-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Pikku GS- miähe seikkailut: "Tehtävä taas, ja Alpeilla"
- Keskustelun aloittaja mchuurre
- Aloituspäivä
mchuurre
Vanhempi Jutaaja
Kaikki nuo puista tippuneet lehdet märällä asfaltilla, takasivat nyt sitten sen, että lähes kaikki tiet tässä vesisateessa ja näillä renkailla, (tai melkeimpä millä renkailla tahansa!), olivat "dangerousroad"- teitä! Ei nyt päässyt käyttelemään pikkugessun voimavaroja.....mutta minkäs teet! 
Tulin peltoaukella tienristeykseen ja jotenkin ymmärisin, että tätä risteystä se postimies oli tarkoittanut, ja katse vasempaan kyllä vahvistikin ajatuksen! Tuonne on pakko kääntyä, koska tie lähti nousemaan korkeammalle kuin missään vielä tällä reissulla. Navi oli toistaiseksi ollut koko aamupäivän povitaskussani, koska vettä tihuutti koko ajan, ja sen ympärille olisi pitänyt alkaa kääriä muovia, eikä sitten tuliliiviä olisi voinut käyttää samaan aikaan! Pitäisi saada joki laki, joka velvoittaisi kaikki mp-valmistajat asentamaan min. 2 virranulosottoa pärristä - tuumaan, samalla kun kiihdyttelin kohti oletettua Combe Lavalia.
Jo melkein ylöspäästyäni huomaan jonkin kyltin: "resistance quosiobuet, tms....!" ja käännyn takaisin katsomaan, mitä sotamuistoja net germaanialaiset olivat täälläkin suunnilla aiheuttaneet. Oli jokin vastarintaliikkeen museo, jonka pääovi oli kyllä avoinna, mutta eteistä pitemmälle ei sitten ollutkaan asiaa! Ei, vaikka autoja oli pihalla parikin kpl:tta? Toisaalta, eihän enää ollut sesonki, joten taisivat olla vain siivoojia, tms. remonttireiskoja paikalla...? (Memorial de la Resistance).
Olkoon sitten! Olisi vain ollut niin soma päästä käymään lämpöisessä wc:ssä, tässä parkkipaikalla lorottelun sijaan...
Mutta ei muuta kuin ylemmäs ja kohtahan se itse Combe tupsahtikin jo vastaan!
Melkoisesti oli vain "kattilassa" pilveä, joten aivan alas asti laaksoon ei tällä säällä nyt päässyt näkemään, mutta saihan tästä nyt edes jonkinlaisen kuvan!
Ei mikään pitkänpitkä pätkä kylläkään ollut, yksi pitempi tunneli ja sitten muuten vain "räystäsrännitietä", ja parit tiukemmat kurvit, että jo melekein sanoisin että "hohhoijjaa" ja haukoitus päälle.....Mutta tulipahan nyt kuitenkin nähtyä tämäkin.
Tie jatkui sitten kuinka ollakkaan alas, ja taas yhä enemmän alas, ja tietenkin sitten seuraavaan kylään. Nyt oli otettava navi jo hetkeksi käyttöön, etenkin kun tuliliivi kuumotti ajotakin alla siihen malliin, ja sadekkin vaimeni tykkänään. Seuraava kohteeni olisi se ei Elvis Presley, vaan Route de Presles.
Se kun olisi: "Words can’t describe the road and pictures don’t do it justice. It’s one of the most spectacular balcony roads in the country."
Nyt kuitenkin olin sellaisella seudulla, jossa lähes jokainen kylä, pieni tai isompi, kaikki olivat jotain: " Royans":eja, joten ei ollutkaan ihan helppo tehtävä tämä! Navistani Presleä en löytänyt, ja kummastakaan ranskiskartastani ei tuota paikkaa myöskään löydy, joten ainoa oppaani oli nyt se A4- paperi, johon olin jo tukikohdassani merkinnyt tiet, ja seuraavaksi vastaani tulevat kylännimet! Ja se seuraava kun olisi (Saint-Nazaire-En-Royans), ja "Metriere"...
Mutta koska sade alkoin uudelleen ja navikin piti jälleen irroittaa povitaskuuni, lähdin ajamaan isommalle tielle, eli täysin muistini mukaan "vain vähän matkaa kohti Grenoblea" suuntautuvaa päätietä, (virhe!).
Tie olisi lähellä Serre-Nerpolia, (virhe2), ja tien n
on D22, (virhe3).
Sumua ja sadetta, hetken aikaa kyyryssä nopiaa ajoa kohti koillista, ja sitten "jostain" seuraavasta isommasta kylästä käännös vasemmalle. Kaippa se menisi kuin Strömsössä, kuten niiiin monet asiat ovat ennenkin menneet?
Rekan perässä mutkaa, mitään nähny tihkua, korkella jossain, erään talon pihalla kääntymistä, yms. kaikkea sopi tuohon seuraavaan pariin tuntiin, eikä mitään Preslestä viittaavaakaan tullut missään vaiheessa vastaan!
Tänne kun piti päästä, eikä sinne olisi ollutkaan edes pitkälti, mutta jossain täällä, sitä ajeltiin.... Olkoonkin että olin jo kerran yhdeltä muuttoa tekevältä nuorelta naiselta kysynyt, jotta mihinkäs sitten seuraavaksi pitäsi ajaa?
Täytyy toisaalta myöntää, että kun Combe oli ollut "hieman" pettymys, niin sadesää, sumu ja tihku, ja jne. aiheuttivat sen, ettei Presles nyt toisaalta ollut NIIN ehdoton suosikkini, ettenkö voisi painella suoraan kohti Grenoblea, ja niitä tuttuja laskettelupaikkoja Alp d´Huez:ia ja Les 2 Alpesia. Ja niinhän tässä jo kohta tehtiinkin! Matalana tankkia vasten painautuneena, vesisumu visiirissä ja tuliliivi takin alla kuumottaen, Grenoblen motareita suuntana etelä...
Tämä Presles jäi sitten näkemättä, mutta jos sitten seuraavalla kerralla?
jatkuu....
Tulin peltoaukella tienristeykseen ja jotenkin ymmärisin, että tätä risteystä se postimies oli tarkoittanut, ja katse vasempaan kyllä vahvistikin ajatuksen! Tuonne on pakko kääntyä, koska tie lähti nousemaan korkeammalle kuin missään vielä tällä reissulla. Navi oli toistaiseksi ollut koko aamupäivän povitaskussani, koska vettä tihuutti koko ajan, ja sen ympärille olisi pitänyt alkaa kääriä muovia, eikä sitten tuliliiviä olisi voinut käyttää samaan aikaan! Pitäisi saada joki laki, joka velvoittaisi kaikki mp-valmistajat asentamaan min. 2 virranulosottoa pärristä - tuumaan, samalla kun kiihdyttelin kohti oletettua Combe Lavalia.
Jo melkein ylöspäästyäni huomaan jonkin kyltin: "resistance quosiobuet, tms....!" ja käännyn takaisin katsomaan, mitä sotamuistoja net germaanialaiset olivat täälläkin suunnilla aiheuttaneet. Oli jokin vastarintaliikkeen museo, jonka pääovi oli kyllä avoinna, mutta eteistä pitemmälle ei sitten ollutkaan asiaa! Ei, vaikka autoja oli pihalla parikin kpl:tta? Toisaalta, eihän enää ollut sesonki, joten taisivat olla vain siivoojia, tms. remonttireiskoja paikalla...? (Memorial de la Resistance).
Olkoon sitten! Olisi vain ollut niin soma päästä käymään lämpöisessä wc:ssä, tässä parkkipaikalla lorottelun sijaan...
Mutta ei muuta kuin ylemmäs ja kohtahan se itse Combe tupsahtikin jo vastaan!
Melkoisesti oli vain "kattilassa" pilveä, joten aivan alas asti laaksoon ei tällä säällä nyt päässyt näkemään, mutta saihan tästä nyt edes jonkinlaisen kuvan!
Ei mikään pitkänpitkä pätkä kylläkään ollut, yksi pitempi tunneli ja sitten muuten vain "räystäsrännitietä", ja parit tiukemmat kurvit, että jo melekein sanoisin että "hohhoijjaa" ja haukoitus päälle.....Mutta tulipahan nyt kuitenkin nähtyä tämäkin.
Tie jatkui sitten kuinka ollakkaan alas, ja taas yhä enemmän alas, ja tietenkin sitten seuraavaan kylään. Nyt oli otettava navi jo hetkeksi käyttöön, etenkin kun tuliliivi kuumotti ajotakin alla siihen malliin, ja sadekkin vaimeni tykkänään. Seuraava kohteeni olisi se ei Elvis Presley, vaan Route de Presles.
Se kun olisi: "Words can’t describe the road and pictures don’t do it justice. It’s one of the most spectacular balcony roads in the country."
Nyt kuitenkin olin sellaisella seudulla, jossa lähes jokainen kylä, pieni tai isompi, kaikki olivat jotain: " Royans":eja, joten ei ollutkaan ihan helppo tehtävä tämä! Navistani Presleä en löytänyt, ja kummastakaan ranskiskartastani ei tuota paikkaa myöskään löydy, joten ainoa oppaani oli nyt se A4- paperi, johon olin jo tukikohdassani merkinnyt tiet, ja seuraavaksi vastaani tulevat kylännimet! Ja se seuraava kun olisi (Saint-Nazaire-En-Royans), ja "Metriere"...
Mutta koska sade alkoin uudelleen ja navikin piti jälleen irroittaa povitaskuuni, lähdin ajamaan isommalle tielle, eli täysin muistini mukaan "vain vähän matkaa kohti Grenoblea" suuntautuvaa päätietä, (virhe!).
Tie olisi lähellä Serre-Nerpolia, (virhe2), ja tien n
on D22, (virhe3).Sumua ja sadetta, hetken aikaa kyyryssä nopiaa ajoa kohti koillista, ja sitten "jostain" seuraavasta isommasta kylästä käännös vasemmalle. Kaippa se menisi kuin Strömsössä, kuten niiiin monet asiat ovat ennenkin menneet?
Rekan perässä mutkaa, mitään nähny tihkua, korkella jossain, erään talon pihalla kääntymistä, yms. kaikkea sopi tuohon seuraavaan pariin tuntiin, eikä mitään Preslestä viittaavaakaan tullut missään vaiheessa vastaan!
Tänne kun piti päästä, eikä sinne olisi ollutkaan edes pitkälti, mutta jossain täällä, sitä ajeltiin.... Olkoonkin että olin jo kerran yhdeltä muuttoa tekevältä nuorelta naiselta kysynyt, jotta mihinkäs sitten seuraavaksi pitäsi ajaa?
Täytyy toisaalta myöntää, että kun Combe oli ollut "hieman" pettymys, niin sadesää, sumu ja tihku, ja jne. aiheuttivat sen, ettei Presles nyt toisaalta ollut NIIN ehdoton suosikkini, ettenkö voisi painella suoraan kohti Grenoblea, ja niitä tuttuja laskettelupaikkoja Alp d´Huez:ia ja Les 2 Alpesia. Ja niinhän tässä jo kohta tehtiinkin! Matalana tankkia vasten painautuneena, vesisumu visiirissä ja tuliliivi takin alla kuumottaen, Grenoblen motareita suuntana etelä...
