• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Rengaspaineet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja JMH
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
wanico sanoi:
Vaikka tämä ketju ei mikään uskon asia ole vaan puhdasta tiedettä, niin siitä huolimatta päätin yhdellä kommentilla osallistua.

Mulla meni kakspuolikkaan paineilla supersorsa kantikkaaksi matkalla Stadista Botnialle.
Takas tulin kolmosen paineilla, eikä mitään kulumaa ollut havaittavissa. Eli ainakin tällä esimerkillä suora matka-ajo kannattaa suorittaa ylipaineisilla kiekoilla.

Sitten taas toisaalta uskon, että ajotyylillä on kokonaisuuden kannalta huomattavasti suurempi vaikutus kuin pienillä muutoksilla paineissa.

Nuo mun tutut saa ajettua rivinelkuilla melkein tuplakilsat siihen nähden mitä V-kakkoset syö kumia, varsinkin jos ajotyyli sattuu olemaan ON/OFF, eikä etujarrua käytetä, vaan aina hidastetaan moottorilla kun mahdollista.

Mikä mopo? Kuski kamoineen jossain 90 kg:n tietämillä jos oikein muistan. Tää katos vaikuttaa. Tuossa yllä tosin Tampesterin maestro ja öljykeisari puhuu noiden lähes kolmen kilon paineiden puolesta, paitsi että ei sillä taija katukilsat riittää täysin vedenpitävään näyttöön, vaikka vakuuttava onkin? (mut kyl mä kuuntelen, kommentit ilman sarvia ja hampaita)
 
JMH sanoi:
Mikä mopo? Kuski kamoineen jossain 90 kg:n tietämillä jos oikein muistan. Tää katos vaikuttaa.

Tuossa Botnian esimerkissä oli Ducati 848.

Menee kyllä jo aika hifistelyksi jos kakskyt kiloa kuskin painoa lisää tai pois vaikuttaisi siihen että aina täytyy ajaa huoltiksen kautta vaihtamaan paineet.

Tuossa keskustelussa, että ajetaanko urassa vai vieressä tulisi myös ottaa huomioon vuodenaika. Ennen juhannustahan se uran pohja on nastojen jäljiltä vielä karhea, ja juhannuksesta nelisen kuukautta taasen hyvinkin silonen.

Ite taidan kyllä kuulua niihin jotka ei aja siellä uran pohjalla juuri koskaan.
 
Nitrous sanoi:
Niin että oot sitä mieltä, että karkee asvaltti syö vähemmän rengasta?

Taisin todeta, että pyöränurien välinen, karkea ja terävä alue syö kumia.

Nastakaudella ne lipakat ajourat, joissa on "isoa" kiveä sileäksi ja pyöreäksi kuluneena
(kuin kivimosaiikki) toki hieman rispaantuu nastoista, mutta on suurimman osan
mopoilukautta helliä kumille kuin naisen polvi..... verrattuna siihen muuhun alueeseen.

Tuonne voi ihan vapaasti mennä testaamaan hiihtelemällä tien yli reunasta reunaan paljain jaloin,
sukilla tai tennareilla ja tuntea missä "nahistaa". Tulos on ihan muuta kuin yleisesti kuvitellaan.

Voi myös kokeilla samoilla "huudeilla" reippaampaa jarrua, mieluusti ilman abseja.
Aika äkkiä huomaa kuinka paljon lipakammat pyöränurat on muuhun latuun verraten.

Ei o rakettitiedettä.... ihan käytännön fysiikkaa :;):

Ne vaan on aika "pyöreät" ne kivet niissä tarinan mukaan "helvetin karkeissa ajourissa".... keväälläkin.
 
-JuhaK- sanoi:
Kerrotko näin alkuun mistä päin löytyy sellainen mutkapätkä missä saat renkaat oikeasti lämpöiseksi? Jonkun verran tullut suhattua paikallisia reittejä enemmän tai vähemmän yli tikkarin ja ei ole edes käynyt mielessä, että pitäisi laskea rengaspaineita. Renkaina DOT-kisarenkaat ja paineet ~2.7/2.9.

Eiks täällä niitä vetomiehiä kovimmasta päästä ja jumalan armosta sitten olekaan? :O

Tästä olisikin hyvä aasinsilta jossain vaiheessa heittämääni aloitukseen.......

Vedetäänkö kadulla "liian tiukoilla kumeilla"..... vai miten se meni,
paineista tuossa ei toki ollut kyse :;):
 
wanico sanoi:
Tuossa Botnian esimerkissä oli Ducati 848.

Menee kyllä jo aika hifistelyksi jos kakskyt kiloa kuskin painoa lisää tai pois vaikuttaisi siihen että aina täytyy ajaa huoltiksen kautta vaihtamaan paineet.

Tuossa keskustelussa, että ajetaanko urassa vai vieressä tulisi myös ottaa huomioon vuodenaika. Ennen juhannustahan se uran pohja on nastojen jäljiltä vielä karhea, ja juhannuksesta nelisen kuukautta taasen hyvinkin silonen.

Ite taidan kyllä kuulua niihin jotka ei aja siellä uran pohjalla juuri koskaan.

Oot oikeessa tuon kahenkymmenen kilon kanssa. Isot pojat muuten kerto, että asfalttimies ajaa aina harjalla.
 
-JuhaK- sanoi:
Kerrotko näin alkuun mistä päin löytyy sellainen mutkapätkä missä saat renkaat oikeasti lämpöiseksi? Jonkun verran tullut suhattua paikallisia reittejä enemmän tai vähemmän yli tikkarin ja ei ole edes käynyt mielessä, että pitäisi laskea rengaspaineita. Renkaina DOT-kisarenkaat ja paineet ~2.7/2.9.
Monte Bondonen ylitys, lähtöpaine 2,7 ja nyppylän toisella puolella 3,17. Mutta ilmeisesti eivät lämmenneet tarpeeksi, koska alas tullessa alkoivat jo lipsumaan.
kawan_rengaspaine.jpg
 
Elämäntapamotoristi sanoi:
Monte Bondonen ylitys, lähtöpaine 2,7 ja nyppylän toisella puolella 3,17. Mutta ilmeisesti eivät lämmenneet tarpeeksi, koska alas tullessa alkoivat jo lipsumaan.
katso liitettä 5539
Joo, jossain ulkomailla varmaan onkin sellaisia teitä, mutta Suomessa ei ole vielä tullut vastaan.
 
Bone sanoi:
Taisin todeta, että pyöränurien välinen, karkea ja terävä alue syö kumia.

Nastakaudella ne lipakat ajourat, joissa on "isoa" kiveä sileäksi ja pyöreäksi kuluneena
(kuin kivimosaiikki) toki hieman rispaantuu nastoista, mutta on suurimman osan
mopoilukautta helliä kumille kuin naisen polvi..... verrattuna siihen muuhun alueeseen.

Tuonne voi ihan vapaasti mennä testaamaan hiihtelemällä tien yli reunasta reunaan paljain jaloin,
sukilla tai tennareilla ja tuntea missä "nahistaa". Tulos on ihan muuta kuin yleisesti kuvitellaan.

Voi myös kokeilla samoilla "huudeilla" reippaampaa jarrua, mieluusti ilman abseja.
Aika äkkiä huomaa kuinka paljon lipakammat pyöränurat on muuhun latuun verraten.

Ei o rakettitiedettä.... ihan käytännön fysiikkaa :;):

Ne vaan on aika "pyöreät" ne kivet niissä tarinan mukaan "helvetin karkeissa ajourissa".... keväälläkin.

Minkäs takia sitten sileällä asvaltilla urassa ajaessa esim. rengasmelu on huomattavasti suurempi kuin siinä rosoisella asvaltilla uran vieressä?
 
-JuhaK- sanoi:
Joo, jossain ulkomailla varmaan onkin sellaisia teitä, mutta Suomessa ei ole vielä tullut vastaan.

Tuu sieltä kelirikkoalueelta tänne etelään :) kyllä ainaki mulla on tiedossa pari pätkää jossa ainakin rengaslämmöt nousee ihan hyvälle tasolle.
 
Bone sanoi:
Eiks täällä niitä vetomiehiä kovimmasta päästä ja jumalan armosta sitten olekaan?

Totta kai on, mutta me ajamme aina oleellisesti rajoitusten mukaan. Jos ajaa rajoitusten mukaan suoraa tietä, paineet nousevat näin:

http://www.moottoripyora.org/keskustelu/showthread.php/249039

Periaatteessa olisi mahdollista laittaa kamera kuvaamaan livenä rengasta ajon aikana, kuten formulakisoissa ikään, mutta ei riitä motivaatio.
 
Elämäntapamotoristi sanoi:
Monte Bondonen ylitys, lähtöpaine 2,7 ja nyppylän toisella puolella 3,17. Mutta ilmeisesti eivät lämmenneet tarpeeksi, koska alas tullessa alkoivat jo lipsumaan.
katso liitettä 5539

No eikös tuo ole aivan selvää, että lipsuu, jos yrittää laskea mäkeä alas kolmosen paineilla?

Siinähän on käytännössä lähes 50% vähemmän kitkapintaa käytössä kuin kakkosen paineilla.

Olen joskus nähnyt jonkun saksalaisen motolehden hienon artikkelin aiheesta oikeat ja väärät rengaspaineet kontra pito-ominaisuudet. (toisessa havainnekuvassa oli pelkkä kämmen ja toisessa kämmen plus sormet)
 
Z-man sanoi:
Tuu sieltä kelirikkoalueelta tänne etelään :) kyllä ainaki mulla on tiedossa pari pätkää jossa ainakin rengaslämmöt nousee ihan hyvälle tasolle.

Täällä on kyllä ihan aneemisia kaikki pätkät, eikä teiden kunnossakaan ole juuri kehumista. :)

Mutta vähän aiheeseen liittyen. Kun käytiin kavereiden kanssa katsomassa Assenin MotoGP kisa niin yllättävän hyvin kesti SC2 supersorsa autobaanalla ajoa kun paineet oli sen 2.9 takana.
 
-JuhaK- sanoi:
Täällä on kyllä ihan aneemisia kaikki pätkät, eikä teiden kunnossakaan ole juuri kehumista. :)

Tuli tässä mieleen, että ei ne birttien saaren pätkätkään mitään jyrkkämutkaisia ole. Ainakaan ne, missä ajetaan TT-ajoja. Vauhti on kova ja suorat pitkiä ja mutkat loivia (näin hieman karrikoiden).

Eihän tämmöisellä tiellä voikkaan saada renkaita samalle lämmölle kuin Suomen moottoriradoilla? Ja Suomesta kyllä löytyy syheröisempiä pätkiä kuin nämä TT-kisojen pätkät, mutta ne ovat lyhyitä ja asfaltit yleisesti huonommassa kunnossa.

Tähän painehommaan, niin eikö se ole ihan sama kuinka nopeasti se takarengas kuluu, kun se on kuitenkin melko pieni investointi koko lajiin nähden? Jos sillä yhdellä 150€ nakilla pääsee ajamaan 5000 km, niin mielestäni se on sen arvoista.
 
T1mppa sanoi:
Tuli tässä mieleen, että ei ne birttien saaren pätkätkään mitään jyrkkämutkaisia ole. Ainakaan ne, missä ajetaan TT-ajoja. Vauhti on kova ja suorat pitkiä ja mutkat loivia (näin hieman karrikoiden).

Eihän tämmöisellä tiellä voikkaan saada renkaita samalle lämmölle kuin Suomen moottoriradoilla? Ja Suomesta kyllä löytyy syheröisempiä pätkiä kuin nämä TT-kisojen pätkät, mutta ne ovat lyhyitä ja asfaltit yleisesti huonommassa kunnossa.
Näinhän se on ja sen takia tulee käytyä vain pari kertaa kesällä ajamassa kadulla kun vauhtia pitää olla railakkaasti yli rajoitusten, jotta ajaminen olisi jossain määrin mielekästä. Joku +30km/h yli rajoituksen ajaminen on vain turhaa bensan tuhlaamista. :grin:
 
