Saksanpyøralla Narvikin valloitukseen.....

[mchuurre]

No nyt oli sitten tämäkin paikka tarkemmin tutkittu! Astelin betonibunkkereiden katoilta takaisin, juoksuhaudan reunaa pitkin Transalpille ja nappasin kypärin päähän. Piti vielä se ahdas puomi ohittaa, tuumasin samalla kun kaasuttelin savista tieuraa ylös päätielle. "Kviiiiks..." oho-oho, - muovisia ääniä alkoi kuulumaan juurikin tuossa kriittisimmällä ketjupuominkohdalla, kun yhdellä jalalla tasapainoitteilin maan vetovoimaa vastaan, samalla kun oikea sivulaukku yritti työntää pyörääni kumoon ja keskiseisontatukikin kolahti ruohikon kätköstä paljastuneeseen kivenmurikkaan! Kytkintä luistattamalla ja vasemman varpaan kärjillä, sekä suun tiukalla virneellä selvisimpäs vielä tuostakin ........ Eipä ollut koko viime talvena kaato yhtä lähellä, kuin tuossa meinasi olla!

Mutta toisaalta, tielle kun oli vielä noin sata metriä matkaa, maaperä oli pehmoista peltosavikkoa, pakkasmittarin neula oli reilusti punaisella, eikä mitään edes satanut, niin eihän tuossa kuinkaan olisi käynyt vaikka olisimme molemmat rojahtaneet tuohon kuivalle ruohikkomatolle pitkälleen huilaamaan. Olisin vain hätäpainikkeesta sammuttanut koneen ja kuinka helppoa olisi ollutkaan vaikka ottaa iltapäivänokoset siinä.....z.z.z zzzz.....

Mutta käänsin nyt sitten kuluneen nastarenkaani uudelleen kohti Narvikia. Tarkastelun kohteena oli seuraavana se Skjombotn:in sukellusvenetukikohta. Nyt siispä sinne, ja samalla huomasinkin, kun tuulensuhina kuului huomattavasti kovempaa, kuin tullessa. Tietenkin olin unohtanut korvatulpat taskuuni, mutta eihän matkaa ollut kuin 45km, joten eipä nyt pysähdellä suotta tulppien takia. Laitetaan ne sitten vaikka takaisin tullessa. Toisaalta, korvat kun suhisee nykyään jo aivan paikallaankin ollessa, niin tokkopa nuo nyt niin tarpeen on? Sitten taas toisinaan, esim. tankkauksen jälkeen, olen usein työntänyt tulppia korviin, vaikka yhdet jo siellä on ennestään, niin eikö tuokin jo kerro jotain..... turhia enää tässä vaiheessa... .

Skjomdal on pitkä vuono varsinaisen Ofot- vuonon "sivuvuono". Eli niksmannit olivat oivaltaneet, että tuolta heidän sukellusveneitään olisi vaikea löytää, niinkuin olikin.

Matkalla sinne, tie etenee aikas monenlaisen maiseman kautta, ensin vuononrantaa mukavan kapeaa, mutta hyvää asfaltti tietä. Vaihtuen sitten pelto- ja jokivarren maisematiehen, lopulta nousten aika ylöskin jolloin mukaan tuli muutamia tiukkoja mutkiakin. Ja oli sitten jo ihan näköalamaisemaakin, niin, että E6:sen iso maantiesiltakin näkyi horisontista, kun tarkasti tähysti.

Sitten tie lähti jyrkkään laskuun ja siinä se takajarrulevykin taas muistutti kieruudestaan, eli vaikka moottorijarrua aina käytänkin, oli pakosta jarruteltava väliin molemmilla, eli etu- ja takajarrulla lisänä.
Tilata pitää jarrulevy, heti kun olisin kotona taas! Eihän sitä muuten koskaan edes muista, kun ei paljoa tule tasamailla jarruteltua, paitsi etusella......

Nonnih, nyt alkoin jo jotain "tukikohtaan" viittaavaa näkymään! Parakkirakennusten pohjia, useitakin ja hetkinen, mikäs hautamuistomerkki se tuolla oli? Ja jokin viittakin näemmä? Ajettuani ensin ohi, käänsin Transun kapealla tieuralla, joka olikin justiinsa muuttunut hiekkapinnalle. Pyörä parkkiin, kypäri jalkatapille ja jaloittelemaan kohti kivipaasia, joka vilahti tuolla metsänreunassa......

"Nymphe" "Krz"....ahaa! Sehän oli se....

