syl.kannen hitsattavuus?

[Karra3600]

Aika perusjuttuja, mutta voiko kannen metallimateriaalia korjata tai muuten työstää (hitsaamalla)? Kannessa oleva ulkopuolinen kiinnityskorvake on murtunut. Pyörä on uudehko Trumppa.

Danks etukäteen.

 

[Octanis]

Kyllä noita tavallaan voi hitsata, vielä kun kyseessä ulkopuolinen juttu niin ei tarvitse pelätä mitään halkeamisia neste/öljytilaan. Siitä vaan etsimään tig hitsaria.

 

[Tumppi]

Periaatteessa voi, kun kyseessä on todennäköisesti alumiininen osa.

Käytäntö kuitenkin on tarua ihmeellisempää ja lopputuloksen tietää vasta kun ammattilainen on sitä hitsannut.. Jotkut alumiinin seosaineet haurastuttavat materiaalin hitsaussauman vierestä, ts. hitsaus onnistuu mutta kappaleen lujuus häviää.

Toisaalta sitä voisi yrittää korjata kemiallisella metallilla, jolloin kappale ei haitallisesti kuumene, haurastu tai vääntyile?

Itellä hyviä ja huonoja kokoemuksia molemmista menetelmistä. Kokeilisin ensin kemiallisella metallilla, jos ei toimi/pysy, niin sitten hitsauttamalla..


- T -

 

[Elmeri H.]

Millään muulla keinolla kuin hitsaamalla se ei tule pysymään kiinni. Kevytvalujen hitsaus on ehkä haastavimpia mittareita toteuttajan ammattitaidolle.. Jokainen hitsaustaitoinen sen kikkareen saa kiinni, mutta se kuinka kauan se siinä pysyy, tai mitä toimenpide aiheuttaa perusaineelle on eriasia.

Työlämpötilat, lämmöntuonti, lisäaineet, hitsauslaitteet ja niiden käyttö yms. asiat... muuttujia on paljon, mutta homma onnistuu kun löydät sille oikean toteuttajan ja sitä kannattaa kysellä moottorikoneistamoista. Heillä on joko itsellään pätevä kaveri, tai ainakin satavarmasti tietävät sellaisen. Mihinkään konepajaan sitä ei pidä tarjota, vaikka heillä vermeet löytyisivätkin..

 

[Talttapää]

Kokeilisin ensin kemiallisella metallilla, jos ei toimi/pysy, niin sitten hitsauttamalla..

Moottorin kiinnityskorvake kun on murtunut niin ei taatusti roiku mylly rungossa kiinni minkään plastic paddingin voimalla.

 

[Utah]

Kokeilisin ensin kemiallisella metallilla, jos ei toimi/pysy, niin sitten hitsauttamalla..

Moottorin kiinnityskorvake kun on murtunut niin ei taatusti roiku mylly rungossa kiinni minkään plastic paddingin voimalla.

Joo ei ne "kemialliset metallit" ole mitään metalleja vaan juurikin plasting paddinkia jossa on metallijauhetta näön vuoksi seassa.

Joku matalan sulamislämpötilan alumiinikorjaus aine oli olemassa, mutten sen enempää tiedä. Tuskin sekään alkuperäisen vahvuista on.

Tigillä saattaa tosiaan ammattimies saada tehtyä,

 

[Octanis]

Lisäyksenä menetelmiin. On olemassa alumiinihitsaus puikkoja jotka sulavat kaasulla. Pienempiin kappaleisiin riittää ihan nestekaasupoltin mutta tällaiseen osaan varmasti kaasupilli parempi. Tuolla lisää aiheesta: Techno-weld
Itselläni kokemusta yhden välijäähdyttimen verran, tiivis tuli.

 

[jiiässä]

kysy tuolta..

sähkömetalli Sivula

 

[Karra3600]

Okei, kiitokset asiallisista vastauksista tähän asti. Kannattaa varmaan selvittää etukäteen tuossa käytetty materiaali aika tarkkaan ja sitten hitsarin pakeille. Voimia tuohon kohtaan kohdistuu aika tavalla, luulisin.

 

[Tumppi]

Kokeilisin ensin kemiallisella metallilla, jos ei toimi/pysy, niin sitten hitsauttamalla..

Moottorin kiinnityskorvake kun on murtunut niin ei taatusti roiku mylly rungossa kiinni minkään plastic paddingin voimalla.

Joo ei ne "kemialliset metallit" ole mitään metalleja vaan juurikin plasting paddinkia jossa on metallijauhetta näön vuoksi seassa.

Joku matalan sulamislämpötilan alumiinikorjaus aine oli olemassa, mutten sen enempää tiedä. Tuskin sekään alkuperäisen vahvuista on.

Tigillä saattaa tosiaan ammattimies saada tehtyä,

Itse korjasin ammattihitsari/metallimiehen kanssa alumiiniosia nimenomaan kemiallisella metallilla. Merkkiä en muista, mutta taisi olla alunperin tarkoitettu porkurien korjaukseen. Eli ei siis mitään biltema-kamaa..

