Suzuki gsxr k4 lähtee vain työntämällä käyntiin

[1340R86]

En ole edes insinööri mutta pakko väittää vastaan, koska fysiikan lait eivät ole mielipidekysymys.

Yritetään ottaa yksinkertaistettu esimerkki, jossa ei tarvita laskinta. Oletetaan teräksisen venttiilin pituudeksi 10cm. Oletetaan että nokka-akselin laakeripinnasta on sama 10cm venttiilin tiivistepintaan ja venttiilin varsi on suorassa kulmassa tasoihin nähden. Oletetaan osien lämpötilanmuutokseksi 100 astetta. Tällöin venttiilin pituus kasvaa 0,12 milliä, mutta alumiinikansi laajenee nokan ja tiivistepinnan välissä 0,21-0,24mm seoksesta riippuen.

Edellämainitussa tilanteessa jos kone on 0-asteinen ja välys silloin tasan 0 mutta venttiili ei vielä jää raolleen, 100-asteisena välystä on 0,09-0,12mm. Tai jos 0-asteisena venttiili on 0,09mm raollaan niin 100-asteisena se voi sulkeutua juuri tai olla välykseltään max 0,03mm. Toki yhtälailla jos se 0-asteisena kantaa vähintään 0,13mm niin silloin se jää 100-asteisenakin vähintään 0,01mm raolleen.

Pitkä tarina, mutta ”kylmänä kantaa mutta kuumana ei” on siis täysin mahdollinen eikä mikään urbaanilegenda. Lopputuloksessa on vaan niin monta huomioitavaa asiaa materiaaleista, kannen geometriasta, osien keskinäisistä mittasuhteista yms että joka moottorityyppi on oma kokonaisuutensa. Tästä syystä osalle laitteita erikseen ilmoitetaan välykset kylmänä ja kuumana, tai ainakin lämpötila missä ne pitäisi mitata.

Jep fysikka ei ole mielipide kysymys siitä ihan samaa mieltä
ja siitäkin että mahdolista on teoriassa
mutta käytänössä niin ei näytä tapahtuvan,
kuvaan tulee monta muuta muutujaa geometerioneen sun muineen,
kuin vain muutamien metalien lämpö muutos mikä sekään ei ole tasainen
kaikkien osien aluella kun läpenevät eri tahtia
ja sotkevat tehokaasti "pakaa"

onkohan moiseen mahdoliseen välys muutokseen
kuinka moni törmännyt ?
jos on missä moottoorissa ?
mitä materialeja oli osat ?

omalle kohdalle moista ei ole osunut vaikka
kansia on ollut monelisista materialeista tehtyjä, niissä ventileitä,
seetejä, ohjureita, nokka akselita, monista materilaeista monen tyypisistä moottoreista

ja siksipä kuvailtuun vaivaan korjaus ehdotus
oman käytännön kokemuksen mukaan

Toivitavasti tulee kuitenkin kuntoon

 

[ajvaara]

Pakko ottaa kantaa. Loppukaneetin kanssa olen samaa mieltä. Alun yksinkertaistettu esimerkki jättää huomiotta sen merkittävän seikan, että venttiili on aina kartio, joka lepää suurempaa kartiota, eli seetiä vasten. Kun pienempää ja suurempaa kartiota laajentaa suhteessa yhtä paljon, pienempi kartio painuu syvemmälle suuremman kartion sisään. Venttiili siis painuu kanteen ja välys pienenee. Pituusmittaan yksinkertaistaminen jättää ison osan ongelmasta pois.
.
.
.

Onks puhuja aivan varma mistä puhuu? Otetaanpas muutaman millin vahva teräslevy ja piirretään siihen ympyrä. Kuvastakoon tuo ympyrä venttiliä ja ympyrän ulkopuoli seetirengasta/sylinterikantta yms. Lähdetään lämmittämään tasaisesti tuota levyä. Tuleeko tuohon ympyrän kohdalle rako, nouseeko se kuplalle vai laajeneeko levy tasaisesti yhtenä kappaleena?
Mutta kun otetaan huomioon että uskoisin pakoventtiilin lautasen kuumenevan huomattavasti enemmän kuin seetirenkaan ja ympäristön, voisin väittää että tässä kohtaa tuo lautanen ei tulikuumana painu enää yhtäsyvälle kuin kylmänä. -> välykset pienimmillään kylmänä. Tämä siis tuo lautasen osalta ja kuten joku jo mainitsikin nämä ovat kokonaisuuksia.

 

[ismo]

Onks puhuja aivan varma mistä puhuu? Otetaanpas muutaman millin vahva teräslevy ja piirretään siihen ympyrä. Kuvastakoon tuo ympyrä venttiliä ja ympyrän ulkopuoli seetirengasta/sylinterikantta yms. Lähdetään lämmittämään tasaisesti tuota levyä. Tuleeko tuohon ympyrän kohdalle rako, nouseeko se kuplalle vai laajeneeko levy tasaisesti yhtenä kappaleena?
Mutta kun otetaan huomioon että uskoisin pakoventtiilin lautasen kuumenevan huomattavasti enemmän kuin seetirenkaan ja ympäristön, voisin väittää että tässä kohtaa tuo lautanen ei tulikuumana painu enää yhtäsyvälle kuin kylmänä. -> välykset pienimmillään kylmänä. Tämä siis tuo lautasen osalta ja kuten joku jo mainitsikin nämä ovat kokonaisuuksia.

Jos se levy on samaa ainetta ja oletetaan lämpötila tasaiseksi niin silloin ei rakoa synny. Jos ulkopuoli on alumiinia ja sisäpuoli rautaa ( terästä tms) niin silloin syntyy rako. Toisaalta taas jos se sisäpuoli kuumenee huomattavasti enemmän niin voikin mennä ulkopuolen päälle. Seetirengas lienee puristussovitteella laitettu paikoilleen, muuten se lähtisi irti mahdollisesti.

Kaikki riippuu lämpötilaeroista ja materiaalin lämpölaajenemiskertoimesta sekä lähtötilanteen jännityksistä, miten lämpölaajentumisesta aiheutuvat voimat vaikutavat (tuleeko jännityksiä vai pääseekö vapaasti laajenemaan). Ihan mahdotonta sanoa muuta ilman noita tietoja.

Siksi kannattaa tarkistaa ne venttiilinvälykset valmistajan ohjeiden mukaan, heillä pitäisi olla faktat tiedossa.

 

[ArttuH]

onkohan moiseen mahdoliseen välys muutokseen
kuinka moni törmännyt ?
jos on missä moottoorissa ?
mitä materialeja oli osat ?

Ainakin wanhassa ilmajäähdytteisessä GSX:n motissa olen tuon ihan käytännössä todennut, että välykset on isommat koneen ollessa lämmin. Siis kun alkaa kuumasta koneesta aukomaan venakoppaa heti kun näpit kärsii, niin ehtii mittailemaan välyksiä kannen lämpötilan ollessa ehkä jossain 40-50°C nurkilla. Silloin välykset on selvästi isommat kuin koneen jäähdyttyä 20°C nurkille. Normaali alukansi, yläpuoliset nokat ja keinuvivut ruuvisäädöllä.

Siitä en sitten mene väittämään mitään, että miten esim. pakovenan välys käyvässä koneessa käyttäytyy. Mutta jos arvata pitäisi, niin todennäköisesti ei ainakaan pienene kylmään verrattuna. Tämä päätellen siitä, että ohjearvo välykselle on melko pieni, 0,07-0,12mm.

 

[Eroz]

Siitä en sitten mene väittämään mitään, että miten esim. pakovenan välys käyvässä koneessa käyttäytyy. Mutta jos arvata pitäisi, niin todennäköisesti ei ainakaan pienene kylmään verrattuna. Tämä päätellen siitä, että ohjearvo välykselle on melko pieni, 0,07-0,12mm.

Laajenemiskuvioihin tuli ihan hyvää feedbackkia ja myönnän olleeni kartioiden kansssa hieman hätäinen. Materiaaleistahan tuo lopulta riippuu ja käsitin viime kerran jälkeen, että pakoventtiilin lämmönsiirto tapahtuu seetikontaktissa joten venttiili lie kuumempi kuin seeti.

Artun pakoventtiilivälys on yllättävän pieni, vesikawoista on itsellä kokemusta, ruuvisäätöinen keinulla yleensä imu 0.13-0.18 ja pako 0.18-0.23mm, palasäätöinen imu 0.1-0.2 ja pako 0.2-0.3, pienin variaatioin pyörästä toiseen, imuvälyksen ollessa aina pienempi.

Tässä suurempi pakovälys antaa ymmärtää kuumana tapahtuvan pienenemistä, ja tonnigikserissäkin (tarkka vuosimalli epäselvä) näyttää olevan samalla periaatteella ja about samoilla arvoilla kuin yllä Kawassa: Valve clearance (when cold) in: 0.08 – 0.18 Mm (0.003 – 0.007 In) ex: 0.18 – 0.28 Mm (0.007 – 0.011 In).

 

[itl]

Onks puhuja aivan varma mistä puhuu? Otetaanpas muutaman millin vahva teräslevy ja piirretään siihen ympyrä. Kuvastakoon tuo ympyrä venttiliä ja ympyrän ulkopuoli seetirengasta/sylinterikantta yms. Lähdetään lämmittämään tasaisesti tuota levyä. Tuleeko tuohon ympyrän kohdalle rako, nouseeko se kuplalle vai laajeneeko levy tasaisesti yhtenä kappaleena?

Tämäpä mahdottoman mielenkiintoinen off-season keskustelu.

Jos tuo ympyrä leikataan levystä irti, ilman välystä. Sitten levy ja irtileikattu ympyrä laitetaan sisäkkäin ja pakettia aletaan lämmittää tasaisesti niin leikatun ympyrän ja reiän välinen rako kasvaa. Tähän ilmiöön perustuu mm. se, että kiinni ruostuneen mutterin saa pultista irti helposti koko pakettia kuumentamalla (ja vähän irroitusöljyä ruikkaamalla mutterin ja pultin väliin). Koska mutterin ja pultin välinen välys kasvaa. Näihin ilmiöihin perustuen rohkenen epäillä venttiilin painuvan syvemmälle seetiin kuumassa koneessa.

Tässä kannattaa myös huomioida se, että pakoventtiilit on usein titaania, jonka lämpölaajenemiskerroin on lähempänä alumiinia, kuin teräksellä. Siitä en ole ihan varma joko ne oli K4 Gixerissä.

 

[Mikeyx]

^Tuo kyllä täyttä höpöä.

 

[s151669]

Ainakin wanhassa ilmajäähdytteisessä GSX:n motissa olen tuon ihan käytännössä todennut, että välykset on isommat koneen ollessa lämmin. Siis kun alkaa kuumasta koneesta aukomaan venakoppaa heti kun näpit kärsii, niin ehtii mittailemaan välyksiä kannen lämpötilan ollessa ehkä jossain 40-50°C nurkilla. Silloin välykset on selvästi isommat kuin koneen jäähdyttyä 20°C nurkille. Normaali alukansi, yläpuoliset nokat ja keinuvivut ruuvisäädöllä.

Siitä en sitten mene väittämään mitään, että miten esim. pakovenan välys käyvässä koneessa käyttäytyy. Mutta jos arvata pitäisi, niin todennäköisesti ei ainakaan pienene kylmään verrattuna. Tämä päätellen siitä, että ohjearvo välykselle on melko pieni, 0,07-0,12mm.

Niin, jonkin aikaa jäähtyneessä koneessahan tilanne on eri kuin käyvässä: pakoventtiili on ehtinyt jäähtymään enemmän suhteessa kanteen - olettaen että pakoventtiili on kantta kuumempi koneen käydessä. Lämmöt on muutenkin tasaantuneet.

On olemassa olosuhteet...

 

[ArttuH]

Niin, jonkin aikaa jäähtyneessä koneessahan tilanne on eri kuin käyvässä: pakoventtiili on ehtinyt jäähtymään enemmän suhteessa kanteen - olettaen että pakoventtiili on kantta kuumempi koneen käydessä. Lämmöt on muutenkin tasaantuneet.

Jep, pitää paikkansa. Tässä esimerkkitapauksessa osat tosiaan on tasalämpöiset, mitä ne ei käyvässä koneessa ole. Tasalämpöisillä osilla välys väkisinkin kasvaa lämpötilan mukana, kun alukansi laajenee enemmän kuin teräsventtiili ja muut koneiston osat. Käyvässä koneessa pakovena on tietty kantta kuumempi, mikä sitten vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Mutta kuten sanottu, tuosta välyksen ohjearvosta voi melko varmasti päätellä, että välys tuskin pienenee missään normaaleissa toimintaolosuhteissa.

Tuossahan on luultavasti vielä pieni ero ilma- ja vesijäähdytteisten koneiden välillä. Ilmajäähyssä kannen lämpötila todennäköisesti nousee enemmän pakopuolella, mikä jossain määrin kompensoi kuuman pakovenan laajenemista. Tästä kielii myös se, että tuossa mun koneessa välykset on samat imu- ja pakopuolelle, kun taas vesikoneissa taitaa tyypillisesti olla pakopuolella vähän isommat välykset.

 

[ajvaara]

Tämäpä mahdottoman mielenkiintoinen off-season keskustelu.

Jos tuo ympyrä leikataan levystä irti, ilman välystä. Sitten levy ja irtileikattu ympyrä laitetaan sisäkkäin ja pakettia aletaan lämmittää tasaisesti niin leikatun ympyrän ja reiän välinen rako kasvaa. Tähän ilmiöön perustuu mm. se, että kiinni ruostuneen mutterin saa pultista irti helposti koko pakettia kuumentamalla (ja vähän irroitusöljyä ruikkaamalla mutterin ja pultin väliin). Koska mutterin ja pultin välinen välys kasvaa. Näihin ilmiöihin perustuen rohkenen epäillä venttiilin painuvan syvemmälle seetiin kuumassa koneessa.

Tässä kannattaa myös huomioida se, että pakoventtiilit on usein titaania, jonka lämpölaajenemiskerroin on lähempänä alumiinia, kuin teräksellä. Siitä en ole ihan varma joko ne oli K4 Gixerissä.

Hmm... Entäs jos noita renkaita laitetaan 100kpl sisäkkäin välyksettömäksi? Sitten lämmitetään vain suurinta rengasta 100 astetta kuumemmaksi ja mitataan sen halkaisija. Sitten tehdään sama niin että kaikki 100kpl ovat sisäkkäin ja kuumennetaan koko pakettia jälleen 100 astetta. Mikä on lopputulos? Ovatko kaikki välit nyt välyksellisiä? Entäs suurimman renkaan halkaisija tällä kertaa? Jos oletetaan että suurimman renkaan halkaisija on kuumana sama molemmissa tapauksissa, mistä se välys tulee noihin muihin rakoihin, vai tuleeko sitä?

 

[Mikeyx]

^Metallilevyssä oleva reikä muuttaa lämpötilan vaihdellessa kokoaan saman verran kuin rei'än kokoinen pala samaa metallia.

 

[ismo]

--snip--

Ruostunut pultti irtoaa kun se ruoste pelkistyy raudaksi eikä enää ahdista sitä rakoa ( ruoste vie enemmän tilaa).
Myös se lämpöshokki auttaa asiaa, ruiskaisu kylmää ainetta ( vettä, öljyä tms) siihen pulttiin pienentää sitä kun ulkopuoli taasen jää alkuperäiseen kokoon. Tiukkaan ei ruostuneeseen liitokseen ei pelkkä lämmtys auta mitään, lämpösjokki auttaa ihan toisella lailla. ( kannatta katsoa vaikka SouthMainAuto kanavaa joskus, Eric O on aika velho noiden kanssa, varmasti miljoona muutakin pätevää asentajaa löytyy). Tai "Watch Wes Work" ( www ), tuohuaa myös vanhempien laitteiden kanssa ( autot, traktorit, puskutraktorit, joskus hitsauskoneet , perinteinen osaaja). Myös Mustie ( vai onko se nykyjään Mustie1 on ihan hyvää ajanvietettä joskus.

 

[Mikeyx]

^Tällä palstalla on monenlaista alkemistia linjoilla.

Ruostuminen on irreversiibeli prosessi, eikä jo syntynyttä ruostetta saa millään ihmiskunnan tuntemalla keinolla takaisin teräkseksi.

 

[ts18056]

Ruostuminen on irreversiibeli prosessi, eikä jo syntynyttä ruostetta saa millään ihmiskunnan tuntemalla keinolla takaisin teräkseksi.

Jenkeillä luja usko siihen, että voi. Noh tosin siellä taitaa olla ne fanaattisimmat luomisopin ja litteän maapallon kannattajatkin.

 

[Nitrous]

Ruostuminen on irreversiibeli prosessi, eikä jo syntynyttä ruostetta saa millään ihmiskunnan tuntemalla keinolla takaisin teräkseksi.

Ennen kuin se muuttuu teräkseksi, se varmaan tarttis muuttaa raudaksi. Ja jos en kovin pahasti väärin ole ymmärtänyt, raudan tuotannon raaka-aineena on oksidoitunut rautamalmi. Eli eiköhän tuo ruostekin masuunissa pelkistyisi raudaksi, mutta ei liene kovin kustannustehokas konsti.