Tämä Presles jäi sitten näkemättä, mutta jos sitten seuraavalla kerralla?
jatkuu....
Viimeksi muokattu:
Alpeilla tai ei, mutta osimoilleen kaikki mitä mopoilija voi toivoa, löytyy eri "twisteillä" Ranskasta....
Tarkemmin vielä siedettävältä neliömäärältä linjan Geneve - Grenoble- Tolouse "alapuolelta" ja tuohon
Pyrennit tietty päälle.
.
Menoa ei haittaa vaikka "Nou habla lö batong" muutamaa sanaa enempää
.
Asioilla tuppaa olla tapana järjestyä.... kunhan ei käyttäydy kuin "kahta puolta kuljetettava" jolla
on vielä kylttikin selässä.... nuoli osoittamassa alas päin.... "Baise muaa".... vai miten se nyt meni
.
Tarkemmin vielä siedettävältä neliömäärältä linjan Geneve - Grenoble- Tolouse "alapuolelta" ja tuohon
Pyrennit tietty päälle.
.Menoa ei haittaa vaikka "Nou habla lö batong" muutamaa sanaa enempää
.Asioilla tuppaa olla tapana järjestyä.... kunhan ei käyttäydy kuin "kahta puolta kuljetettava" jolla
on vielä kylttikin selässä.... nuoli osoittamassa alas päin.... "Baise muaa".... vai miten se nyt meni
.
mchuurre
Vanhempi Jutaaja
Grenoblen läpi, ja sitten johonkin jo syömään oli mielessäni, kun kellokin alkoi olla jo pitkälti puolenpäivän yli!
Motari veti onneksi hyvin, vaikka vesisade yltyi välillä kovemmaksi, mutta ei sentään niin kovaksi, että vasemmalta kaistalta olisi pitänyt poistua hitaammin ajavien sekaan...
Mikähän lie sattuma jälleen, kun ilman navi:n näyttöä osasin todella sopivasti passata itseni juuri oikean tielle johtavan tien ja sen liikenneympyrän varteen, josta koukkasin johonkin kaatopaikalle vievän pikkutien reunaan vedenheitto ja navi-/karttatsekkauksen ajaksi! Olipas hyvä juttu, etenkin kun se äskeinen motari, josta ymmärsin poistua tänne, olisi johtanut aiiiikas pitkään tunneliin ja ties miten pitkästi sitten etiäpäin, ennen kuin sieltä olisi päässyt kääntymään tänne takaisin!
Nyt vain suoraan liikenneympyrästä oikealle, ja seuraavaan kylään syömään! Ja sen kylän nimihän oli:
Vizille. Gessu patsaan juurelle parkkiin, kypäri perälaukkuun, ja marssin suorinta tietä, kadun toisella puolella näkyvään ravintolaan. Nyt häätyisi saada kala-ateria ja ISO annos!
Sitten kun oli syöty, kävin vielä aukoin laidalla sijaitsevassa turisti-informationissa varmistamassa, että oliko tie Brianconiin vielä avoinna, aivan kuten tienvarsitaulussa oli ilmoitettu? Erityisesti tuo Col du Lautaret, se oli nyt se koko homman avain ja pääsy Brianconiin!
Toimistotäti vakuutti, että se olisi avoinna, aivan kuten se näkemäni tienvarsitaulukin ilmoitti, tai siis, eihän siinä lukenut: " OUVERT " , vaan siinä oli se lumihiutaleen kuva. No eihän se jos on hiutale tai pari, mutta JOS se on satanut jo koko päivän, kuten täällä alempana ja koko matkallani, niin sittenhän se voisi olla probleemi...
Toimistotäti kun oli ystävällinen, ja tietenkin kun olin sisään tullessani osanut edes hiukkasen ranskaa: "Bonjour madam!", (kirjoitetaan vaikkapa näin...
, niin tiätty hänen "velvollisuutena" oli soittaa ja tarkistaa läpipääsy tienhoito-servicestä, tai mikä lie pulju se nyt olikaan ja ja.....piiiitkään pitikin odottaa, että viimein sai sitten jonkin automaatin ilmoittamaan, jotta: "lunta tiellä ja sataa edelleen!" Läpiajo ei ole mahdollista- totesi siispä hän ykskantaan!
No johannyt sentään! Mutta olihan tästä vielä sinne matkaa, ja jos olisinkin vaikkapa Les 2 Alpesissa yötä, niin kelihän voisi vielä muuttua illan, yön ja vieläpä aamupäivän aikana, jos ja kun en pitäisi kiirettä! Nii-in! Sain mielestäni loistavan idean, ja nyt jatkettiin sitten kohti Alpe d´Huezia, joka olisi ehdottomasti käytävä tsekkamassa, kun en viime kesänä sinne päässyt kivivyöryjen, tms. syiden takia kun tie oli pätkästy poikki!
Col de la Croix de Fer, olisi avoinna kyllä, mutta juuri kun viime kesän reitti meni tuolta, olin peräti vuorilla vieläpä yötäkin ja JOS Col du Galibier olisi huomennakin lumen takia suljettuna, niin sitten olisi todellinen vaara, että jäisin tuonne mottiin! Eli jokatapauksessa, ainakin sen Col du Chaussyn saisin unohtaa, koska paluu Italian ja Oulxin & Torinon kautta ei houkutellut...
Saapastelin kuitenkin hyvin syöneenä takaisin Gessulle, ja kohta viilletin jo kohti tuulista ja sateista Le Bourg-d Oisans´:in kylää, ja kylläpä se tuuli alkoi ottamaankin jo Gessuun, vaikka tiiviisti tankin päällä jo makasinkin! Sataa ei saisi ajaa, kun sataa, mutta nyt oli tiet suoria, liikennettä vain vähäsen ja niiii, miullahan oli kiire, vai oliko? Katselin ympäröiviä vuorenhuippuja ja sitten, katseeni löysi uutta tuoreelta näyttävää lunta vuoren rinteillä......Ei hyvä! Eli jos jo tuolla korkeudella olisi valkoista niin mites sitten La Grave jne, kylät ennen varsinaisia passoja! Entäs Huez ja Alpes? Näinkö taas nekin jää näkemättä - ei VOI OLLA!......
jatkuu...
Motari veti onneksi hyvin, vaikka vesisade yltyi välillä kovemmaksi, mutta ei sentään niin kovaksi, että vasemmalta kaistalta olisi pitänyt poistua hitaammin ajavien sekaan...
Mikähän lie sattuma jälleen, kun ilman navi:n näyttöä osasin todella sopivasti passata itseni juuri oikean tielle johtavan tien ja sen liikenneympyrän varteen, josta koukkasin johonkin kaatopaikalle vievän pikkutien reunaan vedenheitto ja navi-/karttatsekkauksen ajaksi! Olipas hyvä juttu, etenkin kun se äskeinen motari, josta ymmärsin poistua tänne, olisi johtanut aiiiikas pitkään tunneliin ja ties miten pitkästi sitten etiäpäin, ennen kuin sieltä olisi päässyt kääntymään tänne takaisin!
Nyt vain suoraan liikenneympyrästä oikealle, ja seuraavaan kylään syömään! Ja sen kylän nimihän oli:
Vizille. Gessu patsaan juurelle parkkiin, kypäri perälaukkuun, ja marssin suorinta tietä, kadun toisella puolella näkyvään ravintolaan. Nyt häätyisi saada kala-ateria ja ISO annos!
Sitten kun oli syöty, kävin vielä aukoin laidalla sijaitsevassa turisti-informationissa varmistamassa, että oliko tie Brianconiin vielä avoinna, aivan kuten tienvarsitaulussa oli ilmoitettu? Erityisesti tuo Col du Lautaret, se oli nyt se koko homman avain ja pääsy Brianconiin!
Toimistotäti vakuutti, että se olisi avoinna, aivan kuten se näkemäni tienvarsitaulukin ilmoitti, tai siis, eihän siinä lukenut: " OUVERT " , vaan siinä oli se lumihiutaleen kuva. No eihän se jos on hiutale tai pari, mutta JOS se on satanut jo koko päivän, kuten täällä alempana ja koko matkallani, niin sittenhän se voisi olla probleemi...
Toimistotäti kun oli ystävällinen, ja tietenkin kun olin sisään tullessani osanut edes hiukkasen ranskaa: "Bonjour madam!", (kirjoitetaan vaikkapa näin...
, niin tiätty hänen "velvollisuutena" oli soittaa ja tarkistaa läpipääsy tienhoito-servicestä, tai mikä lie pulju se nyt olikaan ja ja.....piiiitkään pitikin odottaa, että viimein sai sitten jonkin automaatin ilmoittamaan, jotta: "lunta tiellä ja sataa edelleen!" Läpiajo ei ole mahdollista- totesi siispä hän ykskantaan! No johannyt sentään! Mutta olihan tästä vielä sinne matkaa, ja jos olisinkin vaikkapa Les 2 Alpesissa yötä, niin kelihän voisi vielä muuttua illan, yön ja vieläpä aamupäivän aikana, jos ja kun en pitäisi kiirettä! Nii-in! Sain mielestäni loistavan idean, ja nyt jatkettiin sitten kohti Alpe d´Huezia, joka olisi ehdottomasti käytävä tsekkamassa, kun en viime kesänä sinne päässyt kivivyöryjen, tms. syiden takia kun tie oli pätkästy poikki!
Col de la Croix de Fer, olisi avoinna kyllä, mutta juuri kun viime kesän reitti meni tuolta, olin peräti vuorilla vieläpä yötäkin ja JOS Col du Galibier olisi huomennakin lumen takia suljettuna, niin sitten olisi todellinen vaara, että jäisin tuonne mottiin! Eli jokatapauksessa, ainakin sen Col du Chaussyn saisin unohtaa, koska paluu Italian ja Oulxin & Torinon kautta ei houkutellut...
Saapastelin kuitenkin hyvin syöneenä takaisin Gessulle, ja kohta viilletin jo kohti tuulista ja sateista Le Bourg-d Oisans´:in kylää, ja kylläpä se tuuli alkoi ottamaankin jo Gessuun, vaikka tiiviisti tankin päällä jo makasinkin! Sataa ei saisi ajaa, kun sataa, mutta nyt oli tiet suoria, liikennettä vain vähäsen ja niiii, miullahan oli kiire, vai oliko? Katselin ympäröiviä vuorenhuippuja ja sitten, katseeni löysi uutta tuoreelta näyttävää lunta vuoren rinteillä......Ei hyvä! Eli jos jo tuolla korkeudella olisi valkoista niin mites sitten La Grave jne, kylät ennen varsinaisia passoja! Entäs Huez ja Alpes? Näinkö taas nekin jää näkemättä - ei VOI OLLA!......
jatkuu...
Viimeksi muokattu:
mchuurre
Vanhempi Jutaaja
Mikäs se oli tässä näitä laakson, ja kanjonin pohjia päästellä, vaikka olikin melkoinen tuo tuuli, ja kaikenmaailma oksia ja oravia pudonnut puista teille, mutta tonnissa temperaturet laskisi jo 0:aan, ja sen myötä sade muuttuisi lumeksi.....?!!
Le Bourg-d Oisans, ja sitten se "tuttu" liikenneympyrä, kanaalin ylitys, ja sitten se "toinen" liikenneympyrä, josta pitemmälle ei viime kesänä ollutkaan asiaa. Tuosta nuin: "Boroboroboro- BRÄÄ-ÄÄÄÄMMM, PROOOUUUUAAAAAAAAAA!" Kallistelin Gessun suoraan Alpe d´Huez:ia menevälle tielle, joka lähtikin kohta nousemaan ihan reilusti kohti lumivalkeaa huippua. Gessun temperaturemittaria samalla sivusilmällä seuraten, lähdin nousemaan mutkatietä ylemmäs ja ylemmäs, ja tällä hetkellä lukemat olivat: +8´c. Päivällä se oli ennen Grenoblea vielä +14´c, joten kyllä alas oli vajennut.
Tuliliivin takia, en tuota alenemista ollut tietenkään muutoin noteerannut, mutta yhä ylemmäs kun Gessullani etenimme, lukemat vaihtuivat jatkuvasti..... +4´c, ja parin km:n päästä enää +2´c. Nyt olin tulossa jo hiihtokeskuksen "keskukseen", jossa oli lähes autioita, ei montaa liikkuvaa autoa, ei oikeastaan mitään, mikä muutenkaan liikkuisi.
Päätin ajaa niin ylös, kun Gessulla vain arvaisi edetä, ja nyt olin jo ylimmällä hissiasemalla, josta pääsin näkemään ensimmäiset lähettyvillä maahan sataneet lumet...Alpe d´Huez:in kylän korkeus ei muuten ole "kuin" 1450m, ja lunta oli jo tälläkin korkeudella, niin mitenkäs sitten se tuleva passo, Col du Lauteret, jonka korkein kohta sijaitsee 2057m:ssä! Että ei ihme, jos siinä näkemässäni tienvarren kyltissä killitti se * eli lumihiutaleen kuva, ja se informatiivinen tiedotekkin kertoi, turisti-informationin tätin ohella, ettei sinne olisi tänään asiaa!
Tulisikos nyt näistä ihan perusteistä meikäläiselle tänään "dangerousroad:eja" ?`? Gessun 2000 €:n omavastuu laitteli nyt miettimään tulevia päätöksiäni ihan eri levelillä, kuin jos olisin omalla Gessulla ollut matkassa! Ja mitkä renkaat tässä olikaan! Sileät rätit, eikä edes Heidenaut, saati M+S:t !
Mutta kaikesta huolimatta, ja ehkäpä juuri senkin takia, jatkoin edelleen eteenpäin, ja yhä ylemmäs nousevaa märkää asfalttitietä ....ylemmäs ja ylemmäs, ja temperaturemittari vilkutti enää vaatimatonta +1´c:n lukemaa....Assu on märkänä liukasta, ja lumi siinä tekee sen vieläkin luikkaammaksi, että tulispa edes hiekkatietä vastaan....!
Mutta tuo valkoisella merkitty, "epävirallinen" ja mahdollisesti luokkaan "Dangerousroad"- pätkä vaikutti ainakin näin kartalta katsottuna aiiiiikas herkulliselta, jos nyt tuollaista nimitystä ajourasta voidaan edes käyttää..?
jatkuu....
Le Bourg-d Oisans, ja sitten se "tuttu" liikenneympyrä, kanaalin ylitys, ja sitten se "toinen" liikenneympyrä, josta pitemmälle ei viime kesänä ollutkaan asiaa. Tuosta nuin: "Boroboroboro- BRÄÄ-ÄÄÄÄMMM, PROOOUUUUAAAAAAAAAA!" Kallistelin Gessun suoraan Alpe d´Huez:ia menevälle tielle, joka lähtikin kohta nousemaan ihan reilusti kohti lumivalkeaa huippua. Gessun temperaturemittaria samalla sivusilmällä seuraten, lähdin nousemaan mutkatietä ylemmäs ja ylemmäs, ja tällä hetkellä lukemat olivat: +8´c. Päivällä se oli ennen Grenoblea vielä +14´c, joten kyllä alas oli vajennut.
Tuliliivin takia, en tuota alenemista ollut tietenkään muutoin noteerannut, mutta yhä ylemmäs kun Gessullani etenimme, lukemat vaihtuivat jatkuvasti..... +4´c, ja parin km:n päästä enää +2´c. Nyt olin tulossa jo hiihtokeskuksen "keskukseen", jossa oli lähes autioita, ei montaa liikkuvaa autoa, ei oikeastaan mitään, mikä muutenkaan liikkuisi.
Päätin ajaa niin ylös, kun Gessulla vain arvaisi edetä, ja nyt olin jo ylimmällä hissiasemalla, josta pääsin näkemään ensimmäiset lähettyvillä maahan sataneet lumet...Alpe d´Huez:in kylän korkeus ei muuten ole "kuin" 1450m, ja lunta oli jo tälläkin korkeudella, niin mitenkäs sitten se tuleva passo, Col du Lauteret, jonka korkein kohta sijaitsee 2057m:ssä! Että ei ihme, jos siinä näkemässäni tienvarren kyltissä killitti se * eli lumihiutaleen kuva, ja se informatiivinen tiedotekkin kertoi, turisti-informationin tätin ohella, ettei sinne olisi tänään asiaa!
Tulisikos nyt näistä ihan perusteistä meikäläiselle tänään "dangerousroad:eja" ?`? Gessun 2000 €:n omavastuu laitteli nyt miettimään tulevia päätöksiäni ihan eri levelillä, kuin jos olisin omalla Gessulla ollut matkassa! Ja mitkä renkaat tässä olikaan! Sileät rätit, eikä edes Heidenaut, saati M+S:t !
Mutta kaikesta huolimatta, ja ehkäpä juuri senkin takia, jatkoin edelleen eteenpäin, ja yhä ylemmäs nousevaa märkää asfalttitietä ....ylemmäs ja ylemmäs, ja temperaturemittari vilkutti enää vaatimatonta +1´c:n lukemaa....Assu on märkänä liukasta, ja lumi siinä tekee sen vieläkin luikkaammaksi, että tulispa edes hiekkatietä vastaan....!
Mutta tuo valkoisella merkitty, "epävirallinen" ja mahdollisesti luokkaan "Dangerousroad"- pätkä vaikutti ainakin näin kartalta katsottuna aiiiiikas herkulliselta, jos nyt tuollaista nimitystä ajourasta voidaan edes käyttää..?
jatkuu....
Viimeksi muokattu:
mchuurre
Vanhempi Jutaaja
Sumussa ei voinut ajaa, kuin mateluvauhtia, eikä nyt vauhtia kannattaisi pitää muutenkaan, koska temperaturemittari vilkutti vain +1´c:tä. Ketään ei tullut vastaan, mutta eipä tainnut ylöskään kyllä olla menijöitä tällä kelillä! Vielä muutamat kurvit, parit kolmet alamäet ja sitten se lopullinen nousu... Tuolla pilkoitti nähtävästi tien pää ja kas, olihan täällä sentään puolenkymmentä retkeilyautoa, tai mitä lie patikkaporukkaa tuoneet niillä tänne? Opastaulu ilmoitti korkeuslukemiksi tasan 2090m.
Tie siis päätyi tähän, joten eipä muuta kuin sitten alas, kohti Les 2 Alpesia, mutta v a r o e n, ja alas laaksoon, menisin tuota jo ennakkoon suunnittelemaani "valkoista" tietä. Toivottavasti se ei kuitenkaan luonnossa olis valkoinen, tuumasin, kun lähdin ohjastamaan Gessua hiljalleen alemmas ja alemmas... Korvista sen kuulin, kun ilmanpaine lisääntyi, tullessani alaspäin. Ja taas se sumu, joka esti maisemien tarkkailun, kunnes saavuin jälleen itse kylään.
Tihkusade jatkui ja varmaan jatkuisi aivan pimeään asti! Mutta nyt piti löytää se Huez:in lentokentän suuntaan vievä tieura? Se sama tie, kun oli se "valkoinen", jonka jyrkkyys asteet kartalla oli 15%, mutta eihän tuo vielä mikään jyrkkä olisi! Hmm... tämä tie oli vielä asfalttia, ja kyllä, tuolla näkyikin jo lennonjohtotorni ja siellä sen kentänkin täytyy silloin olla. Todellakin, pysäytin Gessun nyt jo kapeaksi hiekkatieksi muuttuneelle tielle, ja sitten otin parit kuvat yhdestä maailman oudoimmasta ja samalla vaarallisemmasta lentokentästä.
Kenttä kun on tehty vuorenrinteeseen, siihen tullaan luonnollisesti vain yhdestä suunnasta, ja tuulen suunnasta riippumatta! Kentälle ei voi myöskään tehdä harjoituslaskuja, (ns. läpilaskuja), koska se on rinteessä. Kentän jyrkkyydestä johtuen, (kaltevuudesta), häätyy lentäjän osata laskeutua "full-time-throttle" - tyyliin, eli moottoritehot päällä kokoajan, koska muutoin vaarana on koneen pakittaminen alas tulosuuntaan. yms. eli kaikkiaan erikoista joka tapauksessa.... Platta nyt sentään oli onneksi tasamaata....
JOS olisi ollut parempi keli, olisin voinut jäädä odottelemaan kentälle saapuvia ilma-aluksia, mutta tällä kelillä ei tänään olisi mitään toimintaa kyllä täällä, olkoonkin että eräs helikopteri koekäytti roottoriaan konehallin edustalla pitkään. Eli nyt olisi aika jatkaa matkaa! Hämärä tulisi näin sadepäivänä nopeaan ja matkaa alas, täysin vierasta tieuraa, olisi vielä runsaasti. Eikä mitään takeita olisi siitäkään, että pääseekö tätä kautta alas asti lainkaan! Kukaan kun ei ollut vielä tullut vastaan, saati että olisi samaan suuntaan ajanut kanssani....
Melkoiset maisemat, tummat vuorenrinteet ja monet lammaslaumat tulivat vuorotellen vastaani. No ei ole varmaan muita ajoneuvoja täällä hiljan liikkunutkaan, koska nuo lampaat olivat vallaneet tämän tieuran kauttaaltaan? Sitten lähdettiin jyrkkään laskuun, pitkään mentiin jokiuoman reunaa, ja sitten taas lähdettiinkin jo uudestaan jyrkkään nousuun.... . Kunnes tulin jonkinlaisen "vuoristomajatalon" portille, jossa luki jälleen niiin monessa kohdin kaikenlaisia varoituksia ja ajokieltoja, mutta portti oli kuitenkin avoinna? Asfalttiin oli maalattu sana: "Danger!" Mutta jos kerran portti on avoinna, niin saahan siitä silloin mennä, tuumasin edelleen, joten matkanikin alemmas alas jatkuisi edelleen... Kuitenkaan, ketään ei edelleenkään tullut vastaani, joten näinköhän alempana olisi lisää portteja, jolloin paluumatkasta takaisin Huez:iin tulisi jo pitkä ja hidas!
Onneksi temperaturet lähtivät jälleen nousemaan, tietenkin, kun laskeuduin alemmas ja taas alemmas, eli "so far so goooood!". Mutta viisainta olisi tänään jäädä yöksi jonnekkin tälle seudulle, kun että edes lähtisin yrittämään enää Brianconin suuntaan, La Grave:een tms. eli Les 2 Alpes oli nyt seuraava kohteeni. Niin, ja tietenkin vain jos Herra tahtoisi, eli pääsisin nyt ensiksi edes alas asti ja päätielle ensin....
jatkuu...
Tie siis päätyi tähän, joten eipä muuta kuin sitten alas, kohti Les 2 Alpesia, mutta v a r o e n, ja alas laaksoon, menisin tuota jo ennakkoon suunnittelemaani "valkoista" tietä. Toivottavasti se ei kuitenkaan luonnossa olis valkoinen, tuumasin, kun lähdin ohjastamaan Gessua hiljalleen alemmas ja alemmas... Korvista sen kuulin, kun ilmanpaine lisääntyi, tullessani alaspäin. Ja taas se sumu, joka esti maisemien tarkkailun, kunnes saavuin jälleen itse kylään.
Tihkusade jatkui ja varmaan jatkuisi aivan pimeään asti! Mutta nyt piti löytää se Huez:in lentokentän suuntaan vievä tieura? Se sama tie, kun oli se "valkoinen", jonka jyrkkyys asteet kartalla oli 15%, mutta eihän tuo vielä mikään jyrkkä olisi! Hmm... tämä tie oli vielä asfalttia, ja kyllä, tuolla näkyikin jo lennonjohtotorni ja siellä sen kentänkin täytyy silloin olla. Todellakin, pysäytin Gessun nyt jo kapeaksi hiekkatieksi muuttuneelle tielle, ja sitten otin parit kuvat yhdestä maailman oudoimmasta ja samalla vaarallisemmasta lentokentästä.
Kenttä kun on tehty vuorenrinteeseen, siihen tullaan luonnollisesti vain yhdestä suunnasta, ja tuulen suunnasta riippumatta! Kentälle ei voi myöskään tehdä harjoituslaskuja, (ns. läpilaskuja), koska se on rinteessä. Kentän jyrkkyydestä johtuen, (kaltevuudesta), häätyy lentäjän osata laskeutua "full-time-throttle" - tyyliin, eli moottoritehot päällä kokoajan, koska muutoin vaarana on koneen pakittaminen alas tulosuuntaan. yms. eli kaikkiaan erikoista joka tapauksessa....
Platta nyt sentään oli onneksi tasamaata....JOS olisi ollut parempi keli, olisin voinut jäädä odottelemaan kentälle saapuvia ilma-aluksia, mutta tällä kelillä ei tänään olisi mitään toimintaa kyllä täällä, olkoonkin että eräs helikopteri koekäytti roottoriaan konehallin edustalla pitkään. Eli nyt olisi aika jatkaa matkaa! Hämärä tulisi näin sadepäivänä nopeaan ja matkaa alas, täysin vierasta tieuraa, olisi vielä runsaasti. Eikä mitään takeita olisi siitäkään, että pääseekö tätä kautta alas asti lainkaan! Kukaan kun ei ollut vielä tullut vastaan, saati että olisi samaan suuntaan ajanut kanssani....
Melkoiset maisemat, tummat vuorenrinteet ja monet lammaslaumat tulivat vuorotellen vastaani. No ei ole varmaan muita ajoneuvoja täällä hiljan liikkunutkaan, koska nuo lampaat olivat vallaneet tämän tieuran kauttaaltaan? Sitten lähdettiin jyrkkään laskuun, pitkään mentiin jokiuoman reunaa, ja sitten taas lähdettiinkin jo uudestaan jyrkkään nousuun.... . Kunnes tulin jonkinlaisen "vuoristomajatalon" portille, jossa luki jälleen niiin monessa kohdin kaikenlaisia varoituksia ja ajokieltoja, mutta portti oli kuitenkin avoinna? Asfalttiin oli maalattu sana: "Danger!" Mutta jos kerran portti on avoinna, niin saahan siitä silloin mennä, tuumasin edelleen, joten matkanikin alemmas alas jatkuisi edelleen... Kuitenkaan, ketään ei edelleenkään tullut vastaani, joten näinköhän alempana olisi lisää portteja, jolloin paluumatkasta takaisin Huez:iin tulisi jo pitkä ja hidas!
Onneksi temperaturet lähtivät jälleen nousemaan, tietenkin, kun laskeuduin alemmas ja taas alemmas, eli "so far so goooood!". Mutta viisainta olisi tänään jäädä yöksi jonnekkin tälle seudulle, kun että edes lähtisin yrittämään enää Brianconin suuntaan, La Grave:een tms. eli Les 2 Alpes oli nyt seuraava kohteeni. Niin, ja tietenkin vain jos Herra tahtoisi, eli pääsisin nyt ensiksi edes alas asti ja päätielle ensin....
jatkuu...
Viimeksi muokattu:
mchuurre
Vanhempi Jutaaja
No niin vain Herra toi meikäläisen myös alas asti, Gessun avustamana, ja niiin monen, ja aiiikas jyrkänkin mutkan, kurvin ja kapean tienkohdan kautta! Mutta pääsin lopulta tien läpi, olkoonkin, että ylhäällä huipulla oli "päättyvän kadun liikennemerkki" ja "FERME", ja vaikka mitä muutakin ajokieltoliikennemerkkiä..... !
Mutta nyt oli sitten tuokin "valkoinen tie" nähty ja koettu! Mutta entäs nyt sitten? Tässä näytti olevan tuo Brianconiin menevän tiekatkoksen syykin selvillä, eli tunnelityömaa, joten joka ikinen Brianconiin osoittava opaste ohjaisi kaiken liikenteen taas takaisin sinne mistä jo aikaisemmin tulin, ja edelleen kohti GAP:in kaupunkia.....
Hoppusti jo lähdinkin ensin ajamaan kohti lähintä, eli Le Bourg- d´ Oisansia, mutta vain parin tunnelin verran, kun päätin tehdä U-käänöksen ja käydä kuitenkin, ihan varmuuden vuoksi, vielä kerran toteamassa, etteikö kuitenkin olisi mahdollista päästä suoraan Brianconiin, kuten ensin ja alussa olinkin suunnitellut? Ihmettelin vain, ja edelleen, miksi jokaikinen Brianconiin johdattava suunnistustaulu ja opastekyltti osoitti "väärään suuntaan", eli sinne GAP:iin? Miksi sitten se Informationin nainenkin kertoi, että tie olisi lumisateen vuoksi suljettu, jos ja kun kerran täältä ei olisi muutenkaan mahdollista ajaa La Graveen ja edelleen Col du Lautaretin kautta Brianconiin!!!?? Ei nyt ymmärrä enää....?
Hämärääkin alkoi jo tulla! Tosin, sateen takia, koko päivä oli ollut "dymää", joten ei tässä hirveän hilpeänä enää ajeltu, ja kyllähän se tuolla ylempänä aikaisemmin ajatukseeni tullut yöpyminen Les 2 Alpesissa, sai nyt ottelu- ja erävoiton 6 -0. Joten suuntasin etupyörän jälleen kohti vuorenhuippua, mutta tällä kertaa vastaikkaiseen suuntaan, kuin missä Alp d´Huez oli. Kaasukäsi kiersi kapulaa kummasti, ja Gessun putki alkoi säveltää: "BROABBATABROABAABBATA- BROOOOOAAAAAAAAAAAA!", kun äänet kaikuivat pitkin vuoren rinnettä...
Olihan se somaa toisaalta tulla "tuttuun" paikkaan uudelleen, joskin ja tosin aikaa kun oli vierähtänyt se abouttiarallaa 25 vuotta siitä kun kaverin kanssa olimme täällä laskettelemassa, niin olihan se koko kylä ja etenkin sen ympäristö muuttunut. Ja moneen kertaan! Ei ollut mitään sellaista kiinnikohtaa, josta olisin saanut mitään varsinaista muistoa, kuin ehkä tuo "Jandre", sellainen sana kuin vilahti jossain täällä, runsaiden katu- ja mainosvalojen joukossa. Tuo Janderahan oli se kabiinihissi, tai oikeammin vuorenhuippu joka oli kaikkein korkein, eli sillä pääsi sinne 3400 metriin asti! Ja kyllähän sen vielä muistan, kuinka monot jalassa ja sukset jalassa yritti vähänkin käsillä auttaa menoa, niin happi tuntui kyllä loppuvan! Oli se sen verran ylhäällä tuolla jossain, mutta nyt huiput peitti sadepilvet ja hiljalleen hiipuva pimeys.
Ja voihan täällä toki muutakin tehdä, kuin lasketella, tai snoukkailla.... Että melkein täytyykin tulla vaikkapa ensi kesänä ihan vaimoni kanssa tänne, "paremmalla säällä"?
Mutta mitäs sitten? Nythän täällä näemmä pääsisi parisataa metriä vieläkin ylemmäs, eli peräti 3600 metriin! Kyläkorkeus oli "vain" vaatimattomasti 1650 m, mutta tuon jäätikön muistan! Eli se oli euroopan suurin hiihtoon soveltuva sellainen!
Mutta palataampas jälleen Gessun satulaan, tai ainakin vielä hetkeksi, ja puristelemaan vesisateeseen kuumia kahvoja. Tuliliivikin se lämmitti somasti, että ei tässä mikään kylmä edelleenkään ollut, mutta hämärä, orastava näläntunne ja tietty jonkinlainen väsymyskin alkoi jo verottaa päivän ajelun jälkeen. Eli kyllä tässä nyt jo katse haki avoinna olevaa hotellia.
Eikä muuten kaikki nuo "sadat" hotellin olleetkaan näin sesongin ulkopuolella avoinna! Eli vain joissain niistä paloi valoja, tai näkyi edes autoja pääoven tai kadulla parkissa. Hmmm.... mutta jatkoin kuitenkin aivan tien loppuun asti, eli tehdäämpä ns. lähestyminen ylhäältä käsin uudelleen, ja niin sitten teinkin! Eli pääkatu aivan ylös asti, siellä vaatimaton kuvaussessio ja sitten valuttaen alas takaisin kylälle, joskin ja tosin pitkää matkaa ei takaisin päin tarvinnut edes tulla, kun jo parkkeerasin yhden hotellin pihalle, jossa oli sekä autoja pari pihalla, sekä ikkunasta pilkotti valoa! "That´s it"- päätin, oli hinta se ja sama. Tai no, ainakin melkein, tuumailin, kun avasin kypäräni hihnaa samalla kun asteli jo kohti pääovea..
jatkuu...
Mutta nyt oli sitten tuokin "valkoinen tie" nähty ja koettu! Mutta entäs nyt sitten? Tässä näytti olevan tuo Brianconiin menevän tiekatkoksen syykin selvillä, eli tunnelityömaa, joten joka ikinen Brianconiin osoittava opaste ohjaisi kaiken liikenteen taas takaisin sinne mistä jo aikaisemmin tulin, ja edelleen kohti GAP:in kaupunkia.....
