Ottaen huomioon uusien autojen viime vuosikymmenen aikana
huomattavasti - erityisesti jarrujen osalta - parantuneet ajo-ominaisuudet, alkavat nämä nykyiset, ties miltä vuosikymmeneltä peräisin olevat, nopeusrajoitukset tuntua hieman naurettavilta. Ja sitten kun vielä valtiovalta pienentää nopeusrajoituksia aina, kun jollain tiellä sattuu onnettomuuksia, katsomatta siihen, oliko se "liian suuri tilannenopeus" itseasiassa kohtuullisen räikeä ylinopeus.
Onhan se vittumaista ajaa jollain tosiärhäkällä muovikuulalla kahdeksaakymppiä, eiväthän nuo tunnu edes vielä liikkuvan siinä vauhdissa. (Onneksi on naku...) Mutta kun kaikki eivät todellakaan osaa - valitettavasti. Tiedän hyvin paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät - vaikka kortin omaavatkin - sovi tuonne liikenteen sekaan; kuka ajaa aina urku auki, kuka liian varovasti, kuka nyt sitten muuten vaan käsittämättömän huonosti.
Kyllähän tuo mieli tekee useinkin ajaa sallittua lujempaa mutkapätkillä varsinkin. Ja usein niin tulee tehtyäkin. Taajamia olen kuitenkin oppinut kunnioittamaan. Valitettavasti kantapään kautta.
Mielestäni poliisilta voisi silti pyytää sellaista ymmärrystä, että tilanteessa, jossa muuta liikennettä ei todellakaan ole, ei sitä välttämättä lievällä ylinopeudella vaarannakaan. Ja ehkäpä väki oppisi ajelemaan kovaa sitten sellaisilla teillä ja sellaiseen aikaan, ettei vahinkoja tapahtuisi niin paljoa. Kun ei niitä ylinopeuksia kuitenkaan saada koskaan loppumaan. Ja järki käteen ohitusten kanssa! Pirunko järki on antaa sakot sellaiselle, joka ohittaessa satasen alueella ottaa 140 km/h ohituksen ajaksi tauluun? Onhan se nyt huomattavasti turvallisempaa mennä sitten reippaasti ohi, kun kerran lähtee. Joskus tulee kauhistellen katseltua näitä ykskutosia korolloita, kun notkuvat ties kuinka kauan siinä vastaantulijoiden kaistalla. Onko se nyt sitten turvallista ja sujuvaa liikennettä? Ja vaikkei ero saapumisajallisesti 80 km/h ja 90 km/h välillä olekaan kovin suuri, niin se psykologinen vaikutus onkin sitten - ainakin omalla kohdallani - ihan eri luokkaa. Tuntuu paljon sujuvammalta ajaa rauhassa pari kilsaa lujempaa, kuin roikkua koko ajan jonkun 80 km/h rajoitusalueella 70-85 km/h sahaavan pila-auton perässä. Ne kun aiheuttavat lisäksi niin kivat pyörteet aina. Mielummin menen ohi, kuin roikun hanurissa kiinni haistelemassa lähietäisyydeltä.
Että kai tässä oli siis kiteytettynä tarkoitus peräänkuuluttaa tiettyä virkavallan joustavuutta näissä nopeusasioissa. Maalaisjärjen käytön luulisi kuitenkin olevan liikenteessäkin sallittua. Näin ei kuitenkaan tunnu aina olevan.
Paljon puhetta, vähän asiaa. Äänestäkää minut eduskuntaan!
Niin, ja sen verran vielä, että tuo 1500€ sakko on sinällään aikas iso, että sen hinnalla taitaa jo melkein saada tuhota toiselta silmän! Verrattuna siis siihen, mitä muista - usein huomattavasti vakavammista - rikkeistä saa sakkoa, ovat Suomen liikennevalvontajärjestelmän rangaistukset
oikeasti kohtuuttoman suuria. Verrattuna pahoinpitelyihin, raiskauksiin, tappoihin tai sellaiseen naurettavannimiseen rikokseen, kuin
ajoneuvon luvattomaan käyttöönottoon. Joka siis on autovarkaus... Noista kaikista selviää loppujen lopuksi päähäntaputuksilla. Mielestäni ehdollinen vankeus on pienempi paha, kuin kortin menettäminen. Varsinkin, jos asuu Helsingin ulkopuolella, jossa julkista liikennettä ei käytännössä ole, tai jos onkin, on se niin tasotonta ja kallista, ettei sellaista periaatteestakaan voi tukea.
o)!! Juuri ykai päivä sitten ajoin hanxille kuopijosta, ja edellä meni pari tehokasta pyörää. Ja kuinkas ollakkaan, useasti nousi etupyörä ilmaan. Olihan se komian näköistä, mutta mikä parasta, nosto tapahtui suurinpiirtein suoralla, jossa ei ollut muita. 