Kannattaa muuten muistaa noista renkaan lämmöistä ja paineista puhuttaessa, että tuommoinen puhtaasti kadulle tehty rengas lämpenee jo suoraan ajaessa hyvinkin yli 50 asteen kun taas joku ratakumi ei lämpene läheskään yhtä paljon. Kun tuohon lisätään se, että katurenkaan optimaalinen toimintalämpötila-alue lienee jossain 40-70 asteen välillä ja ratarenkaalla 70-110 asteen välillä niin ei ole vaikea arvata kuinka renkaan pito/kuluminen käyttätyy kadulla erilaisilla renkailla.
 
Kun mittailette niitä paineita. Ite olen huomannut että renkaan lämpötila vaikuttaa paljon paineeseen. Normiajossa lähtiessä 20 asteen rengas nousee jopa 0,3 kiloa kun renkaan lämpötila nousee ajolämpötilaan. Kiva seurailla tuolla renkaassa olevalla paine/lämpöanturilla.
 
T1mppa sanoi:
Tuli tässä mieleen, että ei ne birttien saaren pätkätkään mitään jyrkkämutkaisia ole. Ainakaan ne, missä ajetaan TT-ajoja. Vauhti on kova ja suorat pitkiä ja mutkat loivia (näin hieman karrikoiden).

Eihän tämmöisellä tiellä voikkaan saada renkaita samalle lämmölle kuin Suomen moottoriradoilla? Ja Suomesta kyllä löytyy syheröisempiä pätkiä kuin nämä TT-kisojen pätkät, mutta ne ovat lyhyitä ja asfaltit yleisesti huonommassa kunnossa.

Tähän painehommaan, niin eikö se ole ihan sama kuinka nopeasti se takarengas kuluu, kun se on kuitenkin melko pieni investointi koko lajiin nähden? Jos sillä yhdellä 150€ nakilla pääsee ajamaan 5000 km, niin mielestäni se on sen arvoista.

5000 olis tosi hyvä ylläri. 4000 ollut normaalisti tiukassa. Tilanteita on erilaisia kuin oma tai naapurin :)
 
Pete2 sanoi:
Kun mittailette niitä paineita. Ite olen huomannut että renkaan lämpötila vaikuttaa paljon paineeseen. Normiajossa lähtiessä 20 asteen rengas nousee jopa 0,3 kiloa kun renkaan lämpötila nousee ajolämpötilaan. Kiva seurailla tuolla renkaassa olevalla paine/lämpöanturilla.

Karkeesti 10 asteen lämpötilan muutos vaikuttaa 0,1bar rengaspaineeseen. Täysin lineaarinen tuo muutos ei ole, mutta ihan riittävä tarkkuus.

Esim. ratakumit kun täyttää tallilla n. 20 asteessa 0,6bar alipaineisiksi (esim. eteen 1,7-2,0bar), on paine aika lähellä oikeaa (etu 2,3-2,6bar) kun rengas lämmitetään lämppärillä n. 85 asteeseen.
 
Nyt voisi vielä se kuuluisa "joku" laittaa lämpöanturin mittaamaan renkaan sisällä olevan ilman lämpötilaa, niin alkaisi olla homma taputeltu.
Renkaan pintalämpöjä mittaillessa huomasin, että lämpötila muuttuu hyvinkin nopeasti esimerkiksi pelkän yhden jarrutuksen tai kiihdytyksen seurauksena. Renkaan sisällä olevan ilman lämpötila taas muuttuu huomattavan hitaasti, eikä ole käytännössä koskaan sama kuin kulutuspinnan lämpötila.
Jonkinlainen tasapainotila saavutetaan riittävän pitkään jatkuneen, samanlaisen ajon jälkeen tai hautomalla rengaslämppäreillä tarpeeksi kauan.
Kiinnostaisi tietää, onko ajon aikana ilma renkaan sisällä 1 vai 50 astetta kylmempää kuin kulutuspinnan lämpötila. Tietysti sen voisi epäsuorasti mitata myös painemittarilla, mutta ei jaksa.
 
Back
Ylös