Laiturit tuhottu, ei ainakaan näkösällä edes rauniokasoja....?

Netistä ei muita orggiskuvia kyllä Skjomenista löydy..on se NIIN salainen base ollut!

jatkuu...

 

[mchuurre]

Tämä Nymphe, oli tietysti se ex-norskien risteilyalus, jonka kaapattuaan niksmannit muunsivat ilmatorjuntaristeilijäksi, (siitä tuo lyhenne Krz = Kreuzer), ja nimesivät sen uudelleen. Ja monessa eri paikassa ja tehtävässä se ennättikin toimia, ennen romuttamistaan. Oli esim. Tirpitzin suojaustehtävissä täällä sekä Alta- vuonossa, yms.

Ja sitten sodan päätyttyä, "Nymphen" 300:n hemmon odotellessaan täällä vuonon perillä laivausta takaisin germaaniaan, kun ei jalkapallon potkimisen lisäksi muuta tekemistä ollut, väsäsivät sitten tämän kivimuistomerkin. Olisi ollut edes Zundappi tai BMW K75, mitä ois rassaillu, tai piirrellyt donitseja!

Narvikin sotamuseossa näin tuon aluksen kellon, mut enpä kuitenkaan soittanut sillä...

Parakkien pohjat, joita on ollut peräti 7 kappaletta, näkyivät selvästi vuonon rannalla. Pienen pienen "opaskyltin" mukaan majoitustilaa oli täällä ollut 360 Kriegsmarinen hemmolle, jota myös "Stella Polaris", komento- huolto- ja matkustaja-alus, tarjosi Atlantin harmaiden susien miehistöille, kuten myös, muonatäydennykset, p-aineet, torpeedot, jne.

Tässä muuten parit veneet juurikin tuon "Stella Polariksen" huollettavina, samaisen Skjomen- vuonon perillä. (Harvinainen kuva!).

Enimmillään täällä olikin n 18- 20 venettä samanaikaisesti. Ja onhan vuonossa syvyyttä, koska ite "Tirpitz":kin kävi täällä kääntymässä.

Tässä onkin se "paras" kuva, jossa useampia aluksia on yhtäaikaisesti näkyvissä.

Mutta nyt oli aika palailla jo Narvikin suuntaan. Ja meinasin jotta samahan tuo olisi mennä nyt siihen Scandic- hotelliin, etenkin, kun olin tullut seuranneeksi sen valmistusta aikoinaan niistä "kelikameroista".
Eipä sitten muuta, kuin Transalppi taas käymään ja lähes yhtäsoittoa painelinkin menemään melkein keskustaan, mutta nyt muistin ne muutamat bunkkerit siinä Statoil- huoltamon vieressä, joten koukataampa sitten niiden kautta, kunhan ensin tankkaan piripintaan, mitä kun ei matkamittari toimi, eikä muuten varatankkikaan tässä pyörässä. Eli ettei vaan pääse bensa unohtumaan, niin sillä!

Tähystystornia, liekkö sotasaalistuontia Maginot-linjalta tms?

Enkä muuten sutannut ite, olis edes nättiä.... !

Kuvasta näkyy, miten vieressä tuo Statoilin mittarikenttä on.

Osa ovista vieläkin lukossa? NATO- kamaa sisällä, no ei kai enää?

No ei kovin kummonen tukikohta tässä enää ollut, mutta varmaan on ollut! Purettu vain kaikki jo pois, etenkin tuo rekkaterminaali on vienyt osan kallioista mennessään. Takaisin satulaan ja nyt sinne Scandic:iin!

Ajoin suoraan alakerran "pääoven" eteen, ovessa kun on kätevästi ovisummeri, niin aivan siihen siis. Vielä en kuitenkaan lähtenyt sivulaukkuja raijaamaan, koska hintataso jos ei olisikaan sama, mitä olin etukäteen netistä tsiigaillut, niin noloahan se olisi niitä takaisin roudata - eikös niin! Hissiin vain ja respanappi pohjaan!

"Yes, You can get it in 14´th floor!" sanoi scandinaavinen kalastajasukuinen tyttö. Okay - Great, well done! -vastasin ja sitten vain ne laukut hakemaan... Mutta parkkimaksua en enää kyllä aio maksaa! Olisi pitänyt ajaa viereseen yksityiseen parkkihalliin, ja maksaa -mitälie- mutta kortilla, joten ei varmaan mitään edullista parkkitilaa! Mutta koska hotelli oli pyöreä, tai ainakin sellaisen puolikuun muotoinen, kurkistin "sirpin" taakse, mitä siellä näkyisi ja siellähän olikin OIVA parkkipaikka juurikin moottoripyörille! Ahdas kotiloille, mutta aivan täydellinen mesta pyörille, etekin, kun sieltä ei näy hotellin pihalle, eikä edes ylempänä vieressä kulkevalle kadulle! (huurus- suositus!)

jatkuu...

 

[mchuurre]

Saapas ajosaapas nähdä aamulla sitten, onko tämän Scandicin aamiainen NIIN hiano ja monipuolinen, kun sitä oli booking.com:issa hehkutettu! Kaikki on tiätysti aina suhteellista. Ei tietenkään, aamiaissalissa ole 7:ää eri kokkia, paistelemassa ja kääntelemässä munakkaita, vohveleita, makkaroita, pekonia, jne. Eikä hedelmäosastolla olisi 18 eri etelänhedelmää - ei 10 eri jälkiruokatarjotinta erilaisine suklaa-, tryffeli-, kinuski-, appelsiinkuorrutus-, jne- kakkuineen, tai vast.

Mutta vaikka olisikin, minulle, "perus-suomi-heebolle", riittäisi aivan, ja ihan hyvin taskulämpöiset kokojyväleivät , joiden päälle siveltelen kevytlevitettä, kurkku-, ja tomattisiivuja sekä sitä ruskeanmakeaa Gudbrandsdalen- juustoa! Ai-että...! Tiedän että monelle tuo juusto ompi kauhia "kauhistus", mutta voisipa melekein sanoa, että sillä ei meikäläistä saa täältä norweegiasta pysymään poissa, kun sitä saapi täältä melkein mistä vain!

Tämä kuva voisi kaiketi ollakkin, "Puolikuu- järjestön päämajasta!"

huurusmiähen vilkas ja kutakuinkin vakioitu iltaelämä alkaa: Suihku, telkkari, wc, ja hampaiden pesu.....niin ja tietenkin UT:n kesken jäänyt sivu.

On muuten ihan FIS- luokan rinne tuo. Monoski olisi sittenkin pitänyt ottaa tarakalle mukaan !

Yö oli todella rauhaisa, eli katurallin äänet, eivät todellakaan kuuluneet tänne ylös asti! (huurus- suositus )

Aamiainen oli paria "leveliä" normi pohjoismaalaista hotellia parempi! Vohvelia, kermavaahdot ja tuoreita (pakaste-) mansikoita, jne, mutta ei ensimmäistäkään kokkia missään, ei edes ovelle tullut tsiigailemaan kuinka ruoka maistui. Itselleni kaikki tarpeelliset aineet jeees, mutta kaakao piti tehdä veteen! Siitä miinus!
Mutta tuo korvautui hissistä löytyneellä ja siten ilmaisella avaamattomalla "Sprite"- limsalla, vaikka en ole pullon pulloa ostanut vuosikymmeniin, kun pojaatki on jo niin isoja. Kaippa se oli joltain "yöliskolta" sinne sitten jäänyt, vaikka ei siellä mitään muuta limaa, tai eritteitä ollutkaan

Kannoin sivulaukut hissista ulos ja kulman taakse, iskien ne sitten transuun tukevasti kiinni ja kypäri päähän & menoxi.....Sadetta oli tällekkin päivälle luvassa, vaan ei ainakaan vielä mitään sellaista ollut havaittavissa. Päivän "epistolana", oli lauttamatka, se yksi ja ainoa, Skarbergetistä - Boknesiin, sekä ne Korsnesin aikaisemmin vain maantieltä tähystetyt bunkkerit.

Ja kun ei vielä ollut sesonki, tiesin, että lauttaa saisi mahdollisesti odotella tunnin tai puolitoistakin, vaikka oltiinkin E 6.s "pääväylällä". Mutta olipas nyt ajoitus hyvä, koska näin vuonolta lautan tulevan, kutakuinkin samoihin aikoihin laiturille, kun minäkin transulla!

Lautan kansi kun on kupera ja transuni "ui" matalalla, koska "talviasussa" säädän iskarin aina niin löysälle kuin vain on mahdollista. Sitten kun pyörään vielä lisätään sivulaukut täynnä tavaraa, niin eihän se pyörä tahdo millään suorassa pysyä, joten suhteellisen lähellä pitää transun lähellä pysyä. Pitää, vaikka ei se näin tyynellä edes keinuttanut.

Ei ollut hirveästi lauttamatkustajia. Vain 5 kotiloa ja minä! KEVA- korttini ei antanut alennusta, koska nyt mukana oli pyörä. Jos olisin matkustanut ilman pyörää, niin sitten toki. Näihin hintoihin kun kuuluu aina kuljettaja mukaan, eli maksu oli Mp:stä.

Mutta pitemmillä matkoilla alennuskorttini toimii! Esim Moskenes - Bodö välillä viime kesänä, (vai oliko se jo toissakesänä..=), anyway, mutta siellä kortillani sain siis aivan mielettömät rabatit!

Täältäkin sitten muuten löytyy "beach:ejä" ja etenkin kun jatketaan Tysnesin rannikkolinnakkeelle !

Tämmöisistä suojista sitä olisi paukuteltu..

Ihan samoja mitä siellä "Sword":in - ja "Utah":in - rantaviivoilla. Niksmannithan tekivät lähes kaiken samojen piirustuksien ja proseduurien mukaisesti, eli nämäkin bunkkerit ovat suoraan "kasematti-ohjesäännöstä"!

...jatkuu...

 

[-Jukkis-]

Piti tehdä taas vaikka mitä kotihommia tässä illan aikana. Kissanpaskat...

 

[mchuurre]

Jahas, tämäkin stoori jäänyt hiukka kesken, mutta jos nyt sitten jatkoa, koska oun luvannut...

No näiltä Korsnesin bunkkereilta olikin sitten luonteva jatkaa kapeaa enduro- hiekkatieuraa aivan tien päähän, eli seuraavalle Tysnesin linnoitukselle, joka hopsusti katsottuna näyttää sijaitsevan saarella, mutta manteretta tuo on. Laskuveden aikaan, sinne pääsee paremmin, jopa ajosaappailla astellen, mutta nousuveden aikaan, tiätty vaikeampaa!

Olisikos nämä kaukana päätieltä- kohteet sitten jaettava joskus vaikka isommallekkin yleisölle tiedoksi, kuten esim. jossain Atlantinvalli Jutaus II:ssa tms. sopivassa tilanteessa, - jää nähtäväksi?
Joka tapauksessa, matkalla tänne, on tämän tieuran varrella vaikka huru- mycket upeita ja verrattomia telttapaikkoja hienoine hiekkarantoineen! Että melkein saa vastaavia hakea ja miettiä mistä näitä löytää...hmm.. No Lofooteille asti ainakin pitäisi mennä: Utakleiv ja Bleik, esim!

Tienvarrella ei todellakaan ole edes paljoa asutusta, vain muutama kesämökki siellä täällä, niin ja vain yksi Transalppia melkein satulaan asti tullut ja sen käyntiääniä ihmettelevä kettu, tuli melkein kosketusetäisyydelle erään kukkulan laella! Liekkö nähny ja kuullu elämänsä ensimmäisen kerran moottoripyörän`?

Niksmannien tiheääkin tiheäpiikkistä piikkilankaa oli vanhojen peltojen ja maantien reunoilla, josta päättelin, että Tysnes alkaa olla jo lähellä. Tottakai, kaikki metalli- ja etenkin käyttökelpoinen "sotasaalis" on otettu hyötykäyttöön, mutta paaaaljon sitä, tai etenkin tuota piikkilankaa on juoksuhautojen ja bunkkereiden pohjilla epämääräisinä kasoissa ja vyyhteinä!

Mutta sitten tulipa yllättäin laiskuus, tai sanotaan nyt vaikka "palvelushaluttomuus"! Jotenkin vain iski tunne, että onhan näitä jo taas tälläkin reissulla nähty, joten olikin yllättäin suuria vaikeuksia siirtyä Transun viereltä yhtään sen kääntösädettä kauemmaksi? Kumma juttu? Ei ollut nälkä, saati kylmä, mutta jotenkin vain tuntui, että nyt on aika jo jatkaa matkaa edemmäs, ja muutenkin harmittelin ajosaappaitani, joita ei ollut tarkoitettu kävelyyn, vaan jalakatapeilla piettäväksi..... !

Bunkkerien profiili tuolta paistaa, mutta jos sitten joskus toiste.....tms.

Hamaröyn MC:n pihalla ei näkynyt liikettä, ei pärriä, ei niin sitten mitään! Se ompi vain niin käsittämätöntä, kun täällä norweegian rannikolla, pääsisi periaatteessa ajelemaan ilman nastoja vaikka koko vuoden ympäri, mutta silti, on se mikä mp-kerhotila tahansa, "Turn around Fauske", "Fauske MC-Klub", tms. niin kaikkialla se sama homma: saapi odotella juhannukseen asti, jos joku tulisi tekemään edes renkaan jälkiä !!!

Huuvatin Transun äänimerkkiä ihan vain muodon vuoksi, sekä ryntäytin moottoria, josko joku kuitenkin olisi ollut vain horroksessa, eikä syvässä talviunessa kerhohuoneen kätköissä.....(ihme ja kumma JOS olisi verhot heilahtanut), mutta ainakin olin siis yrittänyt järjestää toimintaa täälläkin suunnilla.

Ajelin etelää kohden ns. veritietä.

Joo ja ei, siis tämän tien nimi ei tule siitä, että täällä sattuisi hirveästi liikenneonnettomuuksia, vaan nimi tulee yksinkertaisesti siitä, että tie on rakennettu verellä!

jatkuu...

 

[mchuurre]

Jos sitten tätäkin välillä päivittelis, (voe hyvää päivää!), mitä kun kaikenlaista rojektia o...

Eli Rognan:issa on oikein veritie- museokin, jonne voisimmekin sitten vaikka Atlantinvalli Jutaus II:n jutaajien kanssa tutustua vaikka hieman lähemminkin?

Ite tie on vangeilla teetetty ja työnjohto ollut sieltä ankarimmasta päästä, joten ei ou ollunna "rokulipäiviä", ei edes 2 x 15min kaffepausseja, tms. kuten joillain toisilla onnekkailla tänä päivänä. Veritie, (Blodveien), rankasta historiasta huolimatta on kuitenkin todella upeissa maisemissa, ja puhkoo niin maan monen vuoren matkallaan Rognanista- Fauskeen!

Joskus olen pitänytkin laskea, kuinka monta tunnelia tuolle välille oikein mahtuukaan, mutta aina olen jossain välissä sitten mennyt sekaisin, ja tiätysti nyt taas tälläkin kerralla.
G-Mapsistähän se voisi tarkistaa, mutta olkoon...
Tämän saman välin olen mennyt myös junalla, ja junalle vasta niitä tunneleita muuten sitten riittääkin! Melkein jatkuvaa pimentoa!

Nyt jatkettiin transulla siispä kohti Rognania, eli tuonne veritien suuntaan. Lumesta ei täällä enää tähän aikaan etenkään ole tietoa, mutta aina jos ja kun tie nousee ylemmäs vuorille, on lumiläikkiä tien molemmin puolin. Saltfjellet esim. on aina sellainen "riski"-mesta, eli niin monena eri kertana aikaisin kevväillä, tai sitten syksyllä myähään jos sen ylittää, niin AINA on mahdollisuus lumisateeseen, jos vain sadekeliä on luvassa. On sitä sitten LT:lläkin joskus ylitetty ja ihan lumiauran avustamana, mutta se onkin toinen juttu..
(Kohdassa 2.13 Junkerdal, & Saltfjellet, eräs pääsiäsijutaus)

Sitä paitsi sinne on täältä vielä paljolti matkaa, koska nyt olin vasta täällä menossa....

Tämä RV 50 on muutenkin ollut "kansainvälinen", koska silloin -40 luvulla, täällä on ollut jos miten monta vankileiriä ja kansallisuutta "siirtolaisena". '

Vihreät nuppineulat osoittavat suurimpien vankileirien paikat, joita RV 50:llä riittää....

....lisää....

...ja lisää....

...tietenkin, on helpompi ymmärtää, kun sanotaan, että vankeja on ollut kaikkialla siellä, missä on vain rakennettu jotain, oli ne sitten rautatietunneleita, siltoja, tunneleita, rannikkolinnakkeita, jne, ihan sahalaitoksista kivilouhimoon ja siltä väliltä, aivan joka paikassa. Ilmaista työvoimaa -ja ruoska soi!

Niin ja on niitä ollut Fausken ja Narvikin välilläkin....

Mutta mikäs se tuolla sitten häämöttää, - no tiätenkin se "Hitlerin tosi-fiksu-päähänpisto", elikkäs Polarbahn!
Juu, hiljennän transun tuon suunnattoman betonimöhkäleen vierelle, ja sammutan koneen. Kamera esille nyt, koska aina on pitänyt ottaa kuvakin tästä niksmannien suurhankkeesta, mutta aina se vain on jäänyt!

