Uutena kayttajana talla Internet palstalla mutta kuitenkin mp-kokemusta omaavana en voi olla muistamatta erasta tilannetta 34 vuotta sitten. Eli vuosi taisis olla 1973, alla oli Tuutti ja 4-1 putket (taisi olla itse tehdyt tehoputket) ja menossa ilta ajelulle Hietsun kautta Seurasaarentielle j.n.e.
Matka tyssasi jo Hietsuun jossa jatksimyyja ohjasi tien sivuun. Hietsun mutkat oli ajettu kuulema liian kovaa (nakohavainto) ja kipinat olivat lentaneet pyorasta mutkassa (nakohavainto). Ottaessaan pyoran lahempaan syyniin jatksimyyja kertoi minulle etta pakoputkia ei saa vaihda joten BMW:n tyokalut esiin ja kilpi irti. Ennenkuin paastivat kotiin niin sellainen paivasakkomuistutuslappu kouraan ylinopeudesta ja putkien vaihdosta.
Vitutti niin saatanasti ja rupesin selvittaa asioita ja huomasin etta laissa ei lukenutkaan etta putkia ei saa vaihtaa vaan luki etta saa vaihtaa jos aanet eivat ylita 84 decibelin rajaa...
Eli ei muuta kun valitin sakosta ja villa pakoputkeen ja katsastukseen, taisi olla viela Hernesaaressa silloin. Siihen aikaan katsastusmiehet eivat olleet kayneet asiakaspalvelu kursseja tosin kuin nykyaan ja muistaakseni minua oli vastassa Laanikatsastusmies Savolainen (tittelia ja nimea voin muistaa vaarin) Han jatti esittelematta itseensa, han ei kayttanyt Liikenneministerion maarama paahinetta eika han myoskaan nayttanyt virkamerkinsa. Palvelu oli muutenkin tylya tyyliin "minka vitun takia raahat pyorasi tanne sellaisella putkella"
No takaisin piirustuspoydalle ja valitus Katsastusmiesten toimista (toi virkamerkin tai paahineen puutetta) ja olemattomien pykalien noudattamisesta. Valitus taisi menna seka liikenneministerioon etta Uudenmaan Laanihallitukseen.
Meni viikko ja takaisin katsastuskonttorille. Nuhteet oli mennyt perille. Muutoksia palvelussa oli vain se etta kaikilla katsastusmiehet pistivat myssyn paahan kuin nakivat minut ja vastahakoisesti suostuvat katsastamaan mun pyorani 4-1 putkella jossa ei kuulunut mitaan aanta kiitos pakoputkeen tyonnetyista villoista. Selvisi myoskin etta heilla ei ollut mittauslaitetta vaan heilla oli vain lainassa sellaista silloin kuin "Suurilla Moottoripyorien Maahantuojilla" oli aanenmittauksia tyypityksia varten, joten korvenkuulolla meni tama mittaus. Muistaakseni jouduin viela toimittamaan piirustukset "aanenvaimentimeni" toimintatavoista ja nama tiedot kirjoitettiin rekisteriotteeseeni.
Pyora taas liikenteeseen
Siita paivasta lahtien mun laheiset ja lampimat suhteet katsastusviranomaisiin eli nykyiseen AKE:en ovat peraisin.
Tuli syksy ja kutsu karajaoikeuteen koska olin vastustanut sakon. Keskityn oikeudenkayntiin vahintaan yhta suurella tarmolla kuin Cycle Worldin Granlundit omiinsa ja jopa niin suurella tarmolla etta mun erittain lupavasti alkaneet opiskelut Tekussa jai vahemman huomiolle. Istuin illat pitkin lakikirjaa ja ajoneuvoasetuksia opiskellen ja napayttelin mutsin Remington kirjoituskoneella pitkia vastinetta suuremmalla innolla mutta samalla tekniikalla kuin poliisi siihen aikaan kirjoitti kuulustelu poytakirjoja (kaksi sormi mentelmalla).
Sitten tuli se paiva jolloin marssin Oikeuteen (olisikohan ollut Sofiankadulla Senaattitoria vastapaata). Oli piirustuksia missa vaiheessa Tuutista lentaa kipinoita, katsastuskonttorin antama todistus aanista ja jonkun asiantuntijan lausuntoa siita miten kovaa tai hiljaa pystyy Hietsun mutkaa ajamaan ja tuli tietysti tyrmaysvoitto
Eniten lammitti sen etta Tuomari suositteli Lakimiehen uraa mulle.
Eli noin 34 Vuotta sitten. Ei ole paljon muuttunut....
HIKO
Ps En jatkanut mun insinooriuraani vaan paatin lahtea maailmaa kiertamaan moottoripyoralla. Samalla matkalla taidan olla vielakin