Kaveri kehui miten kestää hitsattua paremmin, eikä tule muodonmuutoksia tai tarttumisongelmia yms.. Alunperin pyysin ko. hemmoa siis korjaamaan osat hitsaamalla.. Hyvin kestivät osat ekan ratakauden, en tosin tiedä mille kuormitukselle kyseinen korvake joutuu, mutta kokeilisin ensin helpoimmalla tavalla ja sit vasta vaikean kautta..

 

[Karra3600]

Joo. Ei tuo Techno-Weldkään pöllömmältä kuulostanut, ainakaan linkin myyntipuheena. Saattaa kyllä olla että on vaan yksi mahis, jos siihen sotkee ulkopuolista ainetta joka ei ota, niin hitsaukset voi olla vaikeita sen jälkeen.

 

[Elmeri H.]

Joo. Ei tuo Techno-Weldkään pöllömmältä kuulostanut, ainakaan linkin myyntipuheena. Saattaa kyllä olla että on vaan yksi mahis, jos siihen sotkee ulkopuolista ainetta joka ei ota, niin hitsaukset voi olla vaikeita sen jälkeen.

Ei mitään muuta, kuin oikeilla laitteilla ja lisäaineilla toteutettu hitsaus, jonka tekee kaveri joka tietää mitä tekee, esilämmitykset ja muut toimenpiteet tulee hoidettua oikein.

Nuo techno-weldit ja vastaavat, lähinnä juottamista vastaavat toimenpiteet toimivat jossakin ohutlevyhommissa jollakin tavalla, mutta ei missään nimessä moottorinkorvakon kiinnityksessä..

Kysymyksessä on kuitenkin arvokas kappale johon kannattaa ehdottommasti panostaa korjauksen suhteen..

 

[VOGON]

Joo'o... Ei se hitsaus kuitenkaan mitään rakettitiedettä ole... Techno-weldiä ei oikein voi pitää juottamisena, koska lisäaine ei ole jotain muuta ainetta... Alumiini hitsauksessa ei suoriteta esilämmitystä... Mitään juoksutetta tai "lisäaineita" ei tarvita vain alumiinia...

Kannatta ensin ottaa selvää asioista, ennenkuin alkaa juttelemaan mukavia... Alumiinin hitsaus kyllä kieltämättä vaatii jonkin verran harjoitusta ja kokemusta, jos haluaa hyvän ja kestävän sauman, mutta pysyy hitsattu potkurinlapakin kiinni vaikka kuormitus taitaa olla kovempi ja dynaamisempi, kun moottorinkorvassa...

 

[Octanis]

Joo'o... Ei se hitsaus kuitenkaan mitään rakettitiedettä ole... Techno-weldiä ei oikein voi pitää juottamisena, koska lisäaine ei ole jotain muuta ainetta... Alumiini hitsauksessa ei suoriteta esilämmitystä... Mitään juoksutetta tai "lisäaineita" ei tarvita vain alumiinia...

Kannatta ensin ottaa selvää asioista, ennenkuin alkaa juttelemaan mukavia... Alumiinin hitsaus kyllä kieltämättä vaatii jonkin verran harjoitusta ja kokemusta, jos haluaa hyvän ja kestävän sauman, mutta pysyy hitsattu potkurinlapakin kiinni vaikka kuormitus taitaa olla kovempi ja dynaamisempi, kun moottorinkorvassa...

Käytännössä tuokin technoweld vaatii esilämmityksen ja erittäin puhtaat pinnat. Tuon kestävyyden sai todettua aika mukavasti kun kaksi reilunkokoista alumiininpalaa ainevahvuudeltaan 4mm juotettiin yhteen. Ruuvipenkissä väännelttiin aikamme ja murtui ihan muualta kuin saumasta.

 

[Elmeri H.]

Joo'o... Ei se hitsaus kuitenkaan mitään rakettitiedettä ole... Techno-weldiä ei oikein voi pitää juottamisena, koska lisäaine ei ole jotain muuta ainetta... Alumiini hitsauksessa ei suoriteta esilämmitystä... Mitään juoksutetta tai "lisäaineita" ei tarvita vain alumiinia...

Kannatta ensin ottaa selvää asioista, ennenkuin alkaa juttelemaan mukavia... Alumiinin hitsaus kyllä kieltämättä vaatii jonkin verran harjoitusta ja kokemusta, jos haluaa hyvän ja kestävän sauman, mutta pysyy hitsattu potkurinlapakin kiinni vaikka kuormitus taitaa olla kovempi ja dynaamisempi, kun moottorinkorvassa...

On tässä parikymmentä vuotta oltu aiheen parissa enemmän ja vähemmän. Tosin nuo kevytvalut eivät ole olleet viimeaikoina ajankohtaisia..

Mutta silloin kun aiheeseen on joutunut tutustumaan, niin nimen omaan sylinterikansi, tai vastaava "monimuotoinen" rakenne esilämmitetään.. Ei siksi, että ko. Materiaali sen vaatisi, vaan siksi että lämpöä ei tarvitse tuoda korjattavaan kohtaan niin julmasti, suhteessa muuhun rakenteeseen.

