• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Rengaslämmittimet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja gixer1000
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Ihanteellisessa lämpötilassa renkaan reuna putsaantui hyvin, liian kuumana siihen jäi karmeita paakkuja.
Ootko varma ettei kyse ollut ihanteellisesta vauhdista..? Jostain luin juttua että kun vauhtia on tarpeeksi ja rengas vähän luistaa niin siitä pinnasta irtoaa turha kumi hyvin pois. Hissutellessa se jää muhkuroina kumin pintaan kiinni.. Tiiä sit sen tarkemmin.

Tota rengasdataa kyllä sietäis kerätä, että löytäis jotain logiikkaa säätöjen tekemiseen.. Voiskin kattella jos jonkun edukkaan mittarin sais jostain kehitettyä.
 
Siitä käsikäyttöisestä IP-mittarista ei ole juurikaan hyötyä, sillä rengas viilenee jäähdyttelykierroksella melkoisesti. Itse en saanut juurikaan eroja eri kovuuksien välillä ja totesin touhun turhaksi. Mielestäni paras indikaatio on edelleen perstuntuma renkaan pidosta.

Ja niitä patteja jää renkaan reunalle yleensä jos ei vie pyörää niin alas, että renkaat alkavat hieman luistaa. Mielestäni ne eivät kerro mitään renkaan käyntilämpötilasta. Tämä on mutua ja voin olla väärässäkin.
 
Siitä käsikäyttöisestä IP-mittarista ei ole juurikaan hyötyä, sillä rengas viilenee jäähdyttelykierroksella melkoisesti. Itse en saanut juurikaan eroja eri kovuuksien välillä ja totesin touhun turhaksi. Mielestäni paras indikaatio on edelleen perstuntuma renkaan pidosta.

Ja niitä patteja jää renkaan reunalle yleensä jos ei vie pyörää niin alas, että renkaat alkavat hieman luistaa. Mielestäni ne eivät kerro mitään renkaan käyntilämpötilasta. Tämä on mutua ja voin olla väärässäkin.
Niinpä- tosin nyt oletat että ajoimme jäähdyttelykierroksen ja sitä emme suinkaan tehneet joka kerta. Osassa tuloksia on myös jäähdyttelykierrokset mukana.

Käsikäyttöinen IP-mittari on ihan tarkka- ja tärkeintähän on mitata koko ajan samalla mittarilla. Pätee myös mahdollisiin kiinteisiin virityksiin. Tärkeä asia muistaa on myös korjauskertoimen tarkistaminen- eli kunnollisella mittarilla muutamia referenssilämpöjä ylös ja sitten IP:lla perään.

Mittavirhettä tietenkin syntyy, kun lämpötila mitataan vasta varikolla, eikä ajon aikana. Tosin tulokset näyttäisivät, että renkaan optimipidon alue on kuitenkin aika laaja, joten renkaan jäähtyminen luultavasti menee muuhun mittavirheeseen, eikä ole merkittävä.

Kuten todettua- patteja jäi ja ei jäänyt. Kierrosajoissa ei ollut suuria eroja ja toistoja tehtiin paljon- suunta oli aina sama- liian kuumana käynyt rengas suli pahemmin.

Luistoteoria voi pitää paikkansa- tosin liian kuumana käynyt rengas luisteli ihan kunnolla, eikä se putsannut rengasta. Tosin optimipidon kohdalla rengasta tulee varmaan vietyä aivan rajalla.

Yritän muokata tuota raakadataa niin, että sen saa jossain tolkullisessa formaatissa ulos.

/marko
 
katselin tuossa päivänä eräänä Faster nimisen mopoleffan ja siitä jäi mieleen hauska asia juuri tästä rengaspaine/lämpö/luisto asiasta.
GaryMcCoy alkoi ensimmäisenä luistella pyörällään ns huolella joskus kaudella 00-01 ja vaikka ensimmäiseksi ajateltiin miehen tuhoavan renkaat pikavauhtia, osoittautui että ne kestivät paremmin tuolla tavalla. selitys on se että kun ajetaan isoakovaa ilman luistoa, lämpenee koko rengas, renkaan runko ja vanne samoihin lämpötiloihin. kun taas luistossa viety rengas lämpeää pinnasta huomattavasti enemmän mutta renkaan uloimman pintakerroksen hävitessä luistossa, ei renkaan runko ja vanne lämpeä yhtä paljon. renkaalle tämä on edullisempaa...
kyllä tämä rengastouhu on uskomatonta. jos mä vaan jatkan tätä harrastelija touhua ja tulen ostamaan teiltä niitä "Räyskälä"-special gummeja
biggrin.gif
.... special price... only for you mai frend tyyppisellä diilillä
 