Hoppusti jo lähdinkin ensin ajamaan kohti lähintä, eli Le Bourg- d´ Oisansia, mutta vain parin tunnelin verran, kun päätin tehdä U-käänöksen ja käydä kuitenkin, ihan varmuuden vuoksi, vielä kerran toteamassa, etteikö kuitenkin olisi mahdollista päästä suoraan Brianconiin, kuten ensin ja alussa olinkin suunnitellut? Ihmettelin vain, ja edelleen, miksi jokaikinen Brianconiin johdattava suunnistustaulu ja opastekyltti osoitti "väärään suuntaan", eli sinne GAP:iin? Miksi sitten se Informationin nainenkin kertoi, että tie olisi lumisateen vuoksi suljettu, jos ja kun kerran täältä ei olisi muutenkaan mahdollista ajaa La Graveen ja edelleen Col du Lautaretin kautta Brianconiin!!!?? Ei nyt ymmärrä enää....?
Hämärääkin alkoi jo tulla! Tosin, sateen takia, koko päivä oli ollut "dymää", joten ei tässä hirveän hilpeänä enää ajeltu, ja kyllähän se tuolla ylempänä aikaisemmin ajatukseeni tullut yöpyminen Les 2 Alpesissa, sai nyt ottelu- ja erävoiton 6 -0. Joten suuntasin etupyörän jälleen kohti vuorenhuippua, mutta tällä kertaa vastaikkaiseen suuntaan, kuin missä Alp d´Huez oli. Kaasukäsi kiersi kapulaa kummasti, ja Gessun putki alkoi säveltää: "BROABBATABROABAABBATA- BROOOOOAAAAAAAAAAAA!", kun äänet kaikuivat pitkin vuoren rinnettä...
Olihan se somaa toisaalta tulla "tuttuun" paikkaan uudelleen, joskin ja tosin aikaa kun oli vierähtänyt se abouttiarallaa 25 vuotta siitä kun kaverin kanssa olimme täällä laskettelemassa, niin olihan se koko kylä ja etenkin sen ympäristö muuttunut. Ja moneen kertaan! Ei ollut mitään sellaista kiinnikohtaa, josta olisin saanut mitään varsinaista muistoa, kuin ehkä tuo "Jandre", sellainen sana kuin vilahti jossain täällä, runsaiden katu- ja mainosvalojen joukossa. Tuo Janderahan oli se kabiinihissi, tai oikeammin vuorenhuippu joka oli kaikkein korkein, eli sillä pääsi sinne 3400 metriin asti! Ja kyllähän sen vielä muistan, kuinka monot jalassa ja sukset jalassa yritti vähänkin käsillä auttaa menoa, niin happi tuntui kyllä loppuvan! Oli se sen verran ylhäällä tuolla jossain, mutta nyt huiput peitti sadepilvet ja hiljalleen hiipuva pimeys.
Ja voihan täällä toki muutakin tehdä, kuin lasketella, tai snoukkailla.... Että melkein täytyykin tulla vaikkapa ensi kesänä ihan vaimoni kanssa tänne, "paremmalla säällä"?
Mutta mitäs sitten? Nythän täällä näemmä pääsisi parisataa metriä vieläkin ylemmäs, eli peräti 3600 metriin! Kyläkorkeus oli "vain" vaatimattomasti 1650 m, mutta tuon jäätikön muistan! Eli se oli euroopan suurin hiihtoon soveltuva sellainen!
Mutta palataampas jälleen Gessun satulaan, tai ainakin vielä hetkeksi, ja puristelemaan vesisateeseen kuumia kahvoja. Tuliliivikin se lämmitti somasti, että ei tässä mikään kylmä edelleenkään ollut, mutta hämärä, orastava näläntunne ja tietty jonkinlainen väsymyskin alkoi jo verottaa päivän ajelun jälkeen. Eli kyllä tässä nyt jo katse haki avoinna olevaa hotellia.
Eikä muuten kaikki nuo "sadat" hotellin olleetkaan näin sesongin ulkopuolella avoinna! Eli vain joissain niistä paloi valoja, tai näkyi edes autoja pääoven tai kadulla parkissa. Hmmm.... mutta jatkoin kuitenkin aivan tien loppuun asti, eli tehdäämpä ns. lähestyminen ylhäältä käsin uudelleen, ja niin sitten teinkin! Eli pääkatu aivan ylös asti, siellä vaatimaton kuvaussessio ja sitten valuttaen alas takaisin kylälle, joskin ja tosin pitkää matkaa ei takaisin päin tarvinnut edes tulla, kun jo parkkeerasin yhden hotellin pihalle, jossa oli sekä autoja pari pihalla, sekä ikkunasta pilkotti valoa! "That´s it"- päätin, oli hinta se ja sama. Tai no, ainakin melkein, tuumailin, kun avasin kypäräni hihnaa samalla kun asteli jo kohti pääovea..
jatkuu...
Viimeksi muokattu:
mchuurre
Vanhempi Jutaaja
Ovihan oli säpissä, eikä ketään näkynyt missään? No, autoja oli kuitenkin pihalla, ja kun en pitänyt hoppusta, niin tulihan siihe kohta sitten rouva ovea avaamaan. Tiedustelin kohteliaammin, löytyisikös hotellista "economy"- hintaista huonetta, yhdelle ja vain yhdeksi yöksi. Rouva totesi siihe oudolla, ei kuitenkaan ranskan-englannin aksentilla, ettei heillä "economy"-hintaisia huoneita ole saatavilla, mutta että hän voisi tehdä minulle sellaisen tarjouksen.... .
Siirryimme reseptionin tiskin äärelle, ja tosiaan, hän sitten "teki" tarjouksen, josta en voinut - tai no, en enää edes jaksanut sen paremmin kieltäytyä: Normaali huonehinta olisi 80e ilman aamiaista, mutta "tässä tapauksessa", hinta olisi minulle vain 50e sisältäen aamiaisen. (Sesongin ulkopuolella tuo hinta ei ollut mitenkää edullisimmasta päästä, mutta pihalla satoi ja kuuma suihku houkutteli ja kun sinne Brianconiin en kuitenkaan pääsisi tunnelityömaan takia...!)
Kokemuksesta tiedän, että huone voisi olla kellarikomero, tms, ihan mikä vaan, vaika hotelli muutoin olikin varsin tyylikäs ulkoasultaan. Ei halusin nähdä huoneen ensin, joka rouvalla sopikin. Joten muuta kuin rouvan perässä vain yläkertaan, vai oliko se kolmas kerros kuitenkin...."Okay, let´s make a deal", ja maksoin huoneen saman tien.
Huone oli tilava, hyvin kalustettu ja ennen kaikkea, siinähän oli myös iso parveke-terassi, josta olisi soma seurata kiihtyvää vesisadetta, pimenevää ja viileän kylmennyttä iltaa, sekä aamulla alkanutta ukonilmaa.
Gessun vein rakennuksen alle suojaan. Itse vaihdoin kuivemmat kamppeet sen kuuman ja pitkän suihkun jälkeen ja sen jälkeen menin alas vielä kyselemään illallisesta.. . Valitettavasti ravintola ei ollut näin "sesong-off" - aikana avoinna, mutta kylän keskustassa olisi usempiankin ruokapaikkoja. Ei kiinnostanut enää tänään uloslähtö, etenkin kun tavaroistani löytyi vielä jopa eväsleipiäkin, juotavaa sekä parit mandariinit.
Mutta sitten kuulin hyviäkin uutisia! Nimittäin, kun otin sen kohteeni Brianconin ja tien sulkeneen tunnelityömaan puheeksi, rouva kertoikin että kyllähän sinne täältä pääsee, ja vieläpä helposti! TÄ?
Levitin salamana kainalooni mukaan ottamani kartan, ja näytin että eihän tässä kartassani, joka oli peräti viime kesänä vasta täältä ostettu, näy mitään muuta tietä Brianconiin? Rouva katsoi karttaani tarkasti ja totesi, ettei se "pidä näkyäkkään", koska se on "salaisuus". "WHAT?" No empäs ole tuollaista ennen kuullut, tie- joka on "salaisuus"?
Rouva jatkoi, että tie, jota kartaan ei ole merkitty, on ns. "pelastustie". Tie menisi padotun järven etelärantaa pitkin, jonka olemassa olon tietävät vain paikalliset. Tarkoitus onkin, ettei sitä liikennemerkein opasteta, koska muutoin tie, joka on varsin heikkokuntoinen ja osin vaarallinenkin, tukkeutuisi kaikesta rekka- ja turistiliikenteestä. Eli sen käyttö oli täysin luvallista, mutta omalla vastuulla!
No taas heräsi sitten toivo Brianconiin pääsystäni! YES!, eli kyllä kannatti jäädä tänne Les 2 Alpesiin, koska aamulla sää olisi varmasti jo parempi, matkaa Brianconiin enää vain vähän, ja nyt saisin jatkaa aamulla aamisen jälkeen, täydellä vatsalla matkaani! Kyselin vielä oudosta aksentista, jolloin rouva kertoikin pitkät tarinat siitä, kuinka hän ja hänen miehensä, tulivat ranskaan töihin Unkarista. Ja voitte vain arvata, kuinka sain kertauskurssin siitä, että olimmehan melkein sukulaisia. Veljeskansaa, kielikin "lähes" samanlainen, kovia konsonantteja lauseet täynnä, jne. yms. tms. juttua olisi riittänyt vaikka kuinka..... .
Yöllä jyrähti, vaikka en ollut syönyt mitään ihmeellistä? Taisin kuulla toisenkin kerran, ja aloin kuuntelemaan tarkemmin... juu, sataa, sataa, ......sataa ja taas! Siis jyrähdys! Ukkosta! Ponkasin ylös raottaakseeni verhoa, mutta pihalla oli tietenkin vielä aivan pimeää. Sen verran näin katuvaloja, että vesipisat ja märkä tie kiilti, vai oliko se jäätä? Ihmettelin ääneen, miten KYLMÄA oli huoneessa yöllä? Olin näemmä pukenut joskus puolenyön aikaan villapaidan sekä collagehousut päälleni!
Melkein vieläkin palelin! Tätäkö se rouva tarkoitti "economy"- hinnalla, eli sillä tämä oli sitten "vain" 50e !
Aamutoimet sujuivat sukkelaan, koska vain liike piti lämpöisenä. Sitten aamiaiselle HETI, kun oli mahdollista. Nyt aamiaissalissa olikin rouvan mies, eli otsaryppyinen, iäkkäämpi, mutta todella ystävällinen, toki myös Unkarilainen hemmo sulatti puheillaan, sekä käytöksellään mieleni, tehdä valitus kylmästä huoneesta, sekä melkein paleltuneesta mp-ohjastajasta!
Hemmo esitteli seinällään olevaa suomalaista tuulikannelta. Kyseli muutenkin suomesta, minkälainen maa, minkälaiset kaupunkit ja ihmiset, mitä ammatteja siellä olisi, jne. Kysymyksille ei meinannut tulla loppua, ja tuulikanteleen teksi, piti minun nyt ehdottomasti kääntää hänelle, koska siinähä luki suomeksi, runonpätkä Kalevalasta. Hemmo tiesi mitä se Kalevala -stoori oli, mutta tekstiä hän ei ollut koskaan ymmärtänyt....... . Sitten kerran, kun tuli minun vuoroni kysyä jotain, niin kysyin tietenkin siitä "salaisesta", pelastustiestä ja pääsystä tänään Brinconiin? Epäilin nimittäin vahvasti, ettei sinne tielle olisi La Graven jälkeen mitään asiaa, koska tie menisi korkealle ja yön vesisade olisi varmasti tullut alas lumena! Olinhan jo eilenkin nähnyt tienvarren opastaulussa lumihiutaleen kuvan, sekä se information-toimiston nainen oli soittanut tiepalvelunumeroon, jonka automaatti jankutti että tiellä oli lunta- ja siten ajo vain autoilla mahdollista..... ?
Hemmo rauhoitteli kovasti meikäläistä, ja kertoi, että ajo Brinconiin olisi täysin mahdollista, ja ettei se tie mene siellä niin korkealle, että siellä olisi lunta! Moneen kertaan vakuutti, että ei mitään ongelmaa tulisi eteeni!
Jotenkin vain tuntui edelleen siltä, että mies kertoi vain ja juuri sitä, mitä halusinkin kuulla! No, joka tapauksessa, mieleni kohosi korkealle, eikä taustalla jyrähtelevät ukkosen äänet, haitanneet yhtään, saati katolle kohisevana kuuluva vesisade.
Pääsin viimein Gessuni satulaan, ja nyt kohti erästä ennakkoon valitsemaani kohdetta, joka ei olisi kaukana. Les Travers. (D219). Oli sellainen "rotkotie", ja todella kapeaa, vuorenrinteelle koverrettua ränniä. Vesisateessa, ja tihessä sumussa, ei vain rotkon pohjaa tahtonut oikein eroittaa, joten se "syvyysvaikutelma" jäi hivenen hakuseen tällä kertaa! Ehkäpä onneksi!
Tarkkana sai olla, vaikka tiet olivatkin sulana! Nimittäin, olin edelleen parissa tonnissa, joten kaikki tiet olisivat voineet olla jäässä.
Syksyn sateiden ja tuulien tielle iroittamat puidenlehdet, olivat nekin vaaranpaikkoja, kuivanakin. Nyt ne olivat kaikenlisäksi märkinä, joten kitkat lehtien päällä olisi täydet nolla!
jatkuu...
Siirryimme reseptionin tiskin äärelle, ja tosiaan, hän sitten "teki" tarjouksen, josta en voinut - tai no, en enää edes jaksanut sen paremmin kieltäytyä: Normaali huonehinta olisi 80e ilman aamiaista, mutta "tässä tapauksessa", hinta olisi minulle vain 50e sisältäen aamiaisen. (Sesongin ulkopuolella tuo hinta ei ollut mitenkää edullisimmasta päästä, mutta pihalla satoi ja kuuma suihku houkutteli ja kun sinne Brianconiin en kuitenkaan pääsisi tunnelityömaan takia...!)
Kokemuksesta tiedän, että huone voisi olla kellarikomero, tms, ihan mikä vaan, vaika hotelli muutoin olikin varsin tyylikäs ulkoasultaan. Ei halusin nähdä huoneen ensin, joka rouvalla sopikin. Joten muuta kuin rouvan perässä vain yläkertaan, vai oliko se kolmas kerros kuitenkin...."Okay, let´s make a deal", ja maksoin huoneen saman tien.
Huone oli tilava, hyvin kalustettu ja ennen kaikkea, siinähän oli myös iso parveke-terassi, josta olisi soma seurata kiihtyvää vesisadetta, pimenevää ja viileän kylmennyttä iltaa, sekä aamulla alkanutta ukonilmaa.
Gessun vein rakennuksen alle suojaan. Itse vaihdoin kuivemmat kamppeet sen kuuman ja pitkän suihkun jälkeen ja sen jälkeen menin alas vielä kyselemään illallisesta.. . Valitettavasti ravintola ei ollut näin "sesong-off" - aikana avoinna, mutta kylän keskustassa olisi usempiankin ruokapaikkoja. Ei kiinnostanut enää tänään uloslähtö, etenkin kun tavaroistani löytyi vielä jopa eväsleipiäkin, juotavaa sekä parit mandariinit.
Mutta sitten kuulin hyviäkin uutisia! Nimittäin, kun otin sen kohteeni Brianconin ja tien sulkeneen tunnelityömaan puheeksi, rouva kertoikin että kyllähän sinne täältä pääsee, ja vieläpä helposti! TÄ?
Levitin salamana kainalooni mukaan ottamani kartan, ja näytin että eihän tässä kartassani, joka oli peräti viime kesänä vasta täältä ostettu, näy mitään muuta tietä Brianconiin? Rouva katsoi karttaani tarkasti ja totesi, ettei se "pidä näkyäkkään", koska se on "salaisuus". "WHAT?" No empäs ole tuollaista ennen kuullut, tie- joka on "salaisuus"?
Rouva jatkoi, että tie, jota kartaan ei ole merkitty, on ns. "pelastustie". Tie menisi padotun järven etelärantaa pitkin, jonka olemassa olon tietävät vain paikalliset. Tarkoitus onkin, ettei sitä liikennemerkein opasteta, koska muutoin tie, joka on varsin heikkokuntoinen ja osin vaarallinenkin, tukkeutuisi kaikesta rekka- ja turistiliikenteestä. Eli sen käyttö oli täysin luvallista, mutta omalla vastuulla!
No taas heräsi sitten toivo Brianconiin pääsystäni! YES!, eli kyllä kannatti jäädä tänne Les 2 Alpesiin, koska aamulla sää olisi varmasti jo parempi, matkaa Brianconiin enää vain vähän, ja nyt saisin jatkaa aamulla aamisen jälkeen, täydellä vatsalla matkaani! Kyselin vielä oudosta aksentista, jolloin rouva kertoikin pitkät tarinat siitä, kuinka hän ja hänen miehensä, tulivat ranskaan töihin Unkarista. Ja voitte vain arvata, kuinka sain kertauskurssin siitä, että olimmehan melkein sukulaisia. Veljeskansaa, kielikin "lähes" samanlainen, kovia konsonantteja lauseet täynnä, jne. yms. tms. juttua olisi riittänyt vaikka kuinka..... .
Yöllä jyrähti, vaikka en ollut syönyt mitään ihmeellistä? Taisin kuulla toisenkin kerran, ja aloin kuuntelemaan tarkemmin... juu, sataa, sataa, ......sataa ja taas! Siis jyrähdys! Ukkosta! Ponkasin ylös raottaakseeni verhoa, mutta pihalla oli tietenkin vielä aivan pimeää. Sen verran näin katuvaloja, että vesipisat ja märkä tie kiilti, vai oliko se jäätä? Ihmettelin ääneen, miten KYLMÄA oli huoneessa yöllä? Olin näemmä pukenut joskus puolenyön aikaan villapaidan sekä collagehousut päälleni!
Melkein vieläkin palelin! Tätäkö se rouva tarkoitti "economy"- hinnalla, eli sillä tämä oli sitten "vain" 50e !
Aamutoimet sujuivat sukkelaan, koska vain liike piti lämpöisenä. Sitten aamiaiselle HETI, kun oli mahdollista. Nyt aamiaissalissa olikin rouvan mies, eli otsaryppyinen, iäkkäämpi, mutta todella ystävällinen, toki myös Unkarilainen hemmo sulatti puheillaan, sekä käytöksellään mieleni, tehdä valitus kylmästä huoneesta, sekä melkein paleltuneesta mp-ohjastajasta!
Hemmo esitteli seinällään olevaa suomalaista tuulikannelta. Kyseli muutenkin suomesta, minkälainen maa, minkälaiset kaupunkit ja ihmiset, mitä ammatteja siellä olisi, jne. Kysymyksille ei meinannut tulla loppua, ja tuulikanteleen teksi, piti minun nyt ehdottomasti kääntää hänelle, koska siinähä luki suomeksi, runonpätkä Kalevalasta. Hemmo tiesi mitä se Kalevala -stoori oli, mutta tekstiä hän ei ollut koskaan ymmärtänyt....... . Sitten kerran, kun tuli minun vuoroni kysyä jotain, niin kysyin tietenkin siitä "salaisesta", pelastustiestä ja pääsystä tänään Brinconiin? Epäilin nimittäin vahvasti, ettei sinne tielle olisi La Graven jälkeen mitään asiaa, koska tie menisi korkealle ja yön vesisade olisi varmasti tullut alas lumena! Olinhan jo eilenkin nähnyt tienvarren opastaulussa lumihiutaleen kuvan, sekä se information-toimiston nainen oli soittanut tiepalvelunumeroon, jonka automaatti jankutti että tiellä oli lunta- ja siten ajo vain autoilla mahdollista..... ?
Hemmo rauhoitteli kovasti meikäläistä, ja kertoi, että ajo Brinconiin olisi täysin mahdollista, ja ettei se tie mene siellä niin korkealle, että siellä olisi lunta! Moneen kertaan vakuutti, että ei mitään ongelmaa tulisi eteeni!
Jotenkin vain tuntui edelleen siltä, että mies kertoi vain ja juuri sitä, mitä halusinkin kuulla! No, joka tapauksessa, mieleni kohosi korkealle, eikä taustalla jyrähtelevät ukkosen äänet, haitanneet yhtään, saati katolle kohisevana kuuluva vesisade.
Pääsin viimein Gessuni satulaan, ja nyt kohti erästä ennakkoon valitsemaani kohdetta, joka ei olisi kaukana. Les Travers. (D219). Oli sellainen "rotkotie", ja todella kapeaa, vuorenrinteelle koverrettua ränniä. Vesisateessa, ja tihessä sumussa, ei vain rotkon pohjaa tahtonut oikein eroittaa, joten se "syvyysvaikutelma" jäi hivenen hakuseen tällä kertaa! Ehkäpä onneksi!
Tarkkana sai olla, vaikka tiet olivatkin sulana! Nimittäin, olin edelleen parissa tonnissa, joten kaikki tiet olisivat voineet olla jäässä.
Syksyn sateiden ja tuulien tielle iroittamat puidenlehdet, olivat nekin vaaranpaikkoja, kuivanakin. Nyt ne olivat kaikenlisäksi märkinä, joten kitkat lehtien päällä olisi täydet nolla!
jatkuu...
Viimeksi muokattu:
mchuurre
Vanhempi Jutaaja
Mutta nyt suuntasin Pikku-Gessun etutassun rinteiltä alas, kohti "salaista", pelastustietä, elikkäs edelleen, koska minulle oli vakuutettu jotta läpipääsy Brianconiin olisi mahdollista, lähdin toiveissani sitä kohti! Kaikki liikennemerkithän osoittivat takaisinpäin kiertotielle GAP:in kautta, tai sitten ne olivat järjestään yliteipattuja.
Pelastustielle ei ollut mitään opasteita, saati sitä, mihin se johtaisi. Mutta liittymä löytyi helposti, koska hotellissa se rouva oli kartalta sen minulle osoittanut, eikä padotun tekojärven rannalla mitään muuta tieuraa ollut. Edelleen satoi, ja jyrkkä tie alemmas, ja yhä alemmas, piti ottaa maltilla! Ja kas, tuostahan se varmasti lähtisi, - tuumasin, ja tein ensin risteyksestä harkitun ohiajon, koska risteys oli suunniteltu, vain ja ainoastaan alhaalta päin tulevaa liikennettä varten. Kiepautus, ja sitten vähän matkaa uudelleen ylös. " BROTTA-RROTT-BROAMM-" Tyhjäkäynnillä valuttelin nyt tuoretta, (liukasta!), ja kapeaa asfalttia alemmas, ja alemmas, kohti vesiallasta, ja mutkaa vasemmalle, ja puomien kohdalla käännös oikeaan - ja taas alas!
Mutkan perällä oli tiellä vettä melkoinen lätäkkö, mutta luottaen siihen, että se oli tasaista eikä mitään ylläriä olisi sen pohjalla, päästelin surutta vain eteenpäin! Sitten mutkan jälkeen tien varrelle olikin aseteltu ties miten monenlaisia, keltaisia, sinisiä ja punaisia varoitus- ja kieltotauluja, joissa tienylläpitäjät ilmoittavat mm: ajon olevan täysin omalla vastuulla, tielle ei saanut jäädä oleilemaan, tie voitaisiin sulkea milloin tahansa, tien sulkeminen voitaisiin tehdä siitä ennakkoon varoittamatta, jne, yms. tms. Eli kaikki oli nyt mahdollista, tapahtuipa mitä tahansa! Eikä kivivyöryn, ja kapean tien, tai ohituskiellon liikennemerkit yhtään asiaa helpoittanut...!
Mutta koska muutakin liikennettä oli samaan suuntaan, olin luottavaisin mielin! Kapea "rännitie" otti jälleen korkeutta vesirajaan nähden, ja järven toisella puolen, sivusilmällä näinkin ne pitkät tunnelit, jotka olivat nyt sitten työmaan takia suljettuina. Vettä satoi, ja muutamia autoja tuli vastaan! Hyvä niin, eli kyllä sieltä Brianconista ne varmaan olivat tulleetkin? Isoja kivivyöryverkkoja oli kalloiden reunoilla, ja silti aina jokunen kivenlohkare tielle tippunut. Maltailla mentiin nyt edelleen, kunnes viimein saavuin uudelleen päätielle. Nyt edessäni tulisi vastaan La Grave, jonne pääsinkin suhteellisen kivuttomasti, vain muutamat varoituskyltit edelleen kertoivat tien sulkumahdolllisuudesta, ja sitten se tuuli, sehän alkoi selvästi vaikuttamaan!
La Graven kylä oli lähes autio! Kuin jostain "Space-Invaders attack"- elokuvasta, oli ajofiilikset, kun ei ketään näkynyt missään? Koko kylässä vain 2 hemmoa kävelemässä, yrittiäen pidellä sateenvarjoistaan kiinni, koska tuuli ravisteli jo Pikku-Gessuakin sen sivu-ja perälaukkujensa takia!
Mutta koska mitää kieltoja, tms. ongelmaa ei tullut vastaani, kiihdytin Gessun kohti korkeuksia, ja kumma kyllä, nyt ei autoja enää vastaan tullutkaan? Briancon 35km, ja tuulin voimakkuus vain kasvaa! Nyt häätyi jo todella keskittyä ohjaamiseen, ei ollut varaa kovin maisemia katsella - ei! Ja sitten samassa, vesisade muuttui jo räntäsateeksi! Nyt tuli se perinteinen "tenkka-poo", kun molemmat kädet olisivat tangossa tarpeen, mutta visiiriä pitäisi pyyhkiä aina silloin tällöin! ..........Ja tuuli oli OTTAVAA!
Tunneli onneksi rauhoitti ajoa hetken aikaa, mutta sitten taas, kun tulin tunnelista pihalle, HET piti olla sarvissa tiukkana! Tie nousee ja tuumasinkin, että matkaa huipulle olisi korkeintaan enää 5-7km!
Sitten erään mutkan jälkeen, vastaan tuleekin auto, joka vilkuttaa valojaan? Yritän hidastaa, todetakseni onko se enää mahdollista, mutta olihan se... Mitähän hemmolla on asiaa? Hemmo laskee alas sivuikkunan ja ranskankieli alkaa soljumaan tuulen sekaan,,,,, Kysyn englanniksi asiaa, ja selviää, että edessä on lunta! Tuoretta lunta ja se EI ole sulamassa! Kun vielä uudelleen varmistan, onko sitä minkä verran, hemmo näyttää sormillaan että: 4- 5 cm.....
Kiitän tiedoista, ja nyt alkaa pikainen päätöksien ja eri vaihtoehtojen laskeminen.....mutinaa- mutinaa...??!!
JOS pärrä olisi oma, tottakai, kävisin nyt ainakin katsomassa tilanteen, koska Brianconiin olisi matkaa enää vain 34 km ! Ja koska huippu olisi n 3-6km:n päässä, JOS sen kohdan vain pääsisin ylitse, olisi pahin takana - kaiketi, riippuen tietenkin tuulen suunnasta, miten se lunta on kinostanut, vaikuttanut jne.. Eli ei se alamäki ajo tuoreella lumella mitään herkkua ole!
Näitä eri vaihtoehtoja käydessäni läpi, näen kuitenkin mielessäni Pikku-Gessun takarenkaan kuvion sekä muistan sen omavastuu summan sopimuspaperissani, käännän kuitenkin Gessun vaivalla takaisin tulosuuntaan! Tiedän, että nyt edessä tulisi olemaan piiiitkä päivä, koska matka takaisin lähtöristeykseen on hidasta, ja sitten kiertotie GAP:n kautta, vie sekin aikaa,...hohhhoijaa! Mutta toisaalta, mihinkäs tässä enää olikaan kiire=? Tiesin jo eilen, että mm Col du Chaussy, piti jokatapauksessa jättää väliin!
Ja parit muutkin niin sopivasti vastaan tulevat passotiet, mutta ei auta....
Nyt vain myötätuuleen kiihdytystä, tai oikeastaan, se takaa puhaltava tuuli piti kyllä vauhdista huolen, koska niin voimakas se oli. Alas tunneliin, La Grave, alas, ja yhä alemmas, käännös pelastustielle, hitaasti mutta varmasti ja tunnen, kuinka niin vedenpitävät ajokamppeeni ovat jo painavat ja ikään kuin jo jalkovälissäkin märkää......
jatkuu....
Pelastustielle ei ollut mitään opasteita, saati sitä, mihin se johtaisi. Mutta liittymä löytyi helposti, koska hotellissa se rouva oli kartalta sen minulle osoittanut, eikä padotun tekojärven rannalla mitään muuta tieuraa ollut. Edelleen satoi, ja jyrkkä tie alemmas, ja yhä alemmas, piti ottaa maltilla! Ja kas, tuostahan se varmasti lähtisi, - tuumasin, ja tein ensin risteyksestä harkitun ohiajon, koska risteys oli suunniteltu, vain ja ainoastaan alhaalta päin tulevaa liikennettä varten. Kiepautus, ja sitten vähän matkaa uudelleen ylös. " BROTTA-RROTT-BROAMM-" Tyhjäkäynnillä valuttelin nyt tuoretta, (liukasta!), ja kapeaa asfalttia alemmas, ja alemmas, kohti vesiallasta, ja mutkaa vasemmalle, ja puomien kohdalla käännös oikeaan - ja taas alas!
Mutkan perällä oli tiellä vettä melkoinen lätäkkö, mutta luottaen siihen, että se oli tasaista eikä mitään ylläriä olisi sen pohjalla, päästelin surutta vain eteenpäin! Sitten mutkan jälkeen tien varrelle olikin aseteltu ties miten monenlaisia, keltaisia, sinisiä ja punaisia varoitus- ja kieltotauluja, joissa tienylläpitäjät ilmoittavat mm: ajon olevan täysin omalla vastuulla, tielle ei saanut jäädä oleilemaan, tie voitaisiin sulkea milloin tahansa, tien sulkeminen voitaisiin tehdä siitä ennakkoon varoittamatta, jne, yms. tms. Eli kaikki oli nyt mahdollista, tapahtuipa mitä tahansa! Eikä kivivyöryn, ja kapean tien, tai ohituskiellon liikennemerkit yhtään asiaa helpoittanut...!
Mutta koska muutakin liikennettä oli samaan suuntaan, olin luottavaisin mielin! Kapea "rännitie" otti jälleen korkeutta vesirajaan nähden, ja järven toisella puolen, sivusilmällä näinkin ne pitkät tunnelit, jotka olivat nyt sitten työmaan takia suljettuina. Vettä satoi, ja muutamia autoja tuli vastaan! Hyvä niin, eli kyllä sieltä Brianconista ne varmaan olivat tulleetkin? Isoja kivivyöryverkkoja oli kalloiden reunoilla, ja silti aina jokunen kivenlohkare tielle tippunut. Maltailla mentiin nyt edelleen, kunnes viimein saavuin uudelleen päätielle. Nyt edessäni tulisi vastaan La Grave, jonne pääsinkin suhteellisen kivuttomasti, vain muutamat varoituskyltit edelleen kertoivat tien sulkumahdolllisuudesta, ja sitten se tuuli, sehän alkoi selvästi vaikuttamaan!
La Graven kylä oli lähes autio! Kuin jostain "Space-Invaders attack"- elokuvasta, oli ajofiilikset, kun ei ketään näkynyt missään? Koko kylässä vain 2 hemmoa kävelemässä, yrittiäen pidellä sateenvarjoistaan kiinni, koska tuuli ravisteli jo Pikku-Gessuakin sen sivu-ja perälaukkujensa takia!
Mutta koska mitää kieltoja, tms. ongelmaa ei tullut vastaani, kiihdytin Gessun kohti korkeuksia, ja kumma kyllä, nyt ei autoja enää vastaan tullutkaan? Briancon 35km, ja tuulin voimakkuus vain kasvaa! Nyt häätyi jo todella keskittyä ohjaamiseen, ei ollut varaa kovin maisemia katsella - ei! Ja sitten samassa, vesisade muuttui jo räntäsateeksi! Nyt tuli se perinteinen "tenkka-poo", kun molemmat kädet olisivat tangossa tarpeen, mutta visiiriä pitäisi pyyhkiä aina silloin tällöin! ..........Ja tuuli oli OTTAVAA!
Tunneli onneksi rauhoitti ajoa hetken aikaa, mutta sitten taas, kun tulin tunnelista pihalle, HET piti olla sarvissa tiukkana! Tie nousee ja tuumasinkin, että matkaa huipulle olisi korkeintaan enää 5-7km!