Hitsauksesta voi vääntää maailman tappiin saakka. Vaikka se tehtäisiin juuri sillä "Rakettitieteellä", niin silti sen metallurginen määritelmä on "jatkuva virhe perusaineessa", mutta aina kannattaa pyrkiä mahdollisimman hyvään lopputulokseen.. Mahdollisuuksien ja kustannusten kannalta järkevästi tietenkin..

 

[Octanis]

Joo'o... Ei se hitsaus kuitenkaan mitään rakettitiedettä ole... Techno-weldiä ei oikein voi pitää juottamisena, koska lisäaine ei ole jotain muuta ainetta... Alumiini hitsauksessa ei suoriteta esilämmitystä... Mitään juoksutetta tai "lisäaineita" ei tarvita vain alumiinia...

Kannatta ensin ottaa selvää asioista, ennenkuin alkaa juttelemaan mukavia... Alumiinin hitsaus kyllä kieltämättä vaatii jonkin verran harjoitusta ja kokemusta, jos haluaa hyvän ja kestävän sauman, mutta pysyy hitsattu potkurinlapakin kiinni vaikka kuormitus taitaa olla kovempi ja dynaamisempi, kun moottorinkorvassa...

On tässä parikymmentä vuotta oltu aiheen parissa enemmän ja vähemmän. Tosin nuo kevytvalut eivät ole olleet viimeaikoina ajankohtaisia..

Mutta silloin kun aiheeseen on joutunut tutustumaan, niin nimen omaan sylinterikansi, tai vastaava "monimuotoinen" rakenne esilämmitetään.. Ei siksi, että ko. Materiaali sen vaatisi, vaan siksi että lämpöä ei tarvitse tuoda korjattavaan kohtaan niin julmasti, suhteessa muuhun rakenteeseen.

Hitsauksesta voi vääntää maailman tappiin saakka. Vaikka se tehtäisiin juuri sillä "Rakettitieteellä", niin silti sen metallurginen määritelmä on "jatkuva virhe perusaineessa", mutta aina kannattaa pyrkiä mahdollisimman hyvään lopputulokseen.. Mahdollisuuksien ja kustannusten kannalta järkevästi tietenkin..

+1

 

[Rajala]

Joo'o... Ei se hitsaus kuitenkaan mitään rakettitiedettä ole... Techno-weldiä ei oikein voi pitää juottamisena, koska lisäaine ei ole jotain muuta ainetta... Alumiini hitsauksessa ei suoriteta esilämmitystä... Mitään juoksutetta tai "lisäaineita" ei tarvita vain alumiinia...

Kannatta ensin ottaa selvää asioista, ennenkuin alkaa juttelemaan mukavia... Alumiinin hitsaus kyllä kieltämättä vaatii jonkin verran harjoitusta ja kokemusta, jos haluaa hyvän ja kestävän sauman, mutta pysyy hitsattu potkurinlapakin kiinni vaikka kuormitus taitaa olla kovempi ja dynaamisempi, kun moottorinkorvassa...

On tässä parikymmentä vuotta oltu aiheen parissa enemmän ja vähemmän. Tosin nuo kevytvalut eivät ole olleet viimeaikoina ajankohtaisia..

Mutta silloin kun aiheeseen on joutunut tutustumaan, niin nimen omaan sylinterikansi, tai vastaava "monimuotoinen" rakenne esilämmitetään.. Ei siksi, että ko. Materiaali sen vaatisi, vaan siksi että lämpöä ei tarvitse tuoda korjattavaan kohtaan niin julmasti, suhteessa muuhun rakenteeseen.

Hitsauksesta voi vääntää maailman tappiin saakka. Vaikka se tehtäisiin juuri sillä "Rakettitieteellä", niin silti sen metallurginen määritelmä on "jatkuva virhe perusaineessa", mutta aina kannattaa pyrkiä mahdollisimman hyvään lopputulokseen.. Mahdollisuuksien ja kustannusten kannalta järkevästi tietenkin..

No niin. Suurin ongelmahan näissä on se ettei noiden kappaleiden koostumusta voi oikein kukaan sanoa tarkasti, mikä on taas hitsauksen onnistumisen kannalta joskus hyvinkin tärkeää. Toinen paha hitsatessa on hapettumat... Pahasti hapettuneita kappaleita, joiden seosaineita ei ole tiedossa, on usein ihan mahdotonta liittää "virheettömästi" tai edes hyväksyttävästi.

 

[rupi]

Nykyään diplomiinsinöörit noista hitsauksista vaan tietää,mutta sit tarvitaan vielä joku joka pystyy ne tekemäänki..

 

[Rajala]

Nykyään diplomiinsinöörit noista hitsauksista vaan tietää,mutta sit tarvitaan vielä joku joka pystyy ne tekemäänki..

Niipänii... Mullon diplomi seinällä ja seki jostain seksimessuilta... (Ostin kun halvalla sain...)

 

[Elmeri H.]

Nykyään diplomiinsinöörit noista hitsauksista vaan tietää,mutta sit tarvitaan vielä joku joka pystyy ne tekemäänki..

Näin se monesti menee..

Suoritusporsas minäkin..