkia toki ei voi ikinä miellyttää, joten en sellaiseen edes pyri.

Tämä on keskustelusivusto ja sitä täällä tehdään, jos ei ole samaa mieltä asioista, voi postittaa oman eriävän mielipiteensä, tai sitten voi vaihtaa myös sivustoa.

Pyörälläkin on kyllä ehditty ajaa, lonkalta heitettynä vähintään sellaiset ~55.000 kilometriä viimeisen vuoden sisällä, ei tosin ollut talvitaukoa tällä kertaa ollenkaan, mutta menettelipä se niinkin. Että älä minun ajamisistani ole huolissasi, ehdin kyllä vastakin ajaa ihan itselleni riittävän määrän.

 

[timo1]

En voi olla täysin samaa mieltä, ja aika pitkäaikaisella kokemuksella liikenteestä (mitä sinulta vielä epäilen puuttuvan?). Onhan se totta, että jos ei ikinä törmää mihinkään niin on turvassa, mutta se kun vaatii selvännäkijän lahjoja joita harvalla meistä on. Millä ihmeellä voit tietää etukäteen tuleeko jostain piilosta sivutieltä auto tai metsästä hirvi että osaat välttää sitä törmäyskurssia? Joo, eihän se auta välttämättä vaikka ajaa sen rajoituksen mukaan, mutta se nyt on vaan fakta että mitä kovempi nopeus sitä vähemmän aikaa väistää, sitä pitempi jarrutusmatka (nopeuden neliössä vielä) ja sitä pahemmat seuraukset törmäyksessä.

Älä luulottele, takana on jotain 600 000km. Ja mitä luulet mun tekevän, jos pusikot ylettävät aivan tien raunaan ja tiedän, että toimenpideaika estää törmäys hirveen on alle sekunnin luokkaa? Aivan, otan ajoradalla mahdollisimman paljon etäisyyttä tähän pusikkoon ja lasken vauhdin niin alas, että persnahka kestää hirvellä ratsastamisen.

Yksi omakohtainen esimerkki, tosin autolla ajettu. Ajoin erästä pitkää ja suoraa katua, jossa oli 30km/h(!) rajoitus, koska sen varrella on paljon taloja joista ei kunnolla näe tielle ja paljon lapsia (jonka tiesin, joten ymmärsin sen rajoituksen). No, autolla on aika tuskaa ajaa alamäkeen suoraa tietä 30km/h, mutta sen kuitenkin pidin. Ja eikös sieltä pihatieltä törmännyt naskali kolmipyörällä ihan suoraan eteen. Ei sitä voinut ennustaa eikä nähdä, mutta kiitos alhaisen nopeuden ei jäänyt alle. Viidenkympin nopeudesta, jota siinäkin usein ajetaan, jälki olisi ollut pahaa. Siksi siihen se kolmenkympin rajoitus oli laitettu, ei kiusallaan. Mitkään ihme "törmäyskurssien käsitteet" ei olisi auttaneet.

Olisi se auttanut, jos teistä vastaavat tahot ja näkemäesteen rakentanut talon omistaja olisivat ymmärtäneet rakentavansa miinaa, ja vieläpä ilmeisesti omille lapsilleen. Se mitä tässä et selvästi tajua, että toimenpideaika on miltei sama myös tuolla alueella mahdollisesti liikkuville rekoille, nopeudesta riippumatta ja ajaessaan näin hiljaa, he eivät välttämättä edes huomaa ajaneensa lapsen päälle kuin vasta peileistä. Siksi kaikki liittymät ja tienpientareet pitäisi raivata näkemäesteistä vähintään 10 metrin matkalta, kun laskin ei vaan valehtele ja ketään lohduta se, jos suolenpätkät saa kerättyä talteen pienemmältä alueelta.

Höpsön pöpsön, mitä noihin hirviin tulee. Niitä ei tietyissä olosuhteissa väistä mitenkään. Oli niitä kilometrejä takana miten paljon tahansa. Itte olen kaksi kertaa hirvikolarin ajanut, ja kaksi läheltä piti kyseisen elikon kanssa.
Oltiin tosiaan tormäyskurssilla, siis niitten hirvien kanssa joihin osuin. Ehkä sellanen törmäys-kurssi olisikin paikallaan, kun on noita rata-ajo tapahtumiakin.

Kilometrejä on ittellä takana melkein puoli miljoonaa, ja 32 vai oliko se nyt 33 ajokausi menossa. Enkä vieläkään uskalla kokeilla omia rajojani. Vaan monta kertaa ne on tullut toisten taholta pakosta etsittyä. Ja ilokseni ja elossa olevana, voinen vaan todeta, että hyvä kun on reservissä vielä varoja.

Ja siellä kannattaa pitääkin, niitä tositilanteita, ja törmäyskursseja varten.

 

[Hannu59]

Kuule kun se ei ole susta kiinni tuleeko semmoisia tilanteita,sääli että et ymmärrä sitä että kun näyttää siltä että kolisee on hyvä osata esim.jarruttaa mahdollisimman tehokkaasti kippaamatta pyörää ympäri tai sinne auton alle.Elä vaan siinä harhaluulossa että kun et aja ylinopeutta ei voi sattua mitään tai jos sattuu olet niin taitava "ohjastaja" että käännät sen pyörän kulkusuuntaa yli 90` jokusen metrin matkalla ohittaen esim.auton mikä on poikittain edessäsi.

Vai että kuule.

Se on kyllä _kuule_ sillä lailla, että jos moottoripyöräilijä on hereillä, kuten pitää olla, ja osaa sekä jarrutuksen että väistön, kuin myös näiden mahdolliset yhdistelmät suorittaa nopeasti ja tehokkaasti, niin todella aniharvoin tulee sellainen tilanne, että ei oikeasti mahdu yhtään minnekään.

Tilannenopeutta kasvattamalla sitä kyllä heikentää niitä omia mahdollisuuksiaan melko eksponentiaalisesti, mutta jos vaan löytyy sen verran harkintakykyä, että pystyy pitämään vauhdin aisoissa, niin homma on erittäin pitkälle omissa käsissä. Ei tietenkään 100-prosenttisesti, mutta melkein.

Kehittynyt liikennesilmä myöskin auttaa todella tehokkaasti jo siinä, että osaa seurata asioita edessä, sivuilla ja takana, ja ennakoida. Tällöin harvempi asia pääsee tulemaan yllätyksenä, eikä moisiin tilanteisiin, missä tehojarrutuksia tai väistöjä tarvitsee osata, edes joudu ainakaan usein.

Kun nuo kolme asiaa: jarrutus, väistäminen ja liikennesilmä ovat hanskassa, eikä toisaalta myöskään kuvittele niistä omista kuljettajantaidoistaan liikaa, niin on aika pirun pieni todennäköisyys joutua onnettomuuteen. Todennäköisyys ei silloinkaan ole 0, mutta se on aivan oleellisesti pienempi kuin sellaisella kuljettajalla, jolla nuo tai jotkut noista eivät ole hallinnassa.

Toki on myös niin, ettei tosielämässä kukaan pysty olemaan parhaalla mahdollisella tavalla hereillä joka hetki. Siihen kuitenkin pitäisi pyrkiä. Ja jarrutuksen tai väistön onnistumiseen voi vaikuttaa moni asia, esim. tienpinnan laatu tai vesisade. Noita kannattaa harjoitella ja vieläpä todella paljon, jotta ne menee ´selkärankaan´. Kun tosipaikka tulee, se käy lähes poikkeuksetta niin nopeasti, ettei ehdi ajatella oikeastaan mitään (muutenhan ne ei mitään tosipaikkoja edes olisi!), ja siksi myös toimenpiteiden pitää tulla reaktionomaisesti, tai niitä ei ehdi tekemään ollenkaan.

Yllämainittu ei sitten liity tähän Sahaajankadun onnettomuuteen mitenkään, en tiedä mitä siinä tapahtui, joten se voi edelleen olla vaikkapa sellainen harvinainen tapaus, jossa motoristi ei olisi voinut vaikuttaa lopputulokseen mitenkään.

Heh Heh kukkahattu joka kuvittelee hallitsevansa ympärillä olevaa liikennettä,ajamalla nopeusrajoituksen mukaan.Kun se auto sieltä pihasta vetää keulan 2m sun eteen ja vastaantulevalla kaistalla tulee vaikka dösä,sillä ei ole väliä onko vauhtia 50 vai 70 lävähtää ihan yhtä varmasti,mutta sun ylivertaiset kukkisajotaidot ja 2km/h alle rajoituksen vauhti pelastaa tilanteen

Anteeksi, en ymmärtänyt, annatko lisää rautalankaa?

Pecha kertoo omiksi onnettomuudenvälttämisvälineikseen seuraavia asioita:
- hereillä
- jarrutuksen ja väistön
- mahdolliset yhdistelmät
- tilannenopeus
- liikennesilmä
- seurata edessä, sivulla, takana
- jarrutus, väistö, liikennesilmä
- parhaalla mahdollisella tavalla hereillä
- tienpinnan laatu tai vesisade
- harvinainen tapaus jossa ei voisi vaikuttaa ollenkaan.