Taas haluan sanoa jotain... Paljon renkaiden lämpöjä mitanneena voin sanoa, että nopeasti reakoiva piikkimallinen renkaanlämpömittari on oikeasti oikea tapa mitata niitä lämpöjä. Niitä on erittäin turhaa mitata renkaan pinnasta, kun esim. Alastarossa varikolle ajo laskee pintalämpötilaa n. 10 astetta. Mutta edelleen, Elkää todellakaan laittako viimeisiä rahojanne renkaiden lämppäreihin vaan mittariin jolla tiedätte millä lämpötilällä ajatta. Oikean ja väärän lämpötilan eri ajassa mitattuna räyskälässä kisakuskilla on 3 sekuntia. Paljonko se on Alastarossa, missä on myös kaarteita, harrastajalla?
 
Taas haluan sanoa jotain... Paljon renkaiden lämpöjä mitanneena voin sanoa, että nopeasti reakoiva piikkimallinen renkaanlämpömittari on oikeasti oikea tapa mitata niitä lämpöjä. Niitä on erittäin turhaa mitata renkaan pinnasta, kun esim. Alastarossa varikolle ajo laskee pintalämpötilaa n. 10 astetta. Mutta edelleen, Elkää todellakaan laittako viimeisiä rahojanne renkaiden lämppäreihin vaan mittariin jolla tiedätte millä lämpötilällä ajatta. Oikean ja väärän lämpötilan eri ajassa mitattuna räyskälässä kisakuskilla on 3 sekuntia. Paljonko se on Alastarossa, missä on myös kaarteita, harrastajalla?
Piikkimallisesta lämpömittarista olen samaa mieltä. Yksi kysymys tässä herää, johon haluan saada vastauksen: Mistä tiedät, että lämpötila laskee 10 astetta?

Tuota tietoa ei saa piikkimallisella lämpömittarilla tai käsikäyttöisellä IP-mittarilla- ainakaan ajon aikana
smile_org.gif


Jos olet mittaillut kiinteillä antureilla suoraan tiedonkeruuseen, niin silloin  
bowdown.gif
... Siihen dataan minäkin haluaisin tutustua.
 
katselin tuossa päivänä eräänä Faster nimisen mopoleffan ja siitä jäi mieleen hauska asia juuri tästä rengaspaine/lämpö/luisto asiasta.
GaryMcCoy alkoi ensimmäisenä luistella pyörällään ns huolella joskus kaudella 00-01 ja vaikka ensimmäiseksi ajateltiin miehen tuhoavan renkaat pikavauhtia, osoittautui että ne kestivät paremmin tuolla tavalla. selitys on se että kun ajetaan isoakovaa ilman luistoa, lämpenee koko rengas, renkaan runko ja vanne samoihin lämpötiloihin. kun taas luistossa viety rengas lämpeää pinnasta huomattavasti enemmän mutta renkaan uloimman pintakerroksen hävitessä luistossa, ei renkaan runko ja vanne lämpeä yhtä paljon. renkaalle tämä on edullisempaa...
kyllä tämä rengastouhu on uskomatonta. jos mä vaan jatkan tätä harrastelija touhua ja tulen ostamaan teiltä niitä "Räyskälä"-special gummeja
biggrin.gif
.... special price... only for you mai frend tyyppisellä diilillä
Sehän tässä onkin hauskaa- absoluuttisesti tämä kaikki pälinä pätee vain siihen mittauskertaan, niihin renkaisiin ja testaaviin kuskeihin yms.

Toistoja vaan enemmän, niin ehkä saamme jotain tilastollisesti parempaa aikaiseksi.
nixweiss.gif


/marko
 
Olisi mukava nähdä tosiaan tuota dataa, itseäni ainakin kiinnostaa tosiaan nuo lämpötilat ja alustan käytös suhteessa niihin.

Huomasitko sen, jos rengas lämpeni "liikaa" alkoiko rengas elää sinusta enemmän vai johtuiko mahdolliset muutokset siitä että esimerkiksi alusta "loppui" kesken?

Hieno homma että olet perehtynyt aiheeseen kunnolla ja ilmeisesti olet tehnyt mittauksia riittävästi jotta virheet eivät muuta tuloksia. Vielä hienompaa on se että et panttaa tuloksia vaan jaat ne meidän perus rata-ajoharrastajien kanssa!
062802jumpie_prv.gif


Mika
 
Se vielä jäi kysymättä, oletan että sinulla FBlade on käytössäsi ilmeisesti jonkinlainen alustan telemetria järjestelmä. Tiedätkö onko ne kalliita?

Mika
 
Olisi mukava nähdä tosiaan tuota dataa, itseäni ainakin kiinnostaa tosiaan nuo lämpötilat ja alustan käytös suhteessa niihin.

Huomasitko sen, jos rengas lämpeni "liikaa" alkoiko rengas elää sinusta enemmän vai johtuiko mahdolliset muutokset siitä että esimerkiksi alusta "loppui" kesken?

Hieno homma että olet perehtynyt aiheeseen kunnolla ja ilmeisesti olet tehnyt mittauksia riittävästi jotta virheet eivät muuta tuloksia. Vielä hienompaa on se että et panttaa tuloksia vaan jaat ne meidän perus rata-ajoharrastajien kanssa!  
062802jumpie_prv.gif


Mika
tounge.gif


Meikäläinen ei ole mitään muuta kuin perusratapäivävässykkä. Kun ajaa rataa hitaasti ympäri niin ehtii pohtimaan näitä lämpötila-asioita
biggrin.gif


Ihan hauskaa se on kyllä, onneksi minulla on kriittinen DI kaverina, joka estää pahimmat huuhaat ja yliampumiset meikäläisen suunnalta
biggrin.gif


/marko
 
Kuumalla kelillä on myös muihin paikkoihin vaikuttavia tekijöitä kuin pelkästään renkaisiin. Esim kaikki vanha öljy ja muu paska sekä piki asfaltista pyrkii nousemaan pintaan ja tekee sen liukkaammaksi. Luulisin (siis todella luulisin) että joku SC1 ei todellakaan toimi kunnolla kun lämpötila on korkea (harvinaista Suomessa), kun taas SC2 alkaa toimimaan kunnolla tuossa yli 28 asteen päivälämmössä auringon paistaessa ja radan ollessa kuuma. Pitää myös huomioida iskarien toiminta kuumassa kelissä jolloin vaimennus öljyjen lämpötila on selkeästi korkeampi kuin viileällä kelillä (säädöt ei ole samoja vaikka olisi sama rata). No kaikki tämä on vain mutua ja ehkä turhia ajatuksia. Ensi kesänä (siis 2006) ajattelin laittaa jonkinlaisen seuranta laitteiston mopoon jolla pääsi tarkastelemaan tapahtumia jousituksesta ja jarrutuksista sekä kiihdytyksistä. Katsotaan miten lompakko ja aikataulu antaa periksi. Kohtuullinen tuo on rakentaa itse kun vain löytää jonkun kaverin tekemään muutaman rivin koodia. LCD näyttöjä saa kohtuu hinnalla ja joku viritelmä PALM laitteista voi olla kuhtuullinen noihin. Ompo näkynyt silloin tällöin LCD näyttöjä joissa käyttökelpoinen MCU ja muistia jota voisi käyttää tiedonkeruuseen. IR anturit lämpötilojen mittaamiseen ja etäisyys anturi jousituksen tarkkailun sekä jonkinlainen tiedonkeruu kiihdytyksistä ja jarrutuksista. Siinä se alkaisi olemaan...
 
Luulisin (siis todella luulisin) että joku SC1 ei todellakaan toimi kunnolla kun lämpötila on korkea (harvinaista Suomessa), kun taas SC2 alkaa toimimaan kunnolla tuossa yli 28 asteen päivälämmössä auringon paistaessa ja radan ollessa kuuma.
No tuosta on kyllä ristiriitaista infoa.

Itse käytin koko kauden SC1 etusta ja pito oli erinomainen, samoin kestävyys. Ei koskaan syönyt / kulunut oudosti. En kyllä kokeillut SC2:sta edessä. Takana käytin kelistä riippuen SC1 / SC2 ja itselläni ainakin SC2:nen toimi paremmin lämpöisemmillä keleillä sekä samoin 10 asteen paikkeilla kuin SC1. SC1:nen toimi hyvin taas 15 ja 20 asteen välillä.

Esim. Lauslehto ja Penna ajoivat, mun tietojen mukaan, suurimman osan kisoista SC2:lla, niin edessä kuin takana. Ja juuri tuolla rengastuksella Tatu ajoi uuden rataennätyksen Virtasalmella.

Nuo rengasasiat ovat kyllä mystisiä. Moni asia vaikuttaa moneen, suurin vaikutus varmaan korvien välissä... eli ts. luottamuksella noihin renkaisiin.
 
Luulisin (siis todella luulisin) että joku SC1 ei todellakaan toimi kunnolla kun lämpötila on korkea (harvinaista Suomessa), kun taas SC2 alkaa toimimaan kunnolla tuossa yli 28 asteen päivälämmössä auringon paistaessa ja radan ollessa kuuma.
No tuosta on kyllä ristiriitaista infoa.

Itse käytin koko kauden SC1 etusta ja pito oli erinomainen, samoin kestävyys. Ei koskaan syönyt / kulunut oudosti. En kyllä kokeillut SC2:sta edessä. Takana käytin kelistä riippuen SC1 / SC2 ja itselläni ainakin SC2:nen toimi paremmin lämpöisemmillä keleillä sekä samoin 10 asteen paikkeilla kuin SC1. SC1:nen toimi hyvin taas 15 ja 20 asteen välillä.

Esim. Lauslehto ja Penna ajoivat, mun tietojen mukaan, suurimman osan kisoista SC2:lla, niin edessä kuin takana. Ja juuri tuolla rengastuksella Tatu ajoi uuden rataennätyksen Virtasalmella.

Nuo rengasasiat ovat kyllä mystisiä. Moni asia vaikuttaa moneen, suurin vaikutus varmaan korvien välissä... eli ts. luottamuksella noihin renkaisiin.
Eli olet päätynyt samoihin ajatuksiin kokemuksen kautta kuin minäkin. Tuohon pitoon SC1 ja SC2 välillä vaikuttaa myös paljon ajotapa (luulisin). Kuitenkin ainakin valmistaja ilmoittaa että SC1 viileämpään keliin tai sitten lämpimällä vain aika-ajoon jossa tarvitaan nopea lämpeneminen ja lyhyt kestoikä ei haittaa. SC2 taas vaatii hiukan enemmän lämmitystä, mutta kovia kierroksia voi sitten mättää enemmän peräkkäin renkaan muuttumatta liukkaaksi johtuen liian suuresta pintalämmöstä. Kauniin pöyreät linjat on nopeita ajaa (saa todella kovia kaarenopeuksia), mutta vaatii renkaalta paljon (samoin kuin alustalta). Terävällä linjalla ei renkaat joudu niin koville koska rasitus kaarteessa on lyhyempi vaikkakin terävämpi.
 
Olisi mukava nähdä tosiaan tuota dataa, itseäni ainakin kiinnostaa tosiaan nuo lämpötilat ja alustan käytös suhteessa niihin.

Huomasitko sen, jos rengas lämpeni "liikaa" alkoiko rengas elää sinusta enemmän vai johtuiko mahdolliset muutokset siitä että esimerkiksi alusta "loppui" kesken?

Hieno homma että olet perehtynyt aiheeseen kunnolla ja ilmeisesti olet tehnyt mittauksia riittävästi jotta virheet eivät muuta tuloksia. Vielä hienompaa on se että et panttaa tuloksia vaan jaat ne meidän perus rata-ajoharrastajien kanssa!  
062802jumpie_prv.gif


Mika
tounge.gif


Meikäläinen ei ole mitään muuta kuin perusratapäivävässykkä. Kun ajaa rataa hitaasti ympäri niin ehtii pohtimaan näitä lämpötila-asioita
biggrin.gif


Ihan hauskaa se on kyllä, onneksi minulla on kriittinen DI kaverina, joka estää pahimmat huuhaat ja yliampumiset meikäläisen suunnalta
biggrin.gif


/marko
Rukkaisitteko alustan säätöjä samalla kuin mittailitte renkaiden lämpötiloja?

Huomasitko vaikuttaako perusjäykkyys/löysyys siis slagin muutos tuohon renkaan lämpötilaan?

