Rengas kuluu erikoisesti. Onko normaalia?

[shyhander]

Tokihan se nousee nopeammin kun on enemmän voimaa nostamassa. Esijännityksen voima plus jousivakion ja jouston tekemä voima.

Kun olet moottoripyörän päällä, ei jousi ole yhtään enempää puriustettuna kasaan vaikka esijännitystä nostetaan. Jos pomppuja ja monttuja ei oteta huomioon, niin vain sinun ja moottoripyörän paino painaa josuta kasaan, ja kumpikaan ei kasva esijänitystä kiristämällä.

Kun pyörä on omalla painollaan pystyssä, voi periaatteessa joissain tapauksissa varmaan painuma olla 0 milliä, jolloin esijännityksen kiristäminen tietysti painaa jousta kasaan ja "jäykentää" jousitusta ranteilla arvioituna.

 

[Anttimus]

Tollasta ohjekirjassa sanotaan. Mm. ”Suuremmalle esijännitykselle pitäisi periaatteessa säätää suurempi paluuvaimennus”. Noista toisen kuvan jousituskertoimista ja newtoneista en väitä tajuvani, mutta eikös ne vähän viittaisi siihen että se nimenomaan muuttaa tota jousen jäykkyyttä tms?

 

[Koheltaja]

^^Noin mäkin sen asian näen. Esijännitystä säätämällä muutetaan pyörän korkeutta (sag) eikä tämä säätö muuta jousivakiota. Ainoa syy miksi joutuu ehkä koskemaan vaimennuksiin, on jos sag on ollut täysin perseellään ennen säätöä, tai jos pyörän kuorma muuttuu merkittävästi (kyytiläinen tai/ja kamat).

 

[PrivateeR]

On tää "esijännitys" kyllä mahtava puheenaihe vuodesta toiseen.

50% porukasta väittää että "preload puristaa jousta kasaan ja sanoohan sen järkikin ja mitä idiootteja te muut olette" ja laittavat todisteeksi kaaviokuva josta selviää että jousi painuu kasaan.

Toinen 50% väittää yhtä kovaa että "nimitys on väärä, jousi ei painu yhtään enempää kasaan, vaan iskarin varren pituus vain pitenee, mitä ihmeen idiootteja muuta väittävät ovat" ja ihme kyllä myös tämä puolikas antaa nähtäväksi yhtä hienon kaavion josta näkyy selvästi että jousi ei painu vaan varsi pitenee.

Eli 50-50 tilanne vuodesta toiseen jossa kumpikin osapuoli on yhtä oikeassa ja molemmilla perusteluna yhtä hieno kaavakuva. Toinen näistä on pakko olla väärin mutta kumpi..... Se selviää ehkä vuonna 2345.

 

[Anttimus]

Itse en kyllä halunnut asiasta väitellä vaan kysyin kun en tiedä. Voisko se olla niin että on erilailla rakennettuja jousitusratkaisuja. Mä en ainakaan tiedä. Ja en tiedä viittasitko minun laittamaan kuvaan kaaviokuvana. No tarkotus oli lähinnä kysyä mitä noi ohjelirjassa mainitut asiat tarkoittaa kun jousituskerroin muuttuu.

 

[PrivateeR]

Itse en kyllä halunnut asiasta väitellä vaan kysyin kun en tiedä. Voisko se olla niin että on erilailla rakennettuja jousitusratkaisuja. Mä en ainakaan tiedä. Ja en tiedä viittasitko minun laittamaan kuvaan kaaviokuvana. No tarkotus oli lähinnä kysyä mitä noi ohjelirjassa mainitut asiat tarkoittaa kun jousituskerroin muuttuu.

Eijei siis tämä viesti ei millään tavalla ollut kohdistettu keneenkään yksilöön. Tämä keskustelu on vain jatkunut niin monta vuotta täällä kuin muistan eikä näköjää vieläkään näy loppua.

 

[Anttimus]

Eijei siis tämä viesti ei millään tavalla ollut kohdistettu keneenkään yksilöön. Tämä keskustelu on vain jatkunut niin monta vuotta täällä kuin muistan eikä näköjää vieläkään näy loppua.

Hahhah. Joo tää oli elämäni ensimmäinen nettikeskustelu vaikka ikää jo on ja vähän jo kerkesin loukkaantua.

 

[B12]

Tollasta ohjekirjassa sanotaan. Mm. ”Suuremmalle esijännitykselle pitäisi periaatteessa säätää suurempi paluuvaimennus”. Noista toisen kuvan jousituskertoimista ja newtoneista en väitä tajuvani, mutta eikös ne vähän viittaisi siihen että se nimenomaan muuttaa tota jousen jäykkyyttä tms?

Tehdään mielikuvituskoe. Otetaan mielikuvitusiskari tai keulapumppu. Painetaan se kokonaan kasaan ja annetaan vapaasti ponnahtaa täyteen mittaan. Otetaan sekuntikellolla aika.

Sitten ruuvataan lisää esijännitystä jouseen ja toistetaan koe.

Kysymys 1.

Ponnahtaako iskari isommalla esijännityksellä
a) hitaammin
b) samassa ajassa (jousivakio kun ei muutu)
c) nopeammin

Kysymys 2.

Jos kysymyksen 1 vastaus mielestäsi oli a tai c, kumpaan suuntaan paluuvaimennusta pitää säätää, jos haluat että iskari ponnahtaa ulos samassa ajassa kuin ensimmäisessä kokeessa?

Kun tästä on saatu yksimielisyys, voidaan siirtyä vastaohjaukseen.

 

[Miikam]

En ymmärrä, miksi sanotaan, ettei esijännityksen lisääminen tee keulasta jäykempää tai kovempaa - tuntuu aivan apukoululaisten harhoilta.

Tässä havainnollistava kuva

Lineaarisella jousella ei jousivakio (kulmakerroin) muutu esijännitystä lisätessä, mutta jousen kuormitus ja toiminta-alue muuttuu.

1kg/mm jousi 10mm esijännityksellä on pintakovempi kuin 1,2kg/mm jousi ilman esijännitystä, mutta sen kantavuus loppuu kesken aiemmin.

Sama jousi lisätyllä esijännityksellä tekee keulasta kovemman läpi joustomatkan.

 

[Koheltaja]

Kun kuljettaja istuu pyörän päällä, esijännitystä lisättäessä pyörä nousee ylemmäksi ja vähentäessä alemmaksi. Samalla muutetaan sisäänjouston ja ulosjouston välisiä suhteita, joustomatka pysyy koko ajan samana.

Jos meillä on edellä mainitussa tilanteessa painemittari jousen ja jousilautasen välissä niin muuttuuko mittarin lukemat oleellisesti?

Nimittely ja toisten vähättely ei kuulu näihin keskusteluihin.

EDIT: Ja kyllä, oikeassa olette. Tällä lääkityksellä ei ajatus aina ole kirkkaimmillaan kun kuuri on päällä, hetken aikaa joutui taas miettimään ja tekemään simulaation. Täältä käsi ylös virheen merkiksi.

 

[TIJ]

Minkäkähän takia ainakin useimmat yleiset jousituksensäätöohjeet puhuu esijännityksen säätämistä niin että painumat asettuu kohdilleen, kun taas valmistajien ohjekirjoissa (kuten esimerkin KTM) kehotetaan säätämään ajotyylin mukaan

 

[Miikam]

Kun kuljettaja istuu pyörän päällä, esijännitystä lisättäessä pyörä nousee ylemmäksi ja vähentäessä alemmaksi. Samalla muutetaan sisäänjouston ja ulosjouston välisiä suhteita, joustomatka pysyy koko ajan samana.

Jos meillä on edellä mainitussa tilanteessa painemittari jousen ja jousilautasen välissä niin muuttuuko mittarin lukemat oleellisesti?

Ei muutu oleellisesti.
Keulan esijännitystä lisätessä keulan paine ennemminkin laskee ja perän paine kasvaa.

 

[Koheltaja]

Tuohon ajatukseen jumiuduin enkä miettinyt kokonaisuutta, näitä sattuu joskus.

 

[Nitrous]

Niinpä. Varsinkin kun ne on lähes samalla tasolla renkaassa kuin nuo urat mistä puhetta.

Varsinaisesti mitään väliä, mut pyörä on uusi 2021 superduke 1290 ja etupään asetukset on lähes ohjekirjasta kohtaa sport. Ainostaan esijännitystä on hieman vähemmän koska se tuntu ihan hyppykepiltä. Tuntuis ettei renkaita tuhovalla tavalla vois mennä mönkään.

Sport asetus varmaan käskee kirraamaan esijännää ja vaimennuksia? Eli metsään menee. Säädä esijännitys mittaamalla painumat. Eteen n. 40mm ja taakse 35mm kuskin kanssa. Sen jälkeen vaimennukset niihin perusasetuksiin ja sitten säädin kerrallaan kokeilemaan saako siitä paremmaksi.

 

[Nitrous]

Minkäkähän takia ainakin useimmat yleiset jousituksensäätöohjeet puhuu esijännityksen säätämistä niin että painumat asettuu kohdilleen, kun taas valmistajien ohjekirjoissa (kuten esimerkin KTM) kehotetaan säätämään ajotyylin mukaan

Toki ajotyyli vaikuttaa siihen, että mimmosia esijännityksiä kannattaa käyttää. Jos ajaa vain kadulla rennosti kruisaillen, lienee pyörä parempi isommalla painumalla. Kisakuskeilla sitten kuskikohtanen ajotyyli vaikuttaa vähän siihen paljonko esijännää käytetään. 1/3 joustomatkasta tahi 30-40mm edessä ja 5mm vähemmän takana on hyvä nyrkkisääntö katupeliin. Absoluuttisia numeroita tärkeämpää on kuitenkin se pyörän kulkuasento, eli se, että pyörä ei makaa liikaa keulalla tai perällä.

 

[Nitrous]

Tehdään mielikuvituskoe. Otetaan mielikuvitusiskari tai keulapumppu. Painetaan se kokonaan kasaan ja annetaan vapaasti ponnahtaa täyteen mittaan. Otetaan sekuntikellolla aika.

Sitten ruuvataan lisää esijännitystä jouseen ja toistetaan koe.

Kysymys 1.

Ponnahtaako iskari isommalla esijännityksellä
a) hitaammin
b) samassa ajassa (jousivakio kun ei muutu)
c) nopeammin

Kysymys 2.

Jos kysymyksen 1 vastaus mielestäsi oli a tai c, kumpaan suuntaan paluuvaimennusta pitää säätää, jos haluat että iskari ponnahtaa ulos samassa ajassa kuin ensimmäisessä kokeessa?

Kun tästä on saatu yksimielisyys, voidaan siirtyä vastaohjaukseen.

Isommalla esijännnällä keula nousee inan nopeammin, koska jousivoima on karvan isompi. Läpi liikealueen.

Oletetaan, että ekassa tilanteessa jousen esijännitys on 10mm ja meillä on 1kg/mm jousi siellä putkessa. Iskari täydessä pituudessä jousivoima on 10kg. Puristetaan iskari kasaan 120mm, jolloin jousi on puristunut yhteensä 130mm ja jousivoima, jolla se lähtee pomppaamaan takas ylös, on 130kg.

Lisätään 10mm esjännitystä ja vastaavat voimat on iskari pitkänä 20kg ja iskari 120mm painuneena 140kg.

Vastaavasti jos pyörän keula painaa 100kg, painuu se tuolla jousella 40mm tuolla 10mm esijännällä ja 30mm 20mm esijännällä. Molemmille keulaputkille tulee siis 50kg painoa ja ekassa tapauksessa painoa pitää olla 10kg per keulaputki ennen kuin keula alkaa painua. Sit 40mm lisää painumaa, että tolpat kantaa loput 40kg per putki. Toka samoin, mutta tolppa vaatii 20kg painoa ennen kuin alkaa painumaan.

 

[Nitrous]

Isommalla esijännnällä keula nousee inan nopeammin, koska jousivoima on karvan isompi. Läpi liikealueen.

Oletetaan, että ekassa tilanteessa jousen esijännitys on 10mm ja meillä on 1kg/mm jousi siellä putkessa. Iskari täydessä pituudessä jousivoima on 10kg. Puristetaan iskari kasaan 120mm, jolloin jousi on puristunut yhteensä 130mm ja jousivoima, jolla se lähtee pomppaamaan takas ylös, on 130kg.

Lisätään 10mm esjännitystä ja vastaavat voimat on iskari pitkänä 20kg ja iskari 120mm painuneena 140kg.

Vastaavasti jos pyörän keula painaa 100kg, painuu se tuolla jousella 40mm tuolla 10mm esijännällä ja 30mm 20mm esijännällä. Molemmille keulaputkille tulee siis 50kg painoa ja ekassa tapauksessa painoa pitää olla 10kg per keulaputki ennen kuin keula alkaa painua. Sit 40mm lisää painumaa, että tolpat kantaa loput 40kg per putki. Toka samoin, mutta tolppa vaatii 20kg painoa ennen kuin alkaa painumaan.

Unohtu vastata tokaan: inan tarttee lisää reboundia, mutta käytännön ero on aika pieni.

 

[Anttimus]

Sport asetus varmaan käskee kirraamaan esijännää ja vaimennuksia? Eli metsään menee. Säädä esijännitys mittaamalla painumat. Eteen n. 40mm ja taakse 35mm kuskin kanssa. Sen jälkeen vaimennukset niihin perusasetuksiin ja sitten säädin kerrallaan kokeilemaan saako siitä paremmaksi.

Joo. Ne on ollu nyt noin 35 edessä ja 30 takana. Tossa on semmoset kumilenkit etuhaarukassa mistä nään missä se on käyny. Jos pistän enemmän painumaa niin pelkään että pohjaan menee edessä. Noilla jää hiukan pelivaraa, mutta käytössä lähes koko joustomatka. Täytyy jokatapauksessa vähän pelata ja testailla. Sitähän ei huonosta tiedä ennenkuin näkee paremman.

Kävin myös tätä esijännityskeskustelua seuratessani vähän ajamassa pienen lenkin ja katsoin tota eturengasta kun ajoin hitaasti. Se näyttää siltä kun se pyörii että se on tosta keskeltä kauttaltaan vähän koholla ja nuo urat sattuu siihen sopivasti ikäänkuin toinen puoli kohouman päälle ja toinen toiselle puolelle. Elikkäs yritän sanoa että kumi on keskeltä hiukan koholla koko matkalta.

 

[Nitrous]

Joo. Ne on ollu nyt noin 35 edessä ja 30 takana. Tossa on semmoset kumilenkit etuhaarukassa mistä nään missä se on käyny. Jos pistän enemmän painumaa niin pelkään että pohjaan menee edessä. Noilla jää hiukan pelivaraa, mutta käytössä lähes koko joustomatka. Täytyy jokatapauksessa vähän pelata ja testailla. Sitähän ei huonosta tiedä ennenkuin näkee paremman.

Kävin myös tätä esijännityskeskustelua seuratessani vähän ajamassa pienen lenkin ja katsoin tota eturengasta kun ajoin hitaasti. Se näyttää siltä kun se pyörii että se on tosta keskeltä kauttaltaan vähän koholla ja nuo urat sattuu siihen sopivasti ikäänkuin toinen puoli kohouman päälle ja toinen toiselle puolelle. Elikkäs yritän sanoa että kumi on keskeltä hiukan koholla koko matkalta.

Kyllä se keula täydessä jarrussa saakin pohjata, kunhan se pohjaaminen on riittävän pehmeä. Lisäksi siellä on tietty hydraulistopparit estämässä tuota ns. kovaa pohjaamista. Mut jos tuntuu hyvältä noilla niin on se ihan tontilla.

 

[Miikam]

Toki ajotyyli vaikuttaa siihen, että mimmosia esijännityksiä kannattaa käyttää. Jos ajaa vain kadulla rennosti kruisaillen, lienee pyörä parempi isommalla painumalla. Kisakuskeilla sitten kuskikohtanen ajotyyli vaikuttaa vähän siihen paljonko esijännää käytetään. 1/3 joustomatkasta tahi 30-40mm edessä ja 5mm vähemmän takana on hyvä nyrkkisääntö katupeliin. Absoluuttisia numeroita tärkeämpää on kuitenkin se pyörän kulkuasento, eli se, että pyörä ei makaa liikaa keulalla tai perällä.

Mitenköhän pitäisi toimia tapauksissa, joissa takana on selkeästi pidempi joustomatka? Entä kuinka vaikuttaa jousen tai linkun progressiivisuus? Onko kaikki pyörät suunniteltu toimimaan noilla painumilla?

Vanhemmassa 1290 dukessa on keulassa 125 ja perässä 156mm joustomatkat. Pitääkö siihenkin laittaa keulaan 30-40mm ja perään 5mm vähemmän? vaiko kenties 1/3 joustomatkasta? perän painumaksi näillä ohjeilla saadaan 35-52mm eli aika laaja haarukka - kumpi on oikein? Keulassahan siinä ei ollut esijännityksen säätöä laisinkaan

Uudessa mallissa, joka aloituspostaajallakin on, takana on toki vain 140mm