Kukkahatun saa nykyisin niin helposti, etten sitä ihmettele ollenkaan, mutta missä kohdassa Pecha puhui nopeusrajoituksien luodinkestäväksi tekevästä voimasta?

Kumma juttu. Monesti tuntuu ettei osaa ajaa, mutta nyt ei osaa enää lukeakaan. Vai onko tää nyt sitten se sokea piste?

 

[timo1]

Kuule kun se ei ole susta kiinni tuleeko semmoisia tilanteita,sääli että et ymmärrä sitä että kun näyttää siltä että kolisee on hyvä osata esim.jarruttaa mahdollisimman tehokkaasti kippaamatta pyörää ympäri tai sinne auton alle.Elä vaan siinä harhaluulossa että kun et aja ylinopeutta ei voi sattua mitään tai jos sattuu olet niin taitava "ohjastaja" että käännät sen pyörän kulkusuuntaa yli 90` jokusen metrin matkalla ohittaen esim.auton mikä on poikittain edessäsi.

Vai että kuule.

Se on kyllä _kuule_ sillä lailla, että jos moottoripyöräilijä on hereillä, kuten pitää olla, ja osaa sekä jarrutuksen että väistön, kuin myös näiden mahdolliset yhdistelmät suorittaa nopeasti ja tehokkaasti, niin todella aniharvoin tulee sellainen tilanne, että ei oikeasti mahdu yhtään minnekään.

Tilannenopeutta kasvattamalla sitä kyllä heikentää niitä omia mahdollisuuksiaan melko eksponentiaalisesti, mutta jos vaan löytyy sen verran harkintakykyä, että pystyy pitämään vauhdin aisoissa, niin homma on erittäin pitkälle omissa käsissä. Ei tietenkään 100-prosenttisesti, mutta melkein.

Kehittynyt liikennesilmä myöskin auttaa todella tehokkaasti jo siinä, että osaa seurata asioita edessä, sivuilla ja takana, ja ennakoida. Tällöin harvempi asia pääsee tulemaan yllätyksenä, eikä moisiin tilanteisiin, missä tehojarrutuksia tai väistöjä tarvitsee osata, edes joudu ainakaan usein.

Kun nuo kolme asiaa: jarrutus, väistäminen ja liikennesilmä ovat hanskassa, eikä toisaalta myöskään kuvittele niistä omista kuljettajantaidoistaan liikaa, niin on aika pirun pieni todennäköisyys joutua onnettomuuteen. Todennäköisyys ei silloinkaan ole 0, mutta se on aivan oleellisesti pienempi kuin sellaisella kuljettajalla, jolla nuo tai jotkut noista eivät ole hallinnassa.

Toki on myös niin, ettei tosielämässä kukaan pysty olemaan parhaalla mahdollisella tavalla hereillä joka hetki. Siihen kuitenkin pitäisi pyrkiä. Ja jarrutuksen tai väistön onnistumiseen voi vaikuttaa moni asia, esim. tienpinnan laatu tai vesisade. Noita kannattaa harjoitella ja vieläpä todella paljon, jotta ne menee ´selkärankaan´. Kun tosipaikka tulee, se käy lähes poikkeuksetta niin nopeasti, ettei ehdi ajatella oikeastaan mitään (muutenhan ne ei mitään tosipaikkoja edes olisi!), ja siksi myös toimenpiteiden pitää tulla reaktionomaisesti, tai niitä ei ehdi tekemään ollenkaan.

Yllämainittu ei sitten liity tähän Sahaajankadun onnettomuuteen mitenkään, en tiedä mitä siinä tapahtui, joten se voi edelleen olla vaikkapa sellainen harvinainen tapaus, jossa motoristi ei olisi voinut vaikuttaa lopputulokseen mitenkään.

Heh Heh  kukkahattu joka kuvittelee hallitsevansa ympärillä olevaa liikennettä,ajamalla nopeusrajoituksen mukaan.Kun se auto sieltä pihasta vetää keulan 2m sun eteen ja vastaantulevalla kaistalla tulee vaikka dösä,sillä ei ole väliä onko vauhtia 50 vai 70 lävähtää ihan yhtä varmasti,mutta sun ylivertaiset kukkisajotaidot ja 2km/h alle rajoituksen vauhti pelastaa tilanteen  

Anteeksi, en ymmärtänyt, annatko lisää rautalankaa?

Pecha kertoo omiksi onnettomuudenvälttämisvälineikseen seuraavia asioita:
- hereillä
- jarrutuksen ja väistön
- mahdolliset yhdistelmät
- tilannenopeus
- liikennesilmä
- seurata edessä, sivulla, takana
- jarrutus, väistö, liikennesilmä
- parhaalla mahdollisella tavalla hereillä
- tienpinnan laatu tai vesisade
- harvinainen tapaus jossa ei voisi vaikuttaa ollenkaan.