Näppäilen nyt kuvat molemmista suunnista, samalla kun muistelen kuinka aikoinaan, silloin vielä -70 luvulla, tässä oli tien, (silloin oli hiekkatie -muistaakseni), tai ainakin kapea kuitenkin, ja tien molemmin puolin oli samanlaiset betonirakennelmat joita sitten isä-vainaankin kanssa ihmeteltiin, että mitä ihmeitä nuo oikein olivat ja mitä varten? Ei ne mitään bunkkeri- tai tuliasemajuttuja olleet, koska ne sijaitsivat täällä keskellä tiheää metsikköä, ja merelle oli tästä kuitenkin matkaa....

Tuo oikeanpuolimmainen juna- betonisillan pilari, tai siis sellaiseksi tarkoitettu, on purettu joskus 80- luvulla! Kuka muistaa tarkemmin?

Tässä muuten sama paikka sota-aikana!

Sitten myöhemmin sain jutun "idean" selville, eli kyseessä oli Hitlerin haave - tai unelma, tai jopa molempia, (mielipuoli kun oli), junaratayhteys Rognanista aina Kirkkoniemelle asti! JUU-U ! Luit aivan oikein!
Eli tuohon aikaan, kun junarata päättyi Rognaniin, niin olisihan se oiva juttu körötellä kiskoilla mukavasti salonkivaunussa perille Kirkenesiin koko matka! Tätä pikku-projektia varten, radan ja teiden varsille koottiin 30.000 serbi,- jugoslaavi, - ja neuvostovankia!

Ja tätä varten sitten tämäkin erilliskohde piti vain rakentaa valmiiksi, eli valtava määrä hankkeita, siltoja, tunneleita, kalliolouhimoita, tien levennyksiä, metsätöitä, jne, yms. käynnistettiin koko norjan rannikoilla ja sisämaassakin yhtä aikaa, joiden valmistuttua sitten "ne" vain tultaisiin yhdistämään kiskoilla....jossain vaiheessa!

Tämä RV 50:n kulkeekin muuten vielä nykyäänkin, ainakin yhden junatunneliksi tarkoitetun reiän kautta...

Sitten tähän eräs "episodi" noista vankien kohtelusta, (lainaus Fire and Ice-kirjasta: Vincent Hunt). Ei sovi jälleen "herkille"!
Tämä tapahtui serbien vankileirillä ja paikkana Botn:issa sijainnut niksmannien "työleiri". Oli leirin komendantti tullut siihen tulokseen, että puhtaus- ja hygienia on tärkeä asia -niin kotona, komennuksilla kuin puutarhassakin. Otti vangit käskynjaolle ja julisti että sitten ensi yön aikana, kaikki ajavat kaikki karvansa (myös alapään), veke, mutta kas- kummaa, unhotti antaa parranajo- tai siis mitään, millä ne ajettaisiin!

No, sitten yöllä, pimeässä teltoissa, tms. parakeissaan, (maakuopissaan, miten missäkin), vangit nyppivät toisiltaan karvan kaksi kerrallaan, tai jos kuka oli ollut onnekas, löytämällään lasinpalasella nirhasivat karvaa pois. Kolme vankia ei aamuhämärään mennessä ollut onnistunut tehtävässään, joten metsän keskeltä kuului kolme laukausta. Se siitä hygienista..... !

Tässä muuten NRK:n arkistosta kuvaa ja dokumentti- katsaus Polarbanasta, (04:00 kohdalla)

Ja muistakaapa, että vain Herra tietää, missä karmeissa olosuhteissa, nälässä ja kärsimyksissä raataneita sotavankeja on meidän kiittäminen, kun kiidätämme mutteripyöriämme norskien rannikolla, (erityisesti Finnmarkinkin alueilla).
Nimittäin, ei nämä tiet pelkästään norskien rakentamina olisi näin hyvässä kunnossa, kun ne tänä päivänä on!

jatkuu....

Ja tässäkin oli vielä juttua noista vankityö- ja leireistä

"Tässä maailmassa on kaksi joukkoa ja joka ainoa ihminen kuuluu jompaan kumpaan. On ne, jotka ovat Jumalan puolella, ja ne, jotka ovat Paholaisen puolella. On valon lapset ja pimeyden lapset. On ne, joilla on sydämessään usko Jeesukseen, ja ne, joissa uskoa ei ole."