Mika
 
Esim. Lauslehto ja Penna ajoivat, mun tietojen mukaan, suurimman osan kisoista SC2:lla, niin edessä kuin takana. Ja juuri tuolla rengastuksella Tatu ajoi uuden rataennätyksen Virtasalmella.
Joo, kyselin tuota Duellilta. Jarkko sanoi, että kaverit itse asiassa ajoivat eniten SC2 edessä ja SC1 takana, mutta voi tietenkin olla että Jarkko muisti väärin. Sanoi että SC2:ssa kovempi seos tekee eturenkaasta jäykemmän ja konsistentimman, jolloin alustan saa helpommin säätöihin. Tai ehkä se sitten oli vaan oli perua suuren maailman pidemmistä kilpailuista.

Minulla oli myös ongelmia SC1:n kanssa takana kylmemmällä säällä (<10 C). Rengas alkoi kylmäleikkautumaan ja pito hävisi viiden-kymmenen kierroksen jälkeen. Avauksissa sai olla kieli keskellä suuta, jota pyörä pysyi räpylässä.

Itse aion ensi kaudella kokeilla SC0/SC1 edessä ja SC1/SC2 takana. Tehdas suosittelee SC0:aa kylmälle kelille. Katsotaan jos/kuinka SC0 sulaa Kwaakussa alle.
 
Minun ajotyyliini ja minun massalleni, kun normaali päivälämpötila on sen n. +20 astetta ja renkaina Rennsport, niin etupaine kylmänä 2.3 jolloin etusen lämpötila on 75-80 astetta ja paine lämpimänä 2.5

Takana paine 2.2 kylmänä, tuottaa 2.5 paineen kuumana ja pintalämpötila on silloin n. 75-80 astetta.

Muita huomioita

Kun renkaan lämpötila oli 85-90 astetta, pidossa ei ollut eroa, mutta kuuma rengas kului enemmän ja "rumemmin" (silmämääräisesti). Yli 90 astetta niin pito alkoi heikkenemään ja 100 asteessa rengas oli todella liukas.

Kun ulkolämpötila nousi +30 hujakoille (rata n. +35) niin sitten alkoi tapahtua kummia- takana ei ollut väliä oliko lähtöpaine 1.9 vai 2.4 -> Kuumana sama loppupaine 2.5 ja n. suunnilleen sama pintalämpötila. Korkeapaineisemi rengas ei vain kulunut yhtä rumasti.

Tämä siis meikäläisen tilastojen pohjalta.

/marko
Toi ei oikeen menny jakeluun. Siis rengas kului enemmän, jos sen alkupaine oli pienempi, vaikka ajon aikaiset paineet oli samat riippumatta alkupaineista. Ja lämmötkin oli suunnilleen samat.
Jossain mättää. Jos kaikki muuttajat on samoja, niin tuloskin pitäsi olla aikas samanlainen. Oliko kierrosnopeudet samoja. Tai jospa syynä onkin ollut REM-vaiheen loppuminen
smile_org.gif


Kuinka paljon sulla on tuota raakadataa. Meinaan jos on tarpeeksi kokeiluja, niin kyllä siitä pitäis saada jotain korrelaatiota johonkin suuntaan. Olis tosiaan kiva saada niistä selkokielistä referaattia.

sakke
 
Sitä dataa

Yksinkertainen taulukko aiheesta- tulkitkaa, tulkitkaa. Tuossa on yhden päivän ajokertojen mittauksia Kemorasta.

Yksi mahdollinen selitys renkaan nopeammalle kulumiselle silloin, kun lähtöpaineet ovat alhaalla, on se, että rengas lämpeää eri tavalla ja eri syistä.

Tällä tarkoitan renkaan muodonmuutoksesta aiheutuvaa lämpeämistä. Kylmä, matalapaineinen rengas elää alla pidempään, ennen kuin se saavuttaa toimintalämpötilan.

REM vaiheen ja kierrosaikojen vaikutuksen voit testata itse- näissäkin muuttujissa on ihan tarpeeksi. Tietysti voit miettiä, kuinka paljon keskimääräinen kierrosaika vaihtelee harjoituksissa- joitain sekunteja varmasti.

Testattu ei ole läheskään tarpeeksi- mutta jos mietit kuinka paljon renkaita esim maailmalla kisatiimien toimesta testataan niin saatat oivaltaa, että meikäläisen tai aika monen suomalaisen budjetilla tarkoittamaasi "riittävää raakadataa" on mielestäni mahdotonta saada.

Huru-ukolla on tainnut jäädä aika moni asia lukematta tai ymmärtämättä tai sekä että. Tämä testailu on tehty omaksi huviksi- lähinnä tarkoitus oli testata "vanhaa virallista ratapainetietoa" eli 2.1 eteen ja 1.9 taakse. Tämän oman testaamiseni pohjalta en ainakaan minä pistä noin alhaisia paineita renkaisiin radalla.

/marko
 
Huomasitko vaikuttaako perusjäykkyys/löysyys siis slagin muutos tuohon renkaan lämpötilaan?

Mika
Toista Bladea säädettiin hieman ajon aikana- omaani ei säädetty yhtään. Tuota asiaa ei tutkittu millää muotoa.

Tälle kaudelle toinen testipyörä on saanut alleen Öhlins -alustan, joten ehkä siitä päästään tutkimaan kaikkea kivaa.

/marko
 
Summatakseni tähän mennessä tapahtunutta:

Alunperin puhe oli lämppäreistä ja niiden tarpeellisuudesta. Ennenkuin keskustelu muuttuu täysin teoriaksi niin haluan omalta osalta summata asioita.

Syyt, miksi mielestäni on hyvä käyttää lämppäreitä rataharjoittelussa, ovat:

1. Myyn rengaslämppäreitä
omg.gif

2. Kun tiedän, mikä ilmanpaine renkaissa on lämpimänä, voin säätää homman valmiiksi ja pitää lämppäreillä huolen sitä, että kun ajan ne 10 hidasta kierrosta, niin renkaan käytös ei noilla kierroksilla muutu. Ei ainakaan sillä tarkkuudella, mitä minun sofistikoitumaton perseeni huomaa
biggrin.gif


Sitten voidaan jatkaa ilmanpainekeskustelua, lämpöä ja typpeä unohtamatta
crazy.gif


Mitäs muuttujia olemme saaneet listattua tähän mennessä:

1. Ilman lämpötila
2. Radan lämpötila
3. Kuskin paino
4. Ajotyyli
5. Ilmanpaine renkaassa
6. Renkaan lämpötila
7. Alustan säädöt
8. renkaan merkki, malli ja seos

Näitä kaikkia pitäisi mitata ja huomioida kaikki mahdolliset mittausvirheet.
 
Summatakseni tähän mennessä tapahtunutta:

Alunperin puhe oli lämppäreistä ja niiden tarpeellisuudesta. Ennenkuin keskustelu muuttuu täysin teoriaksi niin haluan omalta osalta summata asioita.

Syyt, miksi mielestäni on hyvä käyttää lämppäreitä rataharjoittelussa, ovat:

1. Myyn rengaslämppäreitä
omg.gif

2. Kun tiedän, mikä ilmanpaine renkaissa on lämpimänä, voin säätää homman valmiiksi ja pitää lämppäreillä huolen sitä, että kun ajan ne 10 hidasta kierrosta, niin renkaan käytös ei noilla kierroksilla muutu. Ei ainakaan sillä tarkkuudella, mitä minun sofistikoitumaton perseeni huomaa
biggrin.gif


Sitten voidaan jatkaa ilmanpainekeskustelua, lämpöä ja typpeä unohtamatta
crazy.gif


Mitäs muuttujia olemme saaneet listattua tähän mennessä:

1. Ilman lämpötila
2. Radan lämpötila
3. Kuskin paino
4. Ajotyyli
5. Ilmanpaine renkaassa
6. Renkaan lämpötila
7. Alustan säädöt
8. renkaan merkki, malli ja seos

Näitä kaikkia pitäisi mitata ja huomioida kaikki mahdolliset mittausvirheet.
Eli olette mitanneet käytännössä ainoastaan renkaan lämpötiloja tietämättä todellisuudessa mikä vaikuttaa mihinkin?
Alustan säädöt ja käytetty vauhti kuitenkin vaikuttaa hyvin paljon renkaan lämpötilaan.

Raakaa dataa(?), no näköjään termejä voi raiskata halutessaan hyvin paljon
baaa.gif


No hyvä pointti tuli selväksi, myyt ilmeisesti rengaslämmittimiä ja myynnin parantamiseksi tuot julki jumalaisen osaamisesi alustan säädön, rata-ajon ja lämpötila raakadatan tulkitsemisessa. Hyvä jos uppoaa yleisöön, ei minuun.

nim. paljon kierroksia radalla
 
Back
Ylös