Kukkahatun saa nykyisin niin helposti, etten sitä ihmettele ollenkaan, mutta missä kohdassa Pecha puhui nopeusrajoituksien luodinkestäväksi tekevästä voimasta?

Kumma juttu. Monesti tuntuu ettei osaa ajaa, mutta nyt ei osaa enää lukeakaan. Vai onko tää nyt sitten se sokea piste?

Sokeapiste..musta tuntuu että lähinnä musta-aukko.

Mutta aikahan sen tosiaan näyttää kuinka pitkään kukakin tätä palloa rullaa, ja millä vehkeellä.
Toisaalta, näille ihan uunoturboille ei mahda mitään, niille kun elämä on matrix elokuvaa, ja muut liikkuvat kuin hidastettuina ihan jo, oikeasssa elämässäkin.

Sellasta se on kun yhteiskunta kehittyy paremmaksi, ja maailma muuttuu.

 

[k.keppi]

Mielestäni yksi detalji on jäänyt vähän pimentoon,
autohan näyttää kuvan perusteelle tulleen pyörätien yli jossa sen olisi pitänyt väistää pyöräilijöitä, eikö jo siinä vaiheessa pitäisi hiljentää ja katsoa kumpaankin suuntaan ?
Näkyykö mopottimen kulkusuunnasta sivulta lähestyvä auto jo ennen suojatietä ? (kuinka pitkälle autokuski näkee jos pysähtyy suojatien eteen?)

 

[timo1]

Kerronpa jotain noista yllättävistä tilanteista. Lähinnä niistä omista hirvikolareista, ja siitä mihin ihminen kykenee kun tilanne on, just nyt.
Ekalla kerralla ehdin ennen törmäystä muodostaa melkein kokonaisen sanan, siis aivoissa, ja se oli helv...ja sitten pam.
Toisella kerralla, väistin, ja tapahtumien ollessa jo ohi, sen muutaman murto-osasekunnin aikana, totesin että; vittu taas. Onneksi ei käynyt pahemmin. Ja ei varmaan enää käykään. Olen niin paljon imenyt itseeni tietoa ja muuta ihan oikeilta reaktioalanmestareilta, kuten täällä ketjuissa monikin esittää.
Toivottavasti en ole nyt törmäyskurssilla, esimerkiksi sinivalaaseen.

 

[premier]

Joo-o. Oli yllättävän/odotetun lyhyet jarrutusjäljet. Arviolta noin 5m. Yllättäen on siis auto tullu eteen.

 

[rammus]

Tällaisia tilanteita varten on myös lähes mahdotonta harjoitella sellaisissa olosuhteissa, jotka täysin vastaisivat oikeita tilanteita. Silti uskaltaisin väittää, että säännöllinen treenaaminen voi auttaa. Kerta tai pari jossain kursseilla tuskin vielä auttaa mitään, mutta sinnikkäästi harjoittelemalla selkäytimeen voi ehkä iskostua jotain, jonka saa sieltä kaivettua tarpeeksi nopeasti.

Minä en ainoastaan uskalla vaan minä väitän, että jatkuva harjoittelu parantaa mahdollisuutta selvitä yllättävistä tilanteista. Tämän kyllä pitäisi olla jokaiselle selvää. Sieltä selkarangasta tulee sitä mitä olet treenannut ja jos et ole treenennut sieltä tulee paniikki.

Omien rajojen ja pyörän rajojen tunteminen on ainoa keino selvitä silloin kun jo ollaan tilanteessa. Ja sinne voi joutua vaikka ajelisi miten tahansa.
Näissä tilanteissa on myös tuurilla (tai miksi sitä kukin sanoo) monesti osansa.

Aja ennakoivasti, mieti ajaessasi mahdollisia vaaratilanteita, siis mutka näkeekö sinne vai ei onko siinä mutkassa taloa ja mahdollista tielletuloa. Näkeekö kolmiontakaa tuleva sinut jne ja jne.
Aja oikeassa kohtaa ajorataa.
Älä keuli, revittele, pelleile paikoissa jonne se ei sovi.

Vasta siinä vaiheessa kun marginaali on lopussa ovat kaikki samalla viivalla. Ikävä kyllä

 

[rammus]

Kaikenlaisia kaikentietäviä teoreetikkoja täälläkin näkee. Lienet myös niitä vapaisiin nopeuksiin uskovia.

Tähän sinulle vastattiin.

Miksi siihen toisen älykkyyteen pitää ottaa kantaa, mikset vaan väittele tai jätä omaan arvoosi?
Varsinkin jos haluat keskustelua, etkä vittuilua.