Sitten erään mutkan jälkeen, vastaan tuleekin auto, joka vilkuttaa valojaan? Yritän hidastaa, todetakseni onko se enää mahdollista, mutta olihan se... Mitähän hemmolla on asiaa? Hemmo laskee alas sivuikkunan ja ranskankieli alkaa soljumaan tuulen sekaan,,,,, Kysyn englanniksi asiaa, ja selviää, että edessä on lunta! Tuoretta lunta ja se EI ole sulamassa! Kun vielä uudelleen varmistan, onko sitä minkä verran, hemmo näyttää sormillaan että: 4- 5 cm.....
Kiitän tiedoista, ja nyt alkaa pikainen päätöksien ja eri vaihtoehtojen laskeminen.....mutinaa- mutinaa...??!!
JOS pärrä olisi oma, tottakai, kävisin nyt ainakin katsomassa tilanteen, koska Brianconiin olisi matkaa enää vain 34 km ! Ja koska huippu olisi n 3-6km:n päässä, JOS sen kohdan vain pääsisin ylitse, olisi pahin takana - kaiketi, riippuen tietenkin tuulen suunnasta, miten se lunta on kinostanut, vaikuttanut jne.. Eli ei se alamäki ajo tuoreella lumella mitään herkkua ole!
Näitä eri vaihtoehtoja käydessäni läpi, näen kuitenkin mielessäni Pikku-Gessun takarenkaan kuvion sekä muistan sen omavastuu summan sopimuspaperissani, käännän kuitenkin Gessun vaivalla takaisin tulosuuntaan! Tiedän, että nyt edessä tulisi olemaan piiiitkä päivä, koska matka takaisin lähtöristeykseen on hidasta, ja sitten kiertotie GAP:n kautta, vie sekin aikaa,...hohhhoijaa! Mutta toisaalta, mihinkäs tässä enää olikaan kiire=? Tiesin jo eilen, että mm Col du Chaussy, piti jokatapauksessa jättää väliin!
Ja parit muutkin niin sopivasti vastaan tulevat passotiet, mutta ei auta....
Nyt vain myötätuuleen kiihdytystä, tai oikeastaan, se takaa puhaltava tuuli piti kyllä vauhdista huolen, koska niin voimakas se oli. Alas tunneliin, La Grave, alas, ja yhä alemmas, käännös pelastustielle, hitaasti mutta varmasti ja tunnen, kuinka niin vedenpitävät ajokamppeeni ovat jo painavat ja ikään kuin jo jalkovälissäkin märkää......
jatkuu....
mchuurre
Vanhempi Jutaaja
jjjjj sanoi:
Provincen alppeja, (Meri-alppeja), nuo pätkät on, ja pahoitteluni, kun ompi jäänytkin tekstipuoli rapiasti viteoista jälkeen, mut jos joskus....
mchuurre
Vanhempi Jutaaja
Jäi tämän "case":n jorinat hieman vajaaksi ja niin kävi muuten itse ajoreittienkin, vesi- ja lumisateiden takia....Joten nyt sitten, jos Herramme tahtoo, tehhään jatko-osaa tähän "Dangerous roads"- teemaan.......
Lennot bookattu nyt hiaman aiemmaksi, kun viimeksi, eli elokuun lopulle, (viimeksi lokakuu), ja kun Norwegian rahtaa perille pelipaikoille, eli Nizzaan 39 €:een, niin ei pitäs olla tyyristäkään!
Vuokraamo sama pulju, joka tuo pärrän lentoaseman pääportilta 200m, jonne sen myös voi palauttaa. Homma toimi viimeksikin, kuin se "wanhan ajan junan vessa" - ei näiden uusien benteliinojen vai mitä ne oli....
Tällä kertaa Vincent, (sama hemmo), lupasi kaikille uudelleen vuokraajille -10% off, joten oli helppo valinta, etenkin kun aikani vertailtuani, sain todeta, että koska elokuussa edelleen, on "täysi rähinä", eli kausi kiivaimmillaan, niin hinnat ovatkin pilivessä kauttaaltaan.....
Ducati/F800GT pyörivät kieppuen alkuunsa niiiiiin kovin mielessä, vaan niillä kun ei sitten poiketa kaikille "armeijan teille", niin luonnollinen valinta oli sitten "tuttu" F800GS, laukkuversiona tiätty.
Ja hintako? No, tinkimällä tiätty, ei sivustojen kautta, jossa karhutaan jo pelkästään l-asemalle tuonnista 30 €!
6 vuorokautta, ( 5 x 24h huom!), vapaat km:t 480 € ja se siis omasta ehdotuksestani!
Viimeksi hain "vihreitä teitä", ja mitä "dangerous roads" ehdotteli, mut seuraavaksi haetaan "vihreitä teitä- punamustakatkoviivoilla", elikkäs "difficult parts of the roads"
Lennot bookattu nyt hiaman aiemmaksi, kun viimeksi, eli elokuun lopulle, (viimeksi lokakuu), ja kun Norwegian rahtaa perille pelipaikoille, eli Nizzaan 39 €:een, niin ei pitäs olla tyyristäkään!
Vuokraamo sama pulju, joka tuo pärrän lentoaseman pääportilta 200m, jonne sen myös voi palauttaa. Homma toimi viimeksikin, kuin se "wanhan ajan junan vessa" - ei näiden uusien benteliinojen vai mitä ne oli....
Tällä kertaa Vincent, (sama hemmo), lupasi kaikille uudelleen vuokraajille -10% off, joten oli helppo valinta, etenkin kun aikani vertailtuani, sain todeta, että koska elokuussa edelleen, on "täysi rähinä", eli kausi kiivaimmillaan, niin hinnat ovatkin pilivessä kauttaaltaan.....
Ducati/F800GT pyörivät kieppuen alkuunsa niiiiiin kovin mielessä, vaan niillä kun ei sitten poiketa kaikille "armeijan teille", niin luonnollinen valinta oli sitten "tuttu" F800GS, laukkuversiona tiätty.
Ja hintako? No, tinkimällä tiätty, ei sivustojen kautta, jossa karhutaan jo pelkästään l-asemalle tuonnista 30 €!
6 vuorokautta, ( 5 x 24h huom!), vapaat km:t 480 € ja se siis omasta ehdotuksestani!
Viimeksi hain "vihreitä teitä", ja mitä "dangerous roads" ehdotteli, mut seuraavaksi haetaan "vihreitä teitä- punamustakatkoviivoilla", elikkäs "difficult parts of the roads"
Viimeksi muokattu:
mchuurre
Vanhempi Jutaaja
Jatko-osaa tulossa pienellä viiveellä, mutta tästa karkea G-M:n pohja.
Kaikki sujui edelleenkin, kuten elokuvissa:
- Menomatka 3h15min.
- Paluu tasan 3h.
- Perillä temperaturet +27´c - +33´c, ja sadetta 1h, tosin illalla huoneen ikkunasta katsottuna.
- Pärrä 13tkm ajettu F800GS -16, kolmella laukulla, (mode ROAD / RAIN)
- Pisin pvä.matka 230km, (ei kertakaikkiaan ennättänyt enempää...
- Ajokm:t yhteensä 1166km, ( - " - - " - )
- Majoitukset l-alue mökistä - ***- hotelliin, (45e - 79e sis. aamiaisen)
- ja sitten net Highlightit, vain muutamia mainitakseni:
- Col du Vence
- Georges du Cians
- Croix du Sapet
- Col des Champs
- Col d´Allos
- Col des Thuiles
- Georges de la Malune
- Pra Loup 1600
- Col de Cayolle
- No sitten tiätty se Bonette....
- Isola 2000
- Col de Lombarde
- Col de Vallonetto, ( I )
- C.la de Casotto, ( I )
- Colle S. Bernardo, ( I )
- Col de Prouis
- Col de Perus
- Georges de Bergue
- Georges de Sargue
- Col de Tende ( I )
Mainittakoon vielä aligessusta se, että renkaat olivat lähes uudet Anakee 3:set ja niiden pito oli TODELLA HYVÄ!
Aivan LOISTAVAT rinkulat kuumalle mutka-asulle!
Muutenkin, vuokraamon palvelu oli loistavaa, pärrä samasta paikasta, kuin viimeksi, (Terminal 1 = 200m ovelta), ja palautusaikaa sain "hyvillä puheilla exraa 4h!
Ja mikä parasta, sain vielä palautusajan jälkeen aligessulla kyydin hotellilleni!
Että SUOSITTELEN: Motorbike Trip
( Eikä muuten olisi huono ajatus, varmaan, jos veisi oman pärrä talveksi heille säilöön...!=) ?
Ja KIITOS Herran, mitään ei tälläkään kertaa sattunut, vaikka tiellä oli murmeleista, lehmänläjiin, ja tiätty net kaikki Italialaiset yhdelläkädellätöihinluuritoisessakädessä ja tieraivolla ajaneet, yms:t muut jne........
Kaikki sujui edelleenkin, kuten elokuvissa:
- Menomatka 3h15min.
- Paluu tasan 3h.
- Perillä temperaturet +27´c - +33´c, ja sadetta 1h, tosin illalla huoneen ikkunasta katsottuna.
- Pärrä 13tkm ajettu F800GS -16, kolmella laukulla, (mode ROAD / RAIN)
- Pisin pvä.matka 230km, (ei kertakaikkiaan ennättänyt enempää...
- Ajokm:t yhteensä 1166km, ( - " - - " - )
- Majoitukset l-alue mökistä - ***- hotelliin, (45e - 79e sis. aamiaisen)
- ja sitten net Highlightit, vain muutamia mainitakseni:
- Col du Vence
- Georges du Cians
- Croix du Sapet
- Col des Champs
- Col d´Allos
- Col des Thuiles
- Georges de la Malune
- Pra Loup 1600
- Col de Cayolle
- No sitten tiätty se Bonette....
- Isola 2000
- Col de Lombarde
- Col de Vallonetto, ( I )
- C.la de Casotto, ( I )
- Colle S. Bernardo, ( I )
- Col de Prouis
- Col de Perus
- Georges de Bergue
- Georges de Sargue
- Col de Tende ( I )
Mainittakoon vielä aligessusta se, että renkaat olivat lähes uudet Anakee 3:set ja niiden pito oli TODELLA HYVÄ!
Aivan LOISTAVAT rinkulat kuumalle mutka-asulle!
Muutenkin, vuokraamon palvelu oli loistavaa, pärrä samasta paikasta, kuin viimeksi, (Terminal 1 = 200m ovelta), ja palautusaikaa sain "hyvillä puheilla exraa 4h!
Ja mikä parasta, sain vielä palautusajan jälkeen aligessulla kyydin hotellilleni!
Että SUOSITTELEN: Motorbike Trip
( Eikä muuten olisi huono ajatus, varmaan, jos veisi oman pärrä talveksi heille säilöön...!=) ?
Ja KIITOS Herran, mitään ei tälläkään kertaa sattunut, vaikka tiellä oli murmeleista, lehmänläjiin, ja tiätty net kaikki Italialaiset yhdelläkädellätöihinluuritoisessakädessä ja tieraivolla ajaneet, yms:t muut jne........
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoinen kokemus! Viime kerralla, kun olin Nizzassa, olen vuokrannut moottoripyörän tästä vuokra-yrityksestä.
Oli mukavaa ratsastaa Ranskan Rivieralla! Onnea
Oli mukavaa ratsastaa Ranskan Rivieralla! Onnea