Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Joo, voi runkoakin keventää. Eräs ruotsalainen teki pyöreitä reikiä rungon sisäreunat täyteen. Ei ollut kai loppuun asti hyvä idea...Mistään en mitään tiedä, mutta pystyisikö runkoa keventämään?
Ja periaatteessa renkaiden kohdalta pienempi tai kapeampi kumi on maalaisjärjellä kevyempi, mutta meneekö ajettavuus ja/tai katu-uskottavuus?![]()
Varmaan vanteet saa jostain kevyemmästä matskusta teetettyä?
Vuoden 1995 kotarissa toi oli jo tehty tehtaalla[Lisää huonoja ideoita:
- Poraa kaikki pulttien päät kuopalle. (ylimääräinen pois)
Loistavaa, vetomiehellä on täysin sama agenda talveksi kuin itselläkin!!Nyt tarvis hyviä vinkkejä pyörän painonpudotukseen, että riittää jotain puuhasteltavaa talveksi.
Ja ei, vinkit kuskin painonpudotukseen, tai spekulointi keventämiseen käytetyn rahan ja ajan käyttämisestä muuhun tarkoitukseen eivät kiinnosta. Myös se on tiedossa, että pyörän nopeus kasvaa eniten jos opettelee ajamaan![]()
Tuossa muutamia ajatuksia kilvellisen pyörän varalle:
1) Uusi titaaniputki & hiilislipari
2) Pienempi akku
3) Kevyemmät ketjut ja rattaat
4) Kevyemmät vanteet ja renkaat (nylonkudos)
5) Matkustajan tarvikkeiden heivaaminen (penkki, takarunko, jalkatapit, kahva)
6) Työkaluboxi pois
7) Kevyemmät jarrulevyt
8) Kevyemmät katteet ja etulokari
9) Takajarrunestesäiliö pois/pieneksi
10) Penkki vaihtoon
11) Vilkut ja umpiot pienemmiksi/kevyemmiksi
12) Peilit kevyemmiksi
13) Töötti pois; eivät välitä kuitenkaan
14) Pultit ja mutterit kevyemmiksi
15) Tankinkorkki vaihtoon
16) 50/50 glykoli seos pienemmäksi, tai pelkkää vettä&korroosionestoa tilalle (pienempi tiheys)
17) Kilpiteline veks, korvataan hiilikuitulatalla johon myös takavilkut kiinni.
18) Jalkatappisarja kuskille
19) Vaijerikytkin
20) Titaaniset moottorinosat
21) Kuituairbox
22) Kuitutankki
23) Hiilikuituvahvisteiset jarruletkut
24) Titaaniset pyöränakselit
25) Kevyemmät pyöränlaakerit&holkit
26) Kevyempi/pienempi paisuntasäiliö
27) Titaanijouset
28) Kevyempi yläkolmio
29) Pienempi laturi, johdotuksen siistiminen
30) Releiden & jännitteentasaajan telineiden poisto tai kevennys.
Mitä vielä?
Jatkakaa listaa; myös kisapyörän kevennysvinkit kiinnostavat, vaikka eivät tiekäyttöön soveltuisikaan.
[edit: muuttelen listaa kun ehdotuksia tulee]
Tuosta:Mitkä on minimi painot eri luokissa?
Brittien ebayssa oli viime talvena myynnissä letkusarja, jonka kehuivat olevan alkuperäistä kevyempi. Nyt en tänä syksynä ole sarjaa vielä löytänyt.Löytyyköhän syylärinletkuja kevyempinä? Ovat paksuja ja painavia kumilörssejä enimmäkseen.
Rohkenen olla melkein eri mieltä: Jos lasi- ja hiilikatteesta haluaa sellaisen, että molemmat ovat taivutustilanteessa yhtä jäykkiä, tulee hiilikatteesta karkeasti ottaen noin 35% ohuempi. Toisin sanoen 1 mm hiilikate ja 1.5 mm lasikuitukate olisivat vertailukelpoisia (oletuksena, että hiili on noin 3 x jäykempää ja taivutusjäykkyys lisääntyy t^3 verrannollisena). Huomattavasti jäykempiäkin hiilikuituja kyllä löytyy, mutta niiden muotoiltavuus on hyvin kyseenalainen.Katteet tulikin tuossa mainittua.
Niistä ei saa painoa juurikaan enempää pois, käytät sitten hiiltä tai ihan tavallista E-lasia. Siinä ratkaisee laminaatin paksuus enemän, kuin mitä materiaalia se on, vrt. lentokoneiden kuorirakenteet. Hiili tykittää lasin paksuissa rakenteissa. Mutta onhan se toki kaunista ja muodin mukaista. Lasi maksaa n. 1/10 - 1/5 vastaavasta hiilestä. Lasiakin saa nykyään mustaksi värjättynä, joten siinä säästää selvää rahaa...
Ydintäytettä käyttämällä, ns. kerroslevyrakenteella alipainemuotissa tekeminen, jolloin kuitu juotetaan imuinjektiolla, sillain saadaan niin kevyttä kuin tahtoo -> erittäin monimutkaista tehdä kerroslevyrakenteella, mutta painoa säästyy 2-3 mm vastaavan määrän kuitua oleva kerros.
Huonona puolena erittäin hauras rakenne, ei kestä kolhuja yhtään. Stattista kuormitusta kyllä.
Samco:lta ainakin löytyy.Brittien ebayssa oli viime talvena myynnissä letkusarja, jonka kehuivat olevan alkuperäistä kevyempi. Nyt en tänä syksynä ole sarjaa vielä löytänyt.Löytyyköhän syylärinletkuja kevyempinä? Ovat paksuja ja painavia kumilörssejä enimmäkseen.
Niin se meneekin, kuten sanoit, mutta vain paksuissa rakenteissa. Ohutlevynä ei veto, puristus ja leikkaus -tekijät ole kuidun sunnassa se merkittävin tekijä, vaan lommahduksen estäminen.Rohkenen olla melkein eri mieltä: Jos lasi- ja hiilikatteesta haluaa sellaisen, että molemmat ovat taivutustilanteessa yhtä jäykkiä, tulee hiilikatteesta karkeasti ottaen noin 35% ohuempi. Toisin sanoen 1 mm hiilikate ja 1.5 mm lasikuitukate olisivat vertailukelpoisia (oletuksena, että hiili on noin 3 x jäykempää ja taivutusjäykkyys lisääntyy t^3 verrannollisena). Huomattavasti jäykempiäkin hiilikuituja kyllä löytyy, mutta niiden muotoiltavuus on hyvin kyseenalainen.
No eikös tuossa juuri osoitettu, että jos hiilen kimmokerroin on esimerkiksi kolminkertainen, siitä saa 35% + tiheysero verran kevyemmän, jos tarkastellaan taivutuskestävyyttä = painekuormitus / lommahdus?Niin se meneekin, kuten sanoit, mutta vain paksuissa rakenteissa. Ohutlevynä ei veto, puristus ja leikkaus -tekijät ole kuidun sunnassa se merkittävin tekijä, vaan lommahduksen estäminen.Jos lasi- ja hiilikatteesta haluaa sellaisen, että molemmat ovat taivutustilanteessa yhtä jäykkiä, tulee hiilikatteesta karkeasti ottaen noin 35% ohuempi. Toisin sanoen 1 mm hiilikate ja 1.5 mm lasikuitukate olisivat vertailukelpoisia (oletuksena, että hiili on noin 3 x jäykempää ja taivutusjäykkyys lisääntyy t^3 verrannollisena). Huomattavasti jäykempiäkin hiilikuituja kyllä löytyy, mutta niiden muotoiltavuus on hyvin kyseenalainen.
Mun mielestä et pysty lujuudellisesti osoittamaan, että hiili olisi parempaa katteissa, verrattuna lasiin, kun me puhutaan niin ohuista laminaateista, joilla saisi kevennettyä niitä.
Entäs kun taistellaan universumin mestaruuden ratkaisevista viimeisistä sadasosista, ja eri koneissa on erilaiset vääntö/tehokäyrät ja se antaa etua joillekkin ja joillekkin ei, niin pitäisikö siirtyä myös yksityyppimoottoreihin?Vielä tätä katupeliä hauskempi/kiitollisempi projekti voisi olla puhtaan ratapyörän rakentaminen, kun silloin voisi karsia kaiken nopeuden kannalta turhan tavaran veks (startin, valot, vilkut, akun, seisontatuen, peilit, flektin, jne) ja modata runkoakin sen minkä ikinä uskaltaa. Toisaalta, miksi moiseen ryhtyä, kun aina löytyy näitä kylie-versioita, joiden paino antaa etua 20-30kg puhumattakaan pienemmästä ilmanvastuksesta.
Tai, jos nyt sit ryhtyykin, niin täytyy pitää huolta siitä, että voimasta ei tule puutetta millään radan osalla. Ja puutehan on silloin todellinen, kun kone ei anna enää sitä mitä siltä pyydetään.
Tuskin se nyt kellään mitään etua antaa, jos jokaisesta koneesta löytyy riittävästi löylyä? Meinaan, että saman filosofian mukaan jarrujen kokoakin pitäisi sitten kait säännöstellä, jotta saataisiin vielä eroa hidastuvuudenkin suhteen?Entäs kun taistellaan universumin mestaruuden ratkaisevista viimeisistä sadasosista, ja eri koneissa on erilaiset vääntö/tehokäyrät ja se antaa etua joillekkin ja joillekkin ei, niin pitäisikö siirtyä myös yksityyppimoottoreihin?
Ja miten varmistetaan että eri yksityyppimoottoreiden yksilöt on täsmälleen samalla viivalla tehosta puhuttaessa?
Eip mee ihan sillä lailla kuormitteet ohuessa levyssä, kuten palkissa, varsinkaan leikkaus. Varsinkaan silloin, kun on kaarevia muotoja. Eniten merkkaa levyn paksuus. Jossain kohtaa menee sitten sen laskennallinen raja, kun materiaalilla alkaa olla väliä. Levyä pitää tutkia kokonaisuutena, eikä yhtenä pienenä alkiona yhden dimension kuormituksessa. Sen sisäisten voimien orientaatio muuttuu, kun on kaarevia ja epäsymmetrisiä muotoja. Ne voimat saattaa ylittyä jossain hassussa taivutuksessa siten, että se nurjahtaa tai lommahtaa ihan pienestäkin.No eikös tuossa juuri osoitettu, että jos hiilen kimmokerroin on esimerkiksi kolminkertainen, siitä saa 35% + tiheysero verran kevyemmän, jos tarkastellaan taivutuskestävyyttä = painekuormitus / lommahdus?Niin se meneekin, kuten sanoit, mutta vain paksuissa rakenteissa. Ohutlevynä ei veto, puristus ja leikkaus -tekijät ole kuidun sunnassa se merkittävin tekijä, vaan lommahduksen estäminen.Jos lasi- ja hiilikatteesta haluaa sellaisen, että molemmat ovat taivutustilanteessa yhtä jäykkiä, tulee hiilikatteesta karkeasti ottaen noin 35% ohuempi. Toisin sanoen 1 mm hiilikate ja 1.5 mm lasikuitukate olisivat vertailukelpoisia (oletuksena, että hiili on noin 3 x jäykempää ja taivutusjäykkyys lisääntyy t^3 verrannollisena). Huomattavasti jäykempiäkin hiilikuituja kyllä löytyy, mutta niiden muotoiltavuus on hyvin kyseenalainen.
Mun mielestä et pysty lujuudellisesti osoittamaan, että hiili olisi parempaa katteissa, verrattuna lasiin, kun me puhutaan niin ohuista laminaateista, joilla saisi kevennettyä niitä.
![]()
Aivan takuulla kaikki mahdolliset ajateltavissa olevat erot antavat joillekkin etua ja joillekkin sitten taas ei.Tuskin se nyt kellään mitään etua antaa, jos jokaisesta koneesta löytyy riittävästi löylyä? Meinaan, että saman filosofian mukaan jarrujen kokoakin pitäisi sitten kait säännöstellä, jotta saataisiin vielä eroa hidastuvuudenkin suhteen?Entäs kun taistellaan universumin mestaruuden ratkaisevista viimeisistä sadasosista, ja eri koneissa on erilaiset vääntö/tehokäyrät ja se antaa etua joillekkin ja joillekkin ei, niin pitäisikö siirtyä myös yksityyppimoottoreihin?
Ja miten varmistetaan että eri yksityyppimoottoreiden yksilöt on täsmälleen samalla viivalla tehosta puhuttaessa?
Kannattaisi laskea. Muutaman gramman säästö syntyy silloin jos kuormitusmuoto on epäedullisin mahdollinen (taivutus/lommahdus) ja jos kate painaa alle 10 grammaa; muussa tapauksessa enemmän.Olen vakaasti sitä mieltä, vaikka en ole asiaa laskenut, hiilen käyttö tuottaa muutamien grammojen säästön katteiden tekemisessä, verrattuna lasiin. Ja sittenkin sen muutaman gramman säästöön täytyy oikeasti tietää mitä tekee.