• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Sateella ajoon vinkkejä?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jakeking
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
jakeking

jakeking

Moro kaikki motoristit!

Olen tekemässä lehtijuttua sateella ajamisesta ja renkaiden turvallisuudesta.
Olen jo jututtanut viranomaisia ja autoliiton äijää lain kirjaimesta ja teknisistä yksityiskohdista, mutta kaipaisin teiltä käytännön vinkkejä sadekelillä liikkumisesta, jotka olette tosielämässä hyviksi havainneet.

Onko teillä jotakin tiettyä tyyliä ajaa sateella? Millaisia renkaita suositte? Vaarallisimmat alustat/paikat sateella? Mitä sadevarusteita käytätte? Jotain muuta, mitä tahansa vinkkiä sadeajoon liittyen kanssamotoristille annettavaksi?

Kiitokset!
 
Kypärän visiiri kannattaa käsitellä vahan tyyppisellä aineella. Tällä tavoin visiiriin ei muodostu "sokaisevaa" vesikalvoa.
 
Hyvä ajatus lisätä tietoisuutta sateella ajamisesta...

Samassa yhteydessä voisi tuoda ehkä esille myös muut vaikeat alustat, kuten hiekka/sora asfaltilla sekä tiekoneiden jyrsimät tienpinnat ? Noiden huomaaminen sateella on vaikeampaa ja varmasti vaikuttavat jo kuivallakin motoristin ajotyyliin.

Rengaskysymys on vaikeampi - riippuu varmaan olosuhteiden lisäksi pyörän tyypistä sekä ajotyylistä. Pehmeämpi kumiseos reunoilla pidon parantamiseksi ei varmaan haittaa koskaan ?

Vaikka tässä kysytäänkin renkaista - niin yksi vinkki sateella ajamisesta liittyy visiirin puhdistamiseen näkyvyyden parantamiseksi kun edellä oleva auto on sen kastellut maantie/moottoritienopeuksissa. Ensimmäisenä helppona ratkaisuna tulee mieleen kädellä pyyhkäisy, mutta hieman riippuen pyörätyypistä ja siitä miten ilmavirtaus on järjestetty on mahdollista puhdistaa visiiri sadepisaroista myös kääntämällä päätä sivuttain menosuuntaan nähden. Tällöin ajoviima työntää ajaa pisarat pois visiiristä... suosittelen...
 
Ja yksi huomionarvoinen seikka sateella on tiemerkinnät ja kaistamaalaukset. Sateella ohittaessani on muutaman kerran takarengas löynyt tyhjää kaistaviivan kohdallla ohitukseen lähdettäessä. Lisäksi suojatiet osaavat olla aika petollisen liukkaista.
 
Ajoratamerkinnät, kaivonkannet, pikipaikkaukset ja sateella vaikeasti huomattavat diesel/öljy läikät yms. ovat pirun liukaita. Risteysalueet ovat pahimpia; yleensä todella luikkaita. Visiiri kannattaa käsitellä myös sisältä tai hommata pinlock (sisävisiiri) huurteen estämiseksi. Tietysti näkyvyys on huomattavasti huonompi kovemmalla sateella.

Renkaista nyt ei oikeastaan sen enempää kuin, että tuoreet hyväkuntoiset renkaat ovat riittävät (ei slicksit
biggrin.gif
). Kolme vuotta vanhat renkaat rupeaa olemaan jo pirun liukkaat.
 
pikipaikkauksia ja suojateitä nyt tietysti kannattaa sadekelillä varoa. ja tosiaankin petrikin mainitsema päänkääntely taktiikka on loistava keino "kuivata" visiiriä.
 
Sateella kannattaa muistaa, että pito vaihtelee alueittain yllämainittujen syiden lisäksi myös asvaltin laadusta riippuen todella rajusti. Esim. vanha kulunut asvaltti, jossa on vain kiviaines jäljellä, on sateella erittäin liukasta. Kuin märällä kalliolla ajelisi. Myös renkaiden lämmittäminen on tärkeää, eli alkukilometrit tulee ajella hyvin rauhakseen, jotta rengas saavuttaisi toimintalämpötilansa ja siten parhaan pidon.
 
Kiitos nopeista vastauksista!

Hiekka- ja sorapinnoilla ajamisesta teen myöskin jutun myöhemmin, toivon mukaan vielä tämän ajokauden aikana!
 
Tuosta asfaltin laadusta tuli justiin kokemusta ORGin Motoristi Survivalissa viikonloppuna, kun ekana päivänä satoi jatkuvalla syötöllä ja toisena päivänä oli kuiva keli. Räyskälän kiitotien asfaltti ei tietenkään ole nastarengasta tai rekkarallia nähnyt, ja pinnan karkeus antoi käytännössä saman pidon molemmilla keleillä. Iso Zetori peri täysjarrutuksessa oikein nätisti vaikka vettä tuli ihan reippaanlaisesti (ja vielä ABSeilla, vääräuskoiset huom.).

Olikos se Performance Bikes -lehti, joka justiin keväällä vertaili ajamista sateella ja kuivalla. Lopputulos oli kutakuinkin se, että tavan sporttipyörällä ja katurenkaalla pidon määrä ei ollut se ensimmäinen rajoittava tekijä, vaan joku muu. Jarrutusmatkat oli samanlaiset, koska pyörä lähti perimään myös märällä. Kaarreajossa riitti, kun pyörää käsitteli pehmeämmin, vauhtia ei sen ihmeemmin tarvinnut pudottaa. Pitäisi vielä tsekata se juttu ja tarkennella.
 
Joissain paikoissa on sellaista pikimäisempää asfalttia joka on todella liukasta sateella ja sitä on vielä aika vaikeata märällä kelillä huomata. Tietenkin se uusi asfaltti on liukasta.
 
Öljyläikät varsinkin sateella ovat mahdottomia havaita. Junan sekä ratikan raidekiskot ovat sateella todella liukkaita.
 
Paras ja toivottavasti kaikkien käyttämä konsti sadekelillä liikenteessä, on laskea nopeutta. Se kuuluisa tilannenopeus on syytä pitää pienempänä sateella kuin kuivalla.
 
Vaikka yleensä ajan suunnilleen vasemmassa urassa, sateella on syytä pysytellä urien välissä. Vesiliirto ei ole kivaa moottoripyörälläkään.

Poikkeuksena nuo risteysalueet. Jos/kun niissä on öljyä/naftaa, se on todennäköisimmin juuri siinä ajaradan keskellä.
 
Itsekseen ajelu kovallakin sateella on ihan jees, ja näkyvyys yleensä säilyy kohtalaisena, mutta auta armias jos joudut ajamaan auton takana. Nykyään kun niissä ei ole roiskeläppiä, niin kaikki veteen sekoittuneet tien epäpuhtaudet tulee suoraan visiiriin ja sitä onkin sitten pyyhittävä vähintään puolen minuutin välein puhtaaksi hanskalla (joka myös tulee umpimäräksi, mutta ei auta). Sateella harvoin viihtyy jonoissa vaikka ei kiire olisikaan, eli pakko on sinne ensimmäiseksi päästä jotta edes jotenkuten näkisi eteensä..
 
(iama @ Kesä. 06 2006 sanoi:
Vaikka yleensä ajan suunnilleen vasemmassa urassa, sateella on syytä pysytellä urien välissä. Vesiliirto ei ole kivaa moottoripyörälläkään.

Poikkeuksena nuo risteysalueet. Jos/kun niissä on öljyä/naftaa, se on todennäköisimmin juuri siinä ajaradan keskellä.
Napsauta laajentaaksesi...
Mielenkiintoista - täällä valitaan ajokohta sen mukaan missä on kuivin pinta. Jonossa ajaessa usein uudella asfaltilla sekä betonitiellä renkaan kohdat ovat kuivempia kuin kaistan keskikohta koska auto heittää veden pois kaistalta - vastaavasti taas vanhalla asfaltilla kaistan keskikohta pelittää paremmin koska usein urissa on vähän vettä. Lätäköt taas ovat useimmiten oikeassa laidassa, harvemmin keskellä johtuen tien kallistuksista.
 
Tuohon ura-ajamiseen sanoisin, että urasta ei monestikaan voi päätellä, kuinka paljon vettä siinä on.Yllätyksiä on tullut.
Ja toisekseen, uran pohja saattaa olla rikki.Pohjoisessa niissä tahtoo olla repeämiä, joita ei pintaan näe.Vähintään siellä on pikipaikkaa..
Renkaista on nyt ensimmäistä kertaa alla takanakki, joka luistaa kylmällä ja sateella.Se on Bridgestonen customnakki.
En osta toista kertaa, märästä pikipaikasta sutii ilkeästi.
Rekan perässä ajamisesta sateella on sanottava, että monet suomalaiset rekkakuskit eivät anna tietä, ei edes merkkiä milloin tie vapautuisi.
Siellä takana rapapöllyssä on hurja koettaa katsella, että milloinka ohitus olisi turvallinen..
Veli venäläinen on tällä kohtaa kohteliaampi, väistää miltei ojaan asti.Pakko sitten mennä ohi, halusi tai ei.
Visiirin huurtuminen sisäpuolelta on se ainainen riesa.
Kypärässä pinlock auttaa.Raollaankaan ei viitsis pitää...sade tunkee sieltä pian.
Joskus on sattunut sellainenkin kuuro kohdalle, ettei tietä nähnyt.Oli suunnistettava edellä menijän sumuvalon mukaan.Onneksi kaveri älysi laittaa sen päälle ihan minua varten.Samalla oli varottava takana tulevaa kuorma-autoa, jonka juuri kerkesin ohittamaan.
Pyörä saattaa olla melko huomaamaton siellä vesipöllyn keskellä.
Ja sitten on se pimeä ja märkä....ja miten näkyä silloin...
On kuulema olemassa turvaliivejä, joihin saa jonkinlaisen valon...saatan tutkia niitä seuraavaksi.
 
Betonitie (esim. Tampereella ysitien pätkä) on märkänä niin liukas, että kiihdyttäessä pito irtoo äkisti isollakin vaihteella pienellä kaasunlisäyksellä pienessä nopeudessa. Sama ongelma jarruttaessa. Eli hyvin loivin, harkitsevin ja ennakoivin liikkein kannattaa